Kappaleita kirjasta Calajoki sockn uti Österbotn...

Med Guds Hjelp!
Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer
Calajoki sockn uti Österbotn,
med Wederbörandes tilstådielse under oeconomiæ professorens och Kongl. Sv. Wettensk. Academiens ledamots
Herr Pehr Kalms inseende,
Til offenteligit ompröfwande och almän granskning uti Åbo Academies öfre lärö sal den 9. Martii 1754. Som et academiskt försök utgifwen af
Christiern Salmenius, J. S.
Österbotninge,
Åbo, Tryckt hos Directeuren och Kongl. Boktr. i Stor-Förstendömet Finland, Jacob Merckell.
[Tekstiin lisätty kappaleita lukemisen helpottamiseksi]

[---]

§. 10.

Täällä ei ole vielä havaittu mitään erityisiä mineraaleja. Gunnarsin vuori, jonka herra Tuneld oli saamansa tiedon perusteella maantieteellisessä kuvauksessaan määritellyt hopeavuoreksi, osoittautuu oppineiden miesten tarkastelun perusteella koostuvan rikkikiisusta, eikä ole aihetta olettaa siellä olevan hopeamalmia. Rautahiekkaa esiintyy täällä useissa paikoissa, ja sitä on Alavieskassa otettu talteen runsaasti niin, että jotkin tilat ovat silloin, kun niiden rautavasarat olivat toiminnassa, valmistaneet siitä rautaa. Lisäksi kerrotaan rautamalmia löytyvän paikoin järven pohjasta. Pidisjärvellä kaivetaan erinomaista vaaleaa okraa eli niin kutsuttua kyller-väriä. Tämä kaunis maa-aines sijaitsee matalalla paikalla, on punertavan väristä ja liukenee helposti veteen. Tämän vaalean okran kohdalla on vuori, jonka toinen reuna peittyy tämän maan alle. Lähistöllä asuvat käyttävät sitä koristeluun, sekoittavat sitä tavallisesti tervaveteen ja sivelevät sillä kirstujaan.Inga särdeles mineralier har man här ännu blifwit warse; berget Gunnars, hwilket Herr Tuneld uti sin greographiska beskrifning, efter den underrättelse han fått, giör til Silfwerbärg, befinnes efter wittra mäns ompröfwande bestå af swafwel kies, och ei anledning gifwas til Silfwermalm. Järn sand finnes här på åtskilliga ställen, och har den i Alawiesca blifwit tagen uti ymnoghet, så at några gårdar, då deras Järn hamrar warit i ständ, tilwärckat järn deraf; äfwen berättas järnmalm finnas somligstädes på siöbotten. I Pidisjärfwi upgräfwes en förttreffelig lius ocker, eller så kallat Kyller färga, denne wackra mullen ligger på et lågt ställe, är af rödaktig färg, och smältes lätt i watnet; til denna liusockren stöter et bärg, hwars ena kant öfwerhöljes af denna myllan; de där närmast intil boende nyttia henne til zirar, och bruka öfwerstryka sina kistor med myllan, blandad med tiärnwatten.

Hionta- ja myllynkiviä varten jotkut asukkaat valitsevat koskien rannoilta ja kivisiltä paikoilta parhaat ja sopivimmat kivet, hakkaavat ja muokkaavat ne sileiksi ja tasaisiksi. Niistä saadaan käyttöarvoltaan ja hyödyltään toisinaan yhtä hyviä kuin ne kivet, joita tuodaan tänne muualta ja joista täytyy maksaa kallis hinta. Tiiltä valmistetaan täällä omaan tarpeeseen, eikä sen valmistuksessa ole mitään erityistä huomautettavaa. Polttamatonta tiiltä käytetään pitäjässä paljon. Kalkkikiveä ei täällä ole vielä havaittu.Til bryn och qwarnstenar pläga somliga innewånare utwälja de basta o[c]h lämpligaste stenar ifrån Forsse stränderne och steniga ställen, hugga och laga desse til slata och jämne; man får dem til inre wärde och nytta ibland så gode, som de, hwilka ifrån andra orter hitföras, och dyrt betalas måste. Tegel slås här til egit behof, och är wid dess tilwärckning intet särdeles at märcka; obränt tegel nyttjas mycket i Soknen. Ingen Kalcksteen, har man ännu blifwit här warse.

Alunaa esiintyy alempana järven rannalla korkeiden mäkien luona. Ylivieskan kappelissa on paikka nimeltä Rapakoneva, jonka sanotaan olevan noin 1/23 peninkulman pituinen ja levyinen alue. Sillä on se ominaisuus, ettei siellä ole koskaan kasvanut eikä kasva ruohoa. Lisäksi kuivina kesinä siitä nousee esiin ainetta, jonka maku on kaikilta osin kuin alunalla ja jota voidaan käyttää suurella hyödyllä värjäykseen; tätä on useaan otteeseen kokeiltu. Samoin siellä on paikka, jossa karja kesäaikaan pysähtyy suurin joukoin ja nuolee maata, mistä paikkaa kutsutaan nimellä nuolunperä. Tämä maaperä, joka sisältää erityistä suolaisuutta värjäystä ja muita kotitaloudellisia valmistuksia varten, ei ole vielä tullut kokeilluksi.Alun finnes nere mot siökanten wid de höge abackorne. Oppe i Yliwiesca Capell är et ställe Rapackonefwa kallat, som skall wara et fält, ungefärligen af 1/23 dels mils längd och bredd, samt hafwa den egenskap, at det aldrig wuxit eller wäxer något gräs, samt äfwen, at den i torra somrar skiuter upp en materia, som til alla delar har smak af alun och kan med strösta nytta brukas wid färgande, det åtskilliga försökt; äfwendledes är därstädes et ställe, hwarest boskapen om sommartiden hopetals stanna, och slicka jorden, hwaraf stället kallas nuolunperä; denne jordmån, innehållande besynnerlig sältta wid färgande och andre hustarfwelige tilredningar, har ännu ei blifwit försökt.

§. 11.

Vaikka seutu sijaitsee kaukana pohjoisessa, ei täältä kuitenkaan kesäaikana puutu monenlaisia kauniita yrttejä ja kukkia, jotka loistavat kaikkein kauneimmissa väreissä. Se, joka samaan aikaan matkustaa näiden seutujen halki, luulee tulleensa itse Floran valtakuntaan. Tarkoitukseni ei nyt ole luetella kaikkia täällä esiintyviä kasveja. Haluan ainoastaan mainita ne, joita asukkaat osaavat käyttää hyödykseen.Ehuru orten ligger långt til norr, så saknas här dock ei om sommartiden hwarjehanda täcka örter och blomster, hwilka pråla med de skiönaste färgor. Den som wid samma tid reser genom desse orter, skall tro sig kommit i sielfwa Floræ rike. Mitt ändamål är ei nu at opräkna alla de wäxter här finnas. Jag wil endast nämna dem, som innewånarena weta anwända sig nytto.

Ne puulajit, jotka luonto on laskenut kasvamaan pitäjän helmaan, ovat: pihlaja, tuomi, paju, raita, haapa, leppä, koivu, vaivaiskoivu, mänty, kuusi, punaiset ja mustat viinimarjapensaat ynnä muuta. Edellä mainituista jotkut käyttävät pihlajia pihapiirin koristeena. Olen myös huomannut heidän istuttaneen pieniä kauniita mäntyjä humalatarhoihin ainoastaan saadakseen ne näyttämään miellyttävämmiltä.De trädslagen, naturen i Socknens sköte nedsatt, äro: rön, hägg, wide, sälg, asp, ahl, biörck, wiwang, tall, gran, röda och swarta winbärs-kalsbärs buskar m. m.; af förenämnde, nyttia någre Rön til prydnad wid gården; äfwen har jag märckt dem hafwa små wackre tallar på hummelgårdarne plantterade, endast at låna dem behageligare utsicht.

Lisäksi täällä on saatavilla monenlaisia marjoja, kuten lakkoja, vadelmia, metsämansikoita, mesimarjoja, mustikoita, puolukoita, juolukoita, karpaloita, punaisia ja mustia viinimarjoja, lillukoita(?), variksenmarjoja ja kanukanmarjoja; näistä viimeksi mainitut eivät kuitenkaan kelpaa syötäviksi. Jos pohjoiset tuulet ja keväiset pakkasyöt eivät usein vahingoittaisi hentoja kukkia, voitaisiin odottaa suurempaa runsautta; lakan kukat kokevat ennen muita sään vahingollisen vaikutuksen. Lakka ja puolukka ovat lähes ainoat, joita asukkaat tavallisesti säilövät.Dessutom har man här tilgång på åtskilliga slags bär, som hjortron, hallon, smultron, åkerbär, blåbär, lingon, odon, tranbär, röda och swartta winbär, tågbär, kråkbär och swinbär; dock duga desse sistnämnde ej at ätas. Om nordan wädret och fråstnätterne ofta om wåren skadde de späde blommorne, kunde större ymnighet wäntas; hjortron-blommorne erfara fram för andra, wädrets skadeliga wärckan. Hjortron och lingon äro mäst de endaste, hwilka inbyggarena pläga insylta.

Ei ole erityisen paljon kasveja, joita kansa täällä käyttää lääkkeeksi. Vanamo (nyk. Linnaea borealis) (Flora Svecica 522), jota suomalaiset kutsuvat nimellä Uwana ruohot, käytetään yleisenä lääkkeenä luusärkyä vastaan, ja kerrotaan sen olevan siihen erittäin hyvä, kun arkoja ja sairaita kohtia kylvetetään ja höyrytetään samalla vanamolla.Det äro intet särdeles många wäxter, som folcket sig här betienar af til läkedom; Linnæa, (flor. svec. 522) af Finnarna Uwana ruohot kallad, brukas til almänt läkemedel emot benwärck, och berättes den wara mycket god därtil, enär de ömma och siuka ställen med samma Linnæa badas och hötas.

Näsian marjat sopivat monenlaisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin ja ovat sen lisäksi erityisen hyödyllisiä lasten riisitaudin(?) parantamiseen; eivät myöskään ole huonoja turvotusten hillitsemiseen.Kiellar halls bär , Fen. nasian marjat, skola, jämte det de tiänä til mångfallig läkedom, i synnerhet wara nyttiga at bota rijs hos barnen; äfwen ei oäfne at dämpa swulster.

Ruisjauhoilla, hienoksi pureskellulla lepänkuorella ja vähäisellä määrällä pureskeltua pajunkuorta pitäisi ruusu (ruusuhaava) saada laantumaan. Vaikka ruusu olisi saanut korkeimman vallan, pitäisi tämän kuitenkin, Korkeimman avun ohella, auttaa sairauden karkottamisessa. Muutoin pajunkuoresta tehdään lääke käärmeenpuremia vastaan, jota pidetään voimakkaana poistamaan ja imemään pois myrkkyä.Med rågmiöl, sint tuggadt ahlbarck och litet af tuggadt widebarck, skall rosan dämpas; om än rosan wunnit högsta insteg, skall dock detta, näst den Högstas hielp, biträd til siukans fördrifwande; annors giöres af wide-barck et läkemedel emot ormbett, som hålles kraftigt, at utdraga och utsuga förgiftet.

Sianpuolukan varsilla parannetaan talonpoikaisnaisten mukaan ontuvia ja rampoja eläimiä sekä karjaa, joka on saanut vian tai vamman. Yrttiä keitetään hyvin pitkään vedessä ja siitä tehdään haude, jolla eläintä hoidetaan. Köyhemmät asukkaat ovat joutuneet, erityisesti silloin kun kato on sattunut, tyydyttämään nälkäistä vatsaansa pettuleivällä ja ?. Jälkimmäinen leipä on leivottaessa vaivaamisen aikana sekoitettu kaikenlaisiin marjoihin. Sellainen leipä saa silloin makean-hapan ruisleivän maun, eikä se ole käyttäjälleen epämieluisaa.Med miölon rijs (flor. Svec. 339) Fen. Sian marja warret, hela bonde gummorne lame och haltte Kreatur, och boskap, som sätt lyte, the koka örten braf länge i watn, och höta sedan Creaturet med den kokade örten. Fattigare inbyggiare hafwa warit twungne, i synnerhet då misswext är infallit, at förnöja sin hungroga mage med barck och mässe bröd; det senare bakade brödet, har wid knädningen blifwit utblandat med allahanda slags bär, et sådant bröd får då en smak af sött-surt rågbröd, och bekommer dess nyttiare ei illa.

Rabtavehnää (nyk. Leymus arenarius; Flora Svecica 106) he ovat muiden joukossa yrittäneet käyttää hyödyksi, mutta sitä ei ole voitu saada niin yleiseen käyttöön.Strandrågen, (Flor. Svec. 106) hafwa de försökt bland andre, at anwända sig til nytta, men ei kunnat komma til så alment bruk.

Viimeisinä katovuosina täällä elettiin kurjaa elämää, rahvaalla ei ollut ravintoa saatavilla, ja kaiken rahavarojen poisviennin vuoksi sen täytyi nähdä nälkää. Ravinnonpuute pakotti silloin asukkaat etsimään kaikenlaisia luvallisia keinoja, joiden avulla he voisivat selviytyä vallitsevassa tilanteessa; joku heistä keksi tarkemmin asiaa harkittuaan ensimmäisenä käyttää hyväkseen kaikkialla kovapohjaisilla niityillä kasvavaa konnantatarta (Flora Svecica 321); tämän kanssa tehtiin kokeiluja sen selvittämiseksi, eikö sitä voitaisi kätevästi käyttää ravinnoksi, ja sen jälkeen kun oli havaittu, etteivät sen kukat ja siemenet maistuneet niin pahalta, alkoivat vähävaraisemmat asukkaat näinä nälkävuosina käyttää niitä ruoaksi; sitä hyödynnettiin jauhojen valmistukseen ja myös herneiden asemesta; kaikki, joilla oli karjaa, valmistivat konnantattaresta, joko jauhettuna tai kokonaisena, maidon kanssa mainion ja hyvänmakuisen ruoan; köyhemmät keittivät sitä vedessä, eivätkä pitäneet siitä valmistettua velliä lainkaan pahanmakuisena; olen itse kuullut heidän ylistävän tästä kasvista valmistettua ruokaa ja sanovan, että jos he vielä joutuisivat ahdinkoon ja syömään sekalaisia kasveja, tämä olisi yksi parhaista, johon he voisivat turvautua; muutoin he syövät kukkaa, mutta eivät juurta, sellaisenaan, kun ovat niityillä.Uti sidsta fattiga åren tilbrachtes här en ynckelig lefnad; almogen hade ingen tilgång på näring, och måste efter all penninge utförsel sweltta; födobristen nödgade då innewånarena at söka allehanda lofliga utwägar, hwarigenom de i närwarande tilstånd kunde förhielpa sig; någon af dem wid närmare omhugsan upsam först den föwer alt på hårdwalls ängarne wäxande Bistorta, flor. Svec. 321.; med denna anstältes försök, om icke den beqwämligen kunde nyttias til södö; och sedan man funnit des blommor och frö ei smaka så illa, började innewånarena af mindre wilkor uti dessa fattiga år betiäna sig af dem til maat; man nyttiade den med största förmån til miöl, som och i stället för ärter; alle, hwilka hade boskap, tilredde af Bistortan, som malad eller hel war, med miölck, en härlig och wälsmakande rätt; de fattigare kokade denna i watten, och äro med ingen osmak den af henne kokade wällingen; jag har sielf hört dem berömma den tilredda maten af denna ört, och yttra sig, at om de med mixwäxt är än blefwo hemsökte, wore denne, en af de aldrabäste, til hwilken de skulle trygga sig; eljes äten blomman af dem, men ei roten, som hon står, enär de äro stadde på ängarne.

Hierakkaa (Flora Svecica 295) käytetään täälläkin hyödyksi leivän valmistukseen. Kaali ja herneet ovat rahvaan kylvökasveja, ja ne muodostavat suurimman osan talviravinnosta. Puolukoita ruisjauhojen kanssa sekoitettuina jotkut käyttävät kestitykseen, kun saavat korkeampiarvoisia vieraita. Juomiin he eivät pane mitään yrttejä; jotkut kuitenkin maustavat viinan kielolla (Flora Svecica 273) ja männynkävyillä. Jotkut säätyläiset ovat alkaneet valmistaa pajun kukista puuvillan tapaista täyteainetta. Se on onnistunut jotenkuten eikä ole osoittautunut erityisen huonoksi; tätä "puuvillaa" on käytetty pehmusteisiin (?).Rumex Flor. Svec. 295. är äfwen här med fördel brukat til bröd. Kål och ärter har almogen utsådde, som utgiör mästa winter kosten. Lingon med rågmiöl i hopblandade nyttia somliga til wälplägning, då besök af förnämare anställas. Uti dricka lägga de ei några örter; somliga, fast så, utkrydda bränwined med Lilio Convallio Flor. Svec. 273. och Tallstruntar. Utaf Vides blommor hafwa wisse Stånds Perfoner börjat tilwärcka bomull, som går någorlunda an och ei särdeles misslyckats; bomullen är anwänt til stopningar.

Seuraavia kasveja asukkailla on tapana käyttää erityisesti värjäämiseen:
Järviruokon tupsut, kun ne ovat vihreillään, naisväki kerää ne, käsittelee ne alunalla, keittää ja hämmentää ahkerasti; siihen kastettu villalanka saa miellyttävän vihreän värin.Följande örter bruka innewånarena i synnerhet at färga med;
Säfaxen, då de äro i sin grönska, tagne af qwinfolcken, och med alun betade, kokade och rörde flitigt omkring, gifwa ullgarn doppat deri en behagelig grön färg.

Mataroilla värjätään punaista; tähän tarkoitukseen sopii juuri, mutta eivät nuput. Talonpoikaiseukot soveltavat kerätessään sääntöä: yrtti on otettava juurineen varhain, sillä muuten juuret heikkenevät niiden kasvaessa liian suuriksi, muuttuvat siten tarkoitukseen vähemmän käyttökelpoisiksi..Med Matarat färgas röt, hwartil roten, men ei Knopparne, är tienlig; den reglan föreskrifwa bonde gummorne wid tagandet, at örten med rötterna tidigt bör tagas, ty annoths förswagas rötterne, när de förwäxa, hwaraf de til nyttan befinnas otiängligare.

Eräällä Johannexen ruohoksi kutsutulla kasvilla – joka lienee epäilemättä pietaryrtti – värjätään vihreäksi, ja se antaa miellyttävän värin. Se kasvaa saariston luodoilla kivikkoisilla paikoilla.En ört Johannexen ruohot, kallad, (lär ofelbart wara Tanacetum), pläga de färga grönt med, och gifwer örten en behagelig färg; wäxer i skiaren på holmar, emellan stenmarck.

Kivenkarpeella (kallioisokarve) asukkaat aikaansaavat kauniin ruskean värin.Sten-mossa, Fen. Kiwen tirot tilskyndar inbyggarena en wacker brun färg.

Lieko, Linnaeuksen Flora Sveviva 860, listataan myös yhdeksi heidän värikasveistaan; sillä värjätään seuraavalla tavalla: kasvi laitetaan veteen, joka saa jonkin aikaa seistä ja hapantua, sitten käynyt vesi ja kasvi keitetään lipeän kanssa, ja lopuksi kangas pannaan siihen; väristä tulee keltainen.Lycopodium, Lin. Flor. Svec. 860., optecknas äfwen som et bland deras färge gräs; med denne färgas på det sättet, at watned med örten en tid bortat får furna, sedan kokas det furnade watnet och örten med luut, och sidst ståppas tyget uti; färgen blifwer gul.

Jotkut värjäävät mustaksi suurten hioma- ja teroituskivien kuonalla tai pohjalla olevalla soralla, joka on sekoitettu mustaan suomultaan; nämä toimivat heille aineksina tämänkaltaisessa värjäyksessä.En del färga swart med slagget af stora slip och wefwe stenar; eller gruset som ligger på botnen, blandat med swart Kärr mylla; desse tiänä dem til materialier uti detta slags färgande.

Kuisman kukilla värjätään aitoa punaista.Med blomman af Hypericum Flor. Swec. 624. färgas äckta rödt.

Koivunlehdillä ovat asukkaat värjänneet hienoa keltaista väriä.Af biörcke löfwen hafwa innewånarena fin gula färg.

§. 19.

[Osa tekstistä]

[---]

Aikaisemmin asukkaat eivät juuri olleet tottuneet harjoittamaan minkäänlaista kudontaa, mutta nyt naiset ovat vakavasti ryhtyneet paneutumaan tähän hyödylliseen taloudenhoidon alaan. Kun he ennen olivat olleet mieltyneitä koreiluun ja ostaneet kalliita kattuneita, flanellia ja verkaa juhlapuvuiksi itselleen ja miehilleen, ovat he nyt, erityisen innokkaasti omaa parastaan ajatellen, alkaneet itse kutoa sarkaa, flanellikangasta ja kaikenlaisia palttinoita, jotka kauppias lähettää Tukholmaan siellä värjättäviksi, painettaviksi, prässättäviksi ja leikattaviksi ynnä muuta.Förr woro inbyggarena intet synnerligen wane at bry sig om något wäfwande; men nu hafwa qwinfolcken börjat med alfware äfwen winlägga sig om denna nyttiga hushållsgren. I stellet de förr på granlåt warit begifne, uphandlat dyre Cattuner, flanell och kläde til högtids drächt för sig och manfolcken, hafwa de nu sielfwe, af besynnerlig nit för sit bästa, begynt at wäfwa walmar, flaneltyg och allehanda lärfter, hwilka med den Handlande til Stockholm öfwerskickas at undergå derstädes färgande, tryckning, pressande, och öfwerskiärning, m. m.

[---]