Turun Wiikko-Sanomat 34, 25.8.1821
Wiimeisissä Numeroissa annettiin lyhyt tieto metalleista: monta muuta luonnossa löytywää ainetta on yhtä merkillistä, jäsen tähden pannaan nyt niistäkin tähän joku selitys.
Muutamat luonnossa löytymät aineet owat painottomia, senkaltaisia owat walo, lämmin, elektrisiteetti ja magneetin aine.
Enin walo tulee meillen auringosta; mutta niinkuin tietään, ilmestyy myös waloa muulla tamalla. Kuin jota kuta ainetta poltetaan, lähtee siitä loistawa walo ja poltettawaan yhtyy toinen ilmassa löytywä aine, jota syyraksi, happeeksi taikka poltteeksi sanotaan, ja tämän kautta muuttuu poltettaaa tuhaksi. Poltettaissa yhtyy syyrästä lämpimän aine walon aineeseen, ja nämät yhtywät aineet tekeewät kuuman loisteen, jota tuleksi taikka walkeaksi sanotaan. Walon ainetta lewiää myös muutamain eläwäin silmistä, jonka tähden ne kiiltääwät pimeissä: sellaisia owat esimerkiksi kissat, leionat ja muutamat yö-linnut. Muutamat madot ja mädänneet puu-sipaleet owat myös samasta syystä pimeissä kiiltäwiä. Amerikassa löytyy isoja sirkkoja, joiden pää kiiltää niin wäkewästi pimeissä, että näitä eläwiä taitaan pidettää lyhtyinä, ja että niiden ääressä saattaa yöllä kirjaakin lukea.
Auringosta lewiää walo säteinä joka haarallen. Kuin nämät walon säteet kohtaawat jonkun aineen, jonka läpi ne eiwät pääse wapaasti kulkemaan, singahtaa osa waloa sen pinnasta takaisin, ja ne takaisin singahtawat sääteet, jotka kohtaawat ihmisen silmää, tekeewät mainitun aineen näkywäksi. Kaikki mitä me näemme näkyy sen kautta, että siitä singahtaa walo meidän silmiimme. Peili näyttää meillen kuwamme sen kautta, että walon sääteet ensin meisrä lankeewat peiliin ja sieltä singahtaamat meidän silmäämme takaisin. Kuin auringon säteet langetetaan kuperiaiseen peiliin, singahtaawat ne siitä takaisin yhteen punktiin, jossa niin suun kuumuus ilmestyy, että metallit suulaawat siinä. Koska auringon säteitä sattuu lasin särmään halkeewat ne hienommiksi, ja näistä halaistuista säteistä loistaa yksi sinisellen, toinen punaisellen, kolmas keltaisellen ja niin edespäin. Sama tapahtuu myös säteiten sattuissa hienoin wesi pisarain pintaan. Kuin ihminen sattuu seisomaan niin että aurinko on hänen takanansa ja satawa pilwi hänen edessänsä, näkee hän wärit ikäänkuin suuressa kaaressa, jota wesi-kaareksi sanotaan. Jos ihmisen silmä olisi toisenkaltainen, näkisi hän enemmän taiwasta saman näköisenä. Lapsellinen ja turha on se usko että wesi-kaari imee wettä järwistä. — Ne aineet, jotka owat läpikuultawia, laskeewat päiwän säteet kulkemaan läwittensä, mutta walkoisen aineen pinnasta singahtaa walo takaisin, ja musta-pintainen ainet imeepi walon säteet sisäänsä. Sen tähden lämpiää esimerkiksi musta puteli ennemmin päiwä-paisteessa, kuin walkoinen puteli, ja sen tähden owat myös walkoiset waatteet kesällä wilpeemmät kuin mustat. Samasta syysta polttaa myös aurinko enemmän mustia kuin walkoisia hewoisia kesä-warilla.
Sellaiset kalut ja aineet, joiden pinnasta walon säteet ehjinä ja halkasemattomma sinkoileewat takaisin, owat walkoisia: ne aineet, jotka imeemät walon sisäänsä, owat mustia: ne, joiden pinnassa walon säteet sillä tawalla halaistaan, että ainoastansa punaiset säteen osat sinkoileewat meidän silmiimme, owat punaisia: ne joista siniset säteen osat takaisin singahtaawat, owat sinisiä, ja niin edespäin. Kaikkien ainetten wärit tuleewat sentähden siitä, että yhdestä sinkoaa silmiimme yhden kaltaiset, toisessa toisen näköiset walon säteet. Ruohot ja kukat saawat päiwän säteistä wärinsä,jonka tähden myös pimeissä kaswamilla ruohoilla ja kukilla, on sangen huono wäri.
Walon säteet tuowat kanssansa lämpimän; mutta waikka walo ja lämmin owat yhdistettyjä, on uskottowasti lämmin erinäinen aine. Oppineet owat myös luulleet että aurinko itse on kylmä, ja että lämmin wasta maan tienoissa yhtyy sen säteisiin. Lämmin turwottaa kaikki aineet suuremmiksi, jonka tähden myös lämpimän mittoja taikka termometeriä tehdään sillä tawalla, että eläwää hopeata kaataan määrän perästä lasiputkeen, jonka ala-päässä on punnikka eli kuula, ja jonka warressa owat määräätyt wiiwat (eli linjat) ja numerot kunkin wiiwanpäässä. Sitten umpeen sulatettaan lasi putken yläpää, joka on tyhjä. Sitä myöten kuin lämmin lasi putkessa eneenee taikka wähenee, sitä myötenpaisuu ja nousee, kutistuu ja alenee elämä hopea suuremman taikka pienemmän numeron kohdallen, ja numero näyttää kuinka monta wiiwaa eli graadia lämmintä tämmän lämpimä-mitan ympärillä on. — Lämmin matkaan saattaa suurimmat muutokset sekä ilmassa, että maassa. Se nostaa weden järwistä ja maasta näkymättömänä höyrynä taiwasalle, ja kuin se siellä wähenee wedestä, muuttuu wesi pilwiksi, ja putoo kesällä sateena, talwella lumena maahan. Kuin wesi-pisarat kesällä alas-pudotessansa jäätyywät, sanotaan niitä rakeiksi. Lämmin tekee myös tuulet ja muut sään muutokset. Sen awulla saadaan paraiten luonnossa löytywät aineet sekä toinen toisestansa erotetuiksi, errä keskenänsä sekotetuiksi. Ilman lämmintä herkeisi kaikki kaswawasta ja elämästä, ja koko luonto jähmettysi jäähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti