Matka Pohjois-Amerikkaan
Kuninkaallisen Ruotsin tiedeakatemian määräyksestä ja julkisin varoin toimitettu
Pehr Kalmin toimesta,
taloustieteen professorin Turussa sekä Kuninkaallisen Ruotsin tiedeakatemian jäsenen.
Osa II.
Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa armollisimmalla erioikeudella.
Tukholma,
Painettu Lars Salvii kustannuksella, vuonna 1756.En resa til Norra America,
på Kongl. Swenska Wetenskaps Academiens befallning och publici kostnad förrättad
af
Pehr Kalm,
oeconomiÆ professor i Åbo samt ledamot af Kongl. Swenska Wetenskaps Academien.
Tom. II.
Med Kongl. Maj:ts Allernådigste Privilegio.
Stockholm,
Tryckt på Lars Salvii kostnad, 1756.
Värikasveja ja väriaineita koskevia osia. Olen lisännyt käännöksen yhteyteen nykyisen latinankielisen nimen suomennoksen, mikäli se poikkeaa kirjan lajinimestä, sekä mahdollisen nykyisen ruotsin- ja englanninkielisen nimen
***
8.7.
s. 12Den 8 Julii
(Reseda luteola; färgreseda; dyer's weed)
Värireseda (Linné, Flora Svecica s. 439.) Kasvi, jota käytetään keltaisen värin valmistamiseen, oli useissa paikoissa nostettu maasta juurineen kaikkineen, sidottu pieniksi lyhteiksi ja asetettu pellolle vastakkain kuivumaan samalla tavoin kuin me teemme hampun ja pellavan kanssa. Sen siemenet eivät olleet vielä paljonkaan enempää kuin puolikypsiä. Se kasvoi täällä osittain runsaana luonnonvaraisena kasvina, osittain sitä viljeltiin tarkoituksellisesti.
Huom.! Kasvia ei mainita kirjassa Kalm; Hollberg: Norra Amerikanska Färge-Örter (1763)Wau. (Linn. Flor. Svec. 439.) Som brukas til gul färg, war på Åtskilliga ställen updragen med rot och alt, bunden i små kärfwar, och satte mot hwarandra på åkern at torrkas, på samma sätt, som wi göre med hampa och lin. Dess frön woro ännu ej stort mer, än halfmogne. Den wäxte här dels i myckenhet wildt, dels planterades den med flit.
***
19.9.
s. 210Den 19 September
(Nykyään Rhus glabra; korallsumak; smooth sumac.)
Silosumakki. Tätä puulajia, jota herra arkkilääkäri ja ritari Linnæus kutsuu nimellä Rhus, esiintyi täällä maassamme useita lajeja. Tämä laji täytyi ottaa tarkasteltavaksi, ja koska sitä esiintyi täällä kaikkein yleisimmin, se oli Rhus foliis pinnatis ferratis lanceolatis utrinque nodis, Linné, Species Plantarum, osa I s. 265, tai Rhus foliis pinnatis ferratis, Gronovius, Flora Virginica, s. 148. Englantilaiset kutsuivat sitä nimellä Sumach. Ruotsalaisilla ei ollut sille mitään erityistä nimeä, vaan he kutsuivat sitä samoin kuin englantilaiset. Sen karvat tai hedelmät ovat punaisia, ja niiden sanottiin soveltuvan värjäämiseen, jolloin niistä saadaan sama väri kuin marjoista. [...] Kun latvat tai marjatertut keitetään, niistä voidaan valmistaa mustaa mustetta. [...]Rhus. Af den art af Trä, som Herr Archiater och Riddaren Linnæus kallar Rhus, funnos här i landet flere slag. Det här måst gångse, och som här mäst öfwer alt fans, war Rhus foliis pinnatis ferratis lanceolatis utrinque nodis. Linn. Spec. T. I. p. 265. eller Rhus foliis pinnatis ferratis. Gron. Flor. Virg. 148. De Ängelske kallade det Sumach. De Swenske hade intet särskilt namn derpå, utan kallade det som de Ängelske. Dess här eller Fruckt är röd, och sades brukas at färga med, då det skal gifwa samma färg som bären. [...] Då topparna eller klasorna med bären kokas, skal deras kunna göras et swart bleck. [...]
***
19.9.
s. 216-217Den 19 September
Browalliuksen kuutiomainen rikkikiisu eli kuutiomaiset, kuusitahkoiset pyriittikiteet (rikkikiisu). Wallerius, Mineralogia, s. 211. Nämä ovat täsmälleen kuution muotoisia, mutta erikokoisia: jotkin eivät ole suurempia kuin että niiden jokainen sivu on ainoastaan puolen tuuman levyinen; toiset, suurimmat, ovat kaksi tuumaa leveitä kultakin sivultaan. ”Jotkin olivat kauttaaltaan ja kaikilta sivuiltaan kiiltäviä, niin että joka puolelta saattoi nähdä niiden koostuvan rikkikiisusta. Suurin osa oli kaikilta sivuiltaan tummanruskean värisiä, mutta kun ne lyötiin rikki, niissä näkyi puhdasta rikkikiisua. Niitä tavataan Lancasterin kaupungin luona tässä provinssissa, missä ne toisinaan sijaitsevat maan pinnalla; mutta useimmiten niitä löydetään maan alta kaivoja ja muita kuoppia kaivettaessa, usein kahdeksan ja useamman sylen syvyydestä maanpinnan alapuolelta. Herra Gust. Hesseliuksella oli useita tämän kivilaadun kappaleita. Hän kertoi ensin polttavansa ne, sitten murskaavansa tai jauhavansa ne hienoksi jauheeksi ja hierovansa ne sen jälkeen tavalliseen tapaan, kuten muutkin väriaineet. Tällöin hän sai niistä kauniin punaruskean värin, jota hän käytti maalaamiseen. Pyrites Cubitus D. D, Browallii, eller Marchasitæ hexaëdricæ tessulares. Wall. Min. pag. 211. desse äro accurat af en cubisk figur, men af olika storlek: somliga ej större, än at hwar sida är endast af ½ tums bredd: andre och de störste til 2. tums bredd på hwar sida. Somlige woro helt och hållit gläntsande på alla sidor, at man allestäds kunde se, det de bestodo af Swafwelkes. På andra war endast en eller par sidor af en gläntsande Swafwelkesfärg; men de andre åter mörkbruna. Toisilla oli vain yksi tai pari sivua kiiltävän rikkikiisun värisiä, mutta muut olivat jälleen tummanruskeita. Största delen war på alla sidor så mörkbrunfärgade; men då de slogos sönder, syntes rena Swafwelkesen i dem. De finnas wid Staden Lancaster här i Provincen, der de ibland ligga ofwanpå jorden; men merendals fås de ned i jorden wid brunnars och andra gropars gräfning, ofta til 8. och flera sots djup under jorden. Herr Gust. Hesselius hade åtskilliga af denna stenarten, dem han sade at han först bränner, sedan stöter eller mal sönder til pulfwer, och rifwer dem så på wanligt sätt, som andra färgor, då han deras får en skön rödbrun färg, hwilken han brukade til målning.
***
22.9.
s. 227Den 22 September
(Nykyään Phytolacca americana; Amerikanskt kermesbär; pokeweed, poke)
Lännenkermesmarja, Phytolacca foliis integerrimis Linné, Hortus Cliffortianus, s. 177. Gronovius, Flora Virginica s. 161. Kasvoi melko runsain määrin talojen, teiden, pensasaitojen ja pensaikkojen läheisyydessä sekä siellä täällä pelloilla. [...] Eräs saksalainen, joka asui täällä maassa ja jonka nimi oli Sleidorn ja joka oli ammatiltaan sokerileipuri, kertoi, että värjärien tapana oli kerätä kasvin juuria ja valmistaa niistä keltaista väriainetta.Phytolacca foliis integerrimis Linn. H. Cliff. 177. Gron. Flor. Virg. 161. wäxte i ganska stor myckenhet wid gårdar, wägar, i häckar, buskar, samt här och der på fälten. [...] En Tysk, som bodde här i landet, wid namn Sleidorn, en Såckerbagare, berättade, at Färgarena samla des rötter, och bereda deraf en gul färg.
***
1.10.
s. 271Den 1 October
(Nykyään Sassafras albidum; sassafras)
Amerikansassafras-puu kasvoi täällä maassa melko runsaana. [...] Tämän puun kuorella naisväki värjää villan kauniin oranssinväriseksi. Väri tarttuu siihen varsin lujasti eikä haalistu helposti auringossa. Värjättäessä ei käytetä lainkaan alunaa, vaan ainoastaan virtsaa. Värjäysliemi keitetään myös messinkipadassa, sillä tuloksesta ei tule läheskään yhtä kaunista, jos käytetään rautapataa.Sassafras-trädet wäxte här i landet til en tämmelig myckenhet. [...] Med barken af detta trä gifwa qwinfolken yllet en wacker orange-färg, som sitter ganska starkt uti och blekes ej bårt af Solen. Wid färgningen brukas ingen Alun, utan endast urin. Det kokas ock då i en Malmgryta; emedan det på långt när ej blir så wackert, om en betjenar sig af en järngryta.
***
6.10.
s. 288Den 6 October
(Rödek; red maple)
Punavaahtera (Acer rubrum, Linn. Species Plantarum, s. 1055) kasvoi täällä seudulla runsaana. [...] Sen kuorella värjätään sekä villaa että pellavakangasta tummansiniseksi. Kuori keitetään vedessä, minkä jälkeen siihen lisätään rautasulfaattia (sellaista, jota hattumaakarit ja suutarit käyttävät), ennen kuin sillä värjätään. Kuoresta valmistetaan myös hyvää mustaa mustetta.Rödblommige Lönnen (Acer rubrum, Linn. spec. 1055) wäxte i myckenhet här i trakten. [...] Med barken färgas både ylle och linne mörkblätt, i det barken kokas i watten, sedan lägges koppar-rök (sådan som Hatt-och Skomakare bruka) deri, innan dermed färgas. Af barken göres äfwen et godt swart bläck.
***
15.10.
s. 315D. 15 October
(Nykyään Alnus glutinosa; klibbal; alder).
Tervaleppä kasvoi täällä melko runsaana kosteilla ja alavilla paikoilla, toisinaan myös melko korkeilla paikoilla. Se ei kuitenkaan koskaan kasvanut yhtä suureksi puuksi kuin meillä Euroopassa, vaan oli enimmäkseen pensasmainen, harvoin yhtä syltä korkeampi ja lähes koskaan ei yli kahta syltä korkea. [...] Sen kuorella värjättiin täällä punaista tai ruskeaa.Al wäxte här i tämmelig myckenhet på wåta och lågländta ställen, äfwen ibland på nog höglända; men den hant dock aldrig til et så stort trä, som hos oss i Europa; utan stod merendels som en buske, sällan öfwer en famns högd, och nästan aldrig högre än 2. samnar. [...] Med dess bark färgades här rödt eller brunt.
***
s. 316
(Nykyään Phytolacca americana; Amerikanskt kermesbär; pokeweed, poke)
Lännenkermesmarja, Linné, Hortus Upsaliensis, s. 117. Englantilaiset kutsuivat sitä nimellä poke. Ruotsalaisilla ei ollut sille mitään erityistä nimeä, vaan he käyttivät samaa nimeä kuin englantilaiset ja nimittivät sitä påk-nimellä. [...] Kun marjojen mehu puristetaan paperille tai jollekin muulle alustalle, ne antavat voimakkaan ja kauniin punaisen tai purppuranvärin, jota tuskin voi saada tummemmaksi. Mutta epäkohtana on, ettei vielä ole keksitty mitään keinoa eikä löydetty mitään menetelmää, jolla tämä väri saataisiin hyvin kiinnittymään villaan tai pellavakankaaseen, sillä sillä on edelleen se ominaisuus, että se haalistuu hyvin nopeasti.Phytolacca Linn. hort. Ups. 117. kallades af Ängelsmännerne poke. Den Swenske hade intet särskilt namn derpå, utan brukade samma namn, som de Ängelske, och nämde henne påk. [...] När saften kramas utur bären på papper eller något annat, gifwa de en hög skön röd eller purpurfärg, at näppeligen täckare kan gifwas; men olyckan är, at man ännu ej funnit på något medel eller uptäckt något sätt, at wäl fästa färgen deraf på ylle eller Linne; ty den har ännu den egenskap, at den helt snart blekes ut.
***
s. 317
hickery - Carya alba, Carya tomentosa Nukkahikkori (mockernut hickory)?
swarta Eken - Quercus nigra Vesitammi (black oak)?
Impatiens, palsamit
Cil gul färg på ylle och Linne togs barken af Hickery och brukades på wanligt sätt, då färgen blef skön. Barken af den swarta Eken äfwenså (Quercus Linn. spec. 996. sp. 9.). Likaledes togo de af Impatiens Gron. flor. Virg. 108. både blommor och blan, hwilka brukades på wanligt sätt, och gofwo ylle en wacker gul färg.
***
1.11.
s. 354Den 1. November
(Vitek; white oak) Valkotammi (Quercus alba, Linné, Species Plantarum, s. 996) kuori. [...] Lisäksi tämän seudun asukkaat käyttävät varsin paljon samaa kuorta ja värjäävät sillä villaa tavalliseen tapaan. Villa saa siitä ruskean tai theboun värisen (tumman kellanruskean tai mustanruskean) värin, joka ei haalistu auringonpaisteessa.Hwita Ekens nytta. Barken af hwita Eken (Quercus alba. Linn. spec. 996.) [...] Destutom brukar folket härpå orten ganska mycket, at taga samma bark, och på wanligt sätt färga ylle dermed, hwar af det får en brun eller Théebou-färg, som ej af Solsken kan blekas ut.
***
21.11.
s. 436Den 21. November
(Nykyään Quercus michauxii; ? ; swamp chestnut oak).
Punainen väriaine. P. Rambo kertoi, että villit olivat ennen vanhaan värjänneet monenlaisia nahkoja punaisiksi kastanjatammen (ei virallinen nimi) kuorella.Röd färg. P. Rambo, berättade, at Willarne fordom färgat hwarjehanda skinn röda med barken af Castanie-Ek.
***
24.11.
s. 443Den 24. November.
Punaiseksi värjättiin bresiljapuulla; myös "puusammalella". Sinistä värjätään indigolla.Röd färgades med Brasilie-trä; äfwen med en Trämåssa. Blått färgas med Indigo.
(Bergsyra; red sorrel).
Mustaksi värjättiin seuraavalla tavalla: Otettiin ahosuolaheinää (Rumex acetosella, Linné, Flora Suecica, nro 296). Sen vihreät lehdet keitettiin yhdessä kankaan kanssa, minkä jälkeen kangas ripustettiin kuivumaan. Sen jälkeen kangas keitettiin vielä sinipuulla eli kampetšepuulla ja rautasulfaatilla, minkä seurauksena sen kerrottiin saavan pysyvän mustan värin.Swart färgades sålunda: De togo af Bärg-syra (Rumex acetosella Linn. flor Suec. 296.) Dess gröna blan, kokade dem med tyget, som sedan hängdes up at torkas. Sedan koktes tyget med Logwood eller Campechenhout och kopparaska, hwarigenom det sades få en beständig swart färg.
Väki kehrää ja kutoo täällä itse suuren osan siitä, mitä käyttää arkivaatteinaan. He myös värjäävät vaatteensa kotona.Folket spinna och wäfwa här en stor del sjelfwa det de bruka til hwardags kläder. De färga dem ock hemma.
Monet kylvivät täällä pellavaa, ja se kasvoi varsin kauniisti, mutta hamppua ei täällä viljelty.Lin såddes här af många, och blef nog skönt; men Hampa bruktes har icke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti