Salmberg: Yxi Selkiä ja päälle luotettawa Paino-Kirja.

Yxi Selkiä ja päälle luotettawa Paino-Kirja.
Jonga-jälken Jokainen Huonen-Haldia Taitaa painaa caicki hänen tarppensa/
Willaisisa Lijnaisisa nijn myös puunwillaisisa langaisa.

Ulosannettu Yhteisen Cansan hyödytyxexi ensin Ruotzin kielellä kirjoitettu
Ja
Stockholmisa
Prändätty Cuningallises Kirjan prändistä
1759.

Mutta nyt suomexi käätty ABRAHAM SALMBERGildä
Oeconom. Comiss.
Jonga kustannuxella tämä myös prändätty on.

Turusa
JOHAN CHRISTOPH. FRENCKELLildä
Wuonna 1769.

Teksti on kirjoitettu Kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimituksen vaillinaisesta kappaleesta ja sen oheen liitetyistä valokopioista otetuista valokuvista. Teksti löytyy myös Kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta ja on luettavissa aineistopalvelu Kainosta. Kiitos, Maria Lehtonen / KOTUS / Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitus!

Huom.! Alkuperäistä ruotsinkielistä kirjaa ei mainita, mutta se lienee (anonyymin kirjoittajan?) En upriktig och pålitelig färg-bok, hwarefter hwar hushållare kan färga alla sina tilwärkningar och hwad han behöfwer, på ylle och linne, samt bomullsgarn och silkes-tyger., Tukholma 1759, Vesterås 1764. Alkuperäistä kirjaa en ole pystynyt sen tarkemmin jäljittämään; tiedossa on vain nimi 1700-luvulla painettujen ruotsalaisten värikirjojen luettelosta.

Joitakin rivivaihtoja lisätty lukemisen helpottamiseksi

Ensin on aiwan tarpellinen, että edelläpäin pestän hywin puktaxi caicki se cuin pitä painettaman / Silla jota puhtambi langat eli se cuin painetan on. Sitä helijämmäxi tulee se painosa / mitä laija se ikänäns olla mahta.

Willaisten langain peso tehdän sillä tapaa:
Otetan 2 kannu wettä /
1 Tuopi kusta eli pissa
2 luodi Saxan Såpa [?]/
joca sitten piestän hywin sekaisin /
ja wisuun perän catzotan, ettei se ole lijan lämmindä /
sitte willainen kalu pestän sijnä hywin / että se tulee juuri walkoisexi / senjälken wirutettan se kylmäsä wedesä / nijn se walmis on painoon panda.

Mitä Lijnaisehen tulee, nijn pestän se tawallisuden jälken / nijn on se walmis painetta.

Itze painamisen alla kartettaman pitä, ettei kalu jollaculla tapaa tule sowaistuxi waan aina puhtana pidetyxi.

Jos ainoastans tehdän nijncuin io sanottu ja näytetty on / nijn ei se koskan laimijn mene / etttei jokainen taida tämän jälken painaa.

Sininen paino willaisen / Lijnaisen ja puuwillaisen eli bomullin päälle tapahtu cuin seuraa.

Otetan Puuastia 8 kannun wettä wetäwä /
nijnmyös yxi kattila /
johon lyödän 7 kannu wettä ja 8 luodi krouweinda krappi färi /
1 tuoppi nisun klijdiä [vehnäleseitä] /
1 naula harmata potaska /
joka kattilasa kiehuman pitä / yxi neljäs osa hetkee /
joka lyödään sitten ennen mainittun pyttyyn josa paino oleman pitä, pane jotain sen päälle että se pysyy lämbymänä /
ota senjälken 4 luodi Sinifäri [indigo] yhten wähään pataan ja 1 tuoppi wettä /
4 luodi Potaska /
anna sen kiehua puoli hetkee /
kiehutesa muserretettan eli sullotan jollakulla surwimella hiljaxins / padan pohjas / että sini färi joutu nijn pienexi kuin jauho / kuitenkin nijn ettei se läiky ymbäri padan syrjä / ja koska se kiehunut on otetan pata tulelda / ja annetan wähä jähtyä ja jähtyisä alati sullotan että sini färi hywin pienexi tulee / sitten kaadetan se selkiämbi färi pyttyyn / ja se cuin padan pohiasa on jauhetan surwimella sijhes että se hywin pienexi tulee; sitten kaattan caicki pyttyyn ja wirutetan pata hywin puhtaxi färistä ja se cuin pytysä on licutetan hywin ymbärins ja annetan seiso puoli wuorocautta, sitten taas licutetan ymbärins ja annetan seiso 2 hetkee /
ja koska 2 hetkee on culunut / licutetan taas ymbärins / ja nijn pitä alati tehtämän sijhen asti että wuorocaus on culunut; Silloin paino on walmis painamaan.

NB. Kaicki willainen kalu kuin painettawaxi tulee / pitä ensin pestämän lämbymällä wedellä / ja nijn märkänä painettaman.

Mutta lijnainen kalu cuiwalda painetan / kaicki Bumulli langat keitetän puoli hetkee puhtasa wedesä ja märkänä painetan.

Joka tahtoo jotacuta willaista kalua painaa Wiherjäisexi / painakon sen ensin Kellaisexi / ja sitten samaan Sinipainoon kellaisen kanssa / nijn se tulee wiherjäisexi.

Kuinga Kellaista ja sen jälken wiherjäistä painetan.
(Yhteen naulan kalua.)

Yhteen naulan willaisia langoja eli muuta kalua ota 4 kannua wettä yhten kattilahan ja 8 luodi aluna / joka keitetän ynnä langain kanssa puolitoista hetkee / sitten otetan ne ylös / ja jähdytetän, heitetän se cuin kattilasa on pojes ja kattila puhdistetan.

Sitte pannan 1 naula. Ruotzin paino ruohoia [liuskalääte] / jonga päälle pannan yxi kiwi että se painuu alas /
jonga päälle lyödän 5 kannu wettä /
nijn myös 1 luodi kalckia / joca keitetän puoli hetkee / ne alunasa keitetyt langat / keitetän sijnä puoli hetkee / nijn ne tulewat hyvin kellaisexi. Joca sitte kastetan sihen sinipainon cuin edelläpäin mainittu on / nijn se tulee hywin wiherjäisexi. Joca sitte wirutetan ja cuiwatan.

Kuinga tuli eli Skarlakana Punaista Willaises kalusa painettaman pitä.
(Yhteen naulaan kaula.)

Tähän painoon waaditan tinattu kattila / eli että pannan tina fati pohjaan, ota sitte yhtä naulaa wastan /
4 kannua wettä
2 piwoo nisun klidiä [vehnän lese] /
joca sitten keitetän ynnä langain kanssa näljesosa hetkee / sitte ota ylös ja wiruta /
ota senjälken 4 kannua puhdasta wettä kattilahan ja
puoli luodi Consionelli [kokenilli] /
2 luodi walkoista winsteini [viinikivi] /
1 luodi Romalaist aluna [puhdasta luonnonalunaa]
2 luodi laitettu skewettä [typpihappo] /
anna ruweta kiehumaan / panne silloin langat sisälle ja sitten lijcuta hywin ja tasaisesti puoli toista hetkee / ja anna sen hywin kiehua / ota se ylös ja anna hywin jähtyä / wiruta se sitten / ota sen jälken
4 kannua puhdasta wettä kattilahan /
ja puoli toista luodi Consionelli /
2 luodi walkoista winsteini,
2 luodi laitettu skewettä
anna langat sijnä kiehua puoli toista hetkee / joka hywin lijkutettaman pitä juuri tasaisexi / ota sitten ylös / anna jähtyä / wiruta ja kuiwaa se / nijn se on walmis.

Krappi-punaist Willaisen päälle.
(Yhdelle naulalle)

Ota 4 kannua wettä yhteen kattilahan johon myös pannaan
6 luodi Romalaist aluna /
4 luodi punaista winsteini [puhdistamaton viinikivi]/
keitä sijnä langat 2 hetkee. Ota sitte ylös ja anna jähtyä / senjälken ota 4 kannua puhdasta wettä kattilahan /
10 luodi piendä krappi färi / anna tulla pensiäxi, pane sitten alunasa keitetyt langat sihen sisäll ja licuta ne 2 hetkee hywin; mutta ei sen pidä kiehuman / cuitengin pidätän hywin kuumana; sitten otetan se ylös / wirutetan ja cuiwatan / nijn se on walmis.

Punaiseen painoon Willaisen päälle.
(Yhteen naulaan)

Ota 4 kannua wettä kattilahan
8 luodi Ruotzin aluna, [keinotekoinen aluna?]
2 luodi punaista winsteni /
keitä langat sijnä 2 hetkee hywin / wirjän licutuxen alla / ota sitten ylös jähtymän /
ota senjälken 4 kannua puhdasta wettä kattilahan /
8 luodi selkiää Färnbocki [brasiliankesalpinia] /
anna sen tulla pensijäxi / pane sijhen ne alunasa keitetyt langat / licuta ne 2 hetkee / waan älä anna kiehua / cuitenkin pidä kuumana / ota sitte ylös wiruta ja cuiwaa / nijn se on walmis.

Tumma eli Bruni paino Willaisehen.
(Yhteen naulaan.)

Ota 5 kannua wettä kattilahan /
4 luodi aluna /
2 luodi punaista winsteini /
keitä langat puolitoista hetkee sijnä alinomaisen licutuxen alla / ota sitten ylös ja anna jähtyä /
senjälken ota 5 kannua puhdasta wettä kattilahan /
4 luodi suuremba krappi /
2 luodi krouwi eli bruni Brixilja [sinipuu l. kampetsepuu] /
yxi touppi sian puolan lehtiä
pane sijhen alunasa keitetyt langat kiehuman puoli toista hetkee / nijn ne owat walwan tummat eli brunitt. Jos tahdotan mustan tummaxi eli brunixi nijn otetan langat ylös painosta / ja annetan jähtyä
sitte otetan 2 luodi Wihtrilli ja pannan entiseen painoon, licutetan hywin / johon sitte pannan ne walwan tummat eli brunit langat / licutetan hywin neljäs-osa hetkee kiehumisen alla painosa / nijn tulee se mustan tummaxi eli brunixi / ota sitte se ylös wiruta ja kuiwaa nijn se on walmis.

Fiolätt paino Willaiseen.
(Yhteen naulaan.)

Ota 5 kannua wettä kattilahan /
8 luodi Ruotzin alunaa;
2 luodi punaista winsteni /
keitä sijnä langat puolitoista hetkee: ja licuta keittämisen alla wiriästi / ota sitte ylös jähtymään;
senjälken ota 5 kannua puhdasta wettä kattilahaan /
10 luodi Bruni Brixilja; [sinipuu l. kampetsepuu]
anna tulla kiehumiseen / pane sitte se alunasa keitety langa sijhen eli kangas kiehuman yhdexi hetkexi / wiriästi lijcuttain sitä, ota sitte ylös anna hywin jähtyä ja kylmäxi tulla / wiruta senjälken ja kuiwaa nijn se on walmis.

Kuinga willainen Carmosini, punaisexi painetan.
(Yhdelle naulalle.)

Ota 4 kannua wettä,
6 luodi aluna /
2 luodi punaista winsteini
pane sijhen kalu ja keitä se Edellä mainitusa wedesä / 2 hetkee / licuta hywin kiehutesa / ota sitte ylös ja anna jähtyä.

Sitten ota 4 kannua puhdaista wettä kattilahan /
ja 8 luodi färnbocki / [brasiliankesalpinia]
anna sen kiehua 1 hetki, pane ne alunasa keitetyt langat sijhen ja anna jäll kiehua hetki / ja wirjästi licuta ne; ota taas ylös jähtymän
sitten ota 2 luodi potaska joca pannan sihen entisen paino liemeen / ja licuta hywin ymbärins / johon sitten pane se ennen painettu punainen kalu / josa se lijkutetan neljes osa hetkee hywin painosa / joca sitten otetan ylös ja wirutettan / nijn on se walmis panda cuiwaman.

Yhtä hywää Mustaa painoo Willaisen päälle
(Yhteen naulaan.)

Ota 5 kannua wettä kattilahan /
8 luodi wihtrilli /
2 luodi punaista winsteini
1 luodi krappi painoo /
2 luodi kellaist Brixilja [fustiikki] / anna ne kiehahta / pane sitten painattapa kalu sihen sisäll / lijcuta hywin / ja anna kiehua puoli toista hetkee / sitten ota ylös / eroita ne toisistansa / käändele nijtä että ne pijan jähty / wiruta sitten hywin ja tee kattila hywin puhtaxi /
johon panne 5 kannua wettä ja
8 luotia Bruni Brixilja [sinipuu l. kampetsepuu] /
koska kattila rupee kiehuman /
lyödän sihen Cahdexes-osa luodi hywin pienexi hackattua Spanskgröna [espanjanvihreä] / Ja licutettan hywin ymbärins / johon pannan se ennen painettu kalu sisälle ennen cuin se rupee kiehumaan / lijkuta ne hywin / ja anna kiehua hywin puolitoista hetkee / otetan senjälken ylös wirutetan ja cuiwatan nijn on se walmis.

Krappi punaist Lijnaisen pääll.
(Yhdelle naulalle.)

Ota 2 luodi Galläppeli / surwo se hywin pienexi
keitä 2:den kannun wedesä puoli hetkee / kaada se yhteen puu astjan / johon langat sitten pannan koko wuorokaudexi / Ota sitten ylös ja cuiwaa.

Toiseen kiehumiseen:
Ota 1 kannu wettä /
4 luodi Ruomalaist aluna /
neljesosa luodi Curckumeija eli keldafäri [kurkuma] /
1 luodi gummi arabicum (joca on kirsbärin pihka) joka annetan kiehu hiljaisella walkjalla sulaxi; ja coska se on sulanut / otetan se pois walkian pääldä ja annetan jähtyä / silloin pitä oleman yhdäsä puu astiasa pandu
2 luodi Souda [sooda l. natriumkarbonaatti] /
2 Arsenicum [arsenikki] /
puoli luodi Potaska /
jotka pitä oleman nijn pienexi surwotut cuin puderi, näiden pääll kaattan se enenn mainittu aluna wesi ja lijcutetan ymbärins puoli hetkee / sitten lisätän wettä nijn paljon että langat hywin kastuwat / pane ne ennen keitetyt langat eli lijna sijhen wuorokaudekxi oleman; joka sitten kuiwatan nijn ne owat walmijt painetta.

Cosca ne nyt painettaman pitä /
otetan 4 kannu wettä kattilahan /
4 luodi sitä parast krappi färi
annetan tulla hywin pensiäxi, johon pannan ne ennen keitetyt langat /
Jotka sitten lijcutetan 1 hetki /
mutta ei sen kiehuman pidä /
Cuitenkin pidetän hywin cuumana; sitten otetan ylös / wirutetan ja cuiwatan / senjälken.

Ota 4 kannua puhdasta wettä /
6 luodi krappi / annetan tulla pensiäxi /
pane taas ne entiset langat ja lijcuta yxi hetki, cuitenkin älä kiehua anna wan pidä cuumana / ota sitten ylös wiruta ja cuiwaa / nijn se on hywää punaista, joka kestä Saippualla ja Sopalla pestä.

Punaista painoo Lijnaisen päälle.
(Yhdelle naulalle.)

Ota 3 kannua wettä kattilahan johon pannan
1 luodi Branguli [alunp. ruotsinkielisessä painoksessa "oljana" (orleana) = annatto]
2 luodi Potaska / surwo se juuri pienexi / anna kiehua neljäs osa hetkee; ota sitte pois tulelda ja anna wähä jähtyä / johon sitten pannan langat painunduman 1 hetki / jonga peräst otetan ylös, ja wirutetan:
Sitten ota 3 kannua wettä
8 luodi alunan cansa sulaman / johon ne kellaiset langat pannan ja annetan olla 16 hetkee.

Samana päiwänä cuin ne painetan Kellaisexi keitetän myös 10 luodi Färnbocki [brasiliankesalpinia] 4 kannusa wettä 1 hetki / sitten kaatan se keitetty paino, puhtasen puu astiaan ja annetan seisoo alallans toiseen päiwään asti ja coska langat owat maannet sijnä aluna wedesä, nijn otetan puhdas kattila ja kaatan se selkijä Färnbokin färi sihen ja annetan tulla hywin lämbymäxi /
sitten otetan neljäs osa luodi galläppli [väriomena] joca tammesa caswaa / hywin pienexi surwattua, ja pane sen sekaan lijcuta hywin ja pane ne Kellaiset langat sijhen josa ne oleman pitä 2:xi hetkee mutta lijcuta alinoma / Joca sitte ylös ottaisa wääntään puoli cuiwaxi ja ripustetaan kuiwamaan nijn ne owat hywin Punaiset.

Fioletti paino Lijnaisen päälle.
(Yhdelle naulalle)

Sulata 2 kannua wettä /
6 luodi alunaa /
Kaada se puhtasen puu astjan ja pane sijhen se lijnainen kalu kuin painettaman pitä
anna sen maata sijnä 2 hetkee / joca welisten lijcutetan
ota se taas ylös /
sen jälken pane 4 kannu wettä Cupari kattilahan nijn myös
8 luodi bruni Brixilja [sinipuu l. kampetsepuu] /
3 luodi hywää Färnbocki [bresiliankesalpinia]:
anna ne kiehua 1 hetki
nosta tulelda ja kaada Färi puhtan puu astjaan joista färilastut otetan pois / Ja annetan wähä jähtyä / johon siselle pannan ne aluna wedesä keitetyt langat eli lijna / ja lijcutetan sijnä sisell 2 hetkee / nijn ne tulewat hywä Fiolettixi
sitte wäätään cuiwatan njn ne owat walmit.

Painaa Lijnaisia Wiherjäisexi.
(Yhdelle naulalle.)

Ota puolitoista naula Ruotzin paino-ruohoja [liuskalääte] yhten kattilahan /
laske kiwi nijtten päälle ja lyö sitten 6 kannua wettä /
ja myöskin 8 luodi Potaska, anna sen kiehua 1 hetki / joca sitten caatan puhtan puu astian ja ruohot otetan pois / sama färi annetan wähä jähtyä /
ja sitte pane sijhen neljäs osa luodi juuri pienexi tehtyä Spanskgröna [espanjanvihreä] ja lijcuta wirjästi
sitten ota ne langat eli painettawa lijna / ja paina 1 hetki sijnä että se tule kellaisexi;
Joka sitten otetan ylös färistä /
Ja keitä 4 luodi brunt Brixilja [sinipuu l. kampetsepuu] yhdesä kannus wettä puoli hetke / joka liemi kadetan sihen keldafärin nijn myös neljäsosa luodi Spanskgröna / lijcuta se taas hywin
paina sitte sijnä se kellainen kalu 1 hetki nijn saadan hywää wiherjeistä / cuiwaa sitten nijn on se walmis.

Mustaa Lijnaisen päälle.
(Yhdelle naulalle.)

Ota 2 kannua wettä johon pane 2 luodi spanskgröna hywin pienex surwottua
lijcuta se hywin /
sihen pane sitte langat eli lijna ja anna maata 24 hetke /
sitten ota ylös cuiwaman /
senjälken ota 12 luodi bruni Brixilja [sinipuu l. kampetsepuu] keitä se kolmesa cannusa wettä 1 hetki / sitten nosta kattila tulelda johon pane ne ennen mainitut langat / ja sama färi liemese anna maata sihen asti että se kylmene / jonga perästä ota ylös
wäännä hywin puoli cuiwax ja cuiwaa nijn ne owat mustat.

Tämän Paino-Kirian sisällepidost.

Huom.! Sisällysluettelossa hypätty numeroinnissa 8 yli ja reseptien järjestys on hieman eri (ja otsikointi tässä on hitusen eri nimillä kuin sisällössä). Numero 5:n jälkeen pitäisi tulla "Punaiseen painoon Willaisen päälle", joka puuttuu kokonaan listasta, ja sen jälkeen järjestys onkin vähän eri kuin tekstissä.1. Kuinga se cuin willast ja lijnast painettawaxi tulee, edellpäin pestämän, ja painamisen alla ruocottaman pidä pladi.

2. Sinifärin rakennus jolla painetan Willaista Lijnaista nijn myös Bumulli calua, cuinga sama paino taittan tehdä wihrjäisexi.

3. Kuinga Kellaista ja senjälken Wiherjäistä painetan.

4. Cuinga tuli eli Skarlacanan punaista Willaisen pääl painetan

5. Krappi Punaist Willaisen pääll.

6. Hywää mustaa muotoo Willasen päälle.

7. Tumma eli Bruni paino Willaisen pääl.

9. Fioletti Willasen pääl.

10. Carmosini punaista Willaisen pääl.

11. Krappi Punast Lijnasen pääl.

12. Yhtä toista Punasta Lijnasen pääl.

13. Fioletti Lijnasen pääl.

14. Wiherjäistä Lijnasen pääl.

15. Musta färi Lijnasen pääl.