Karjalainen 32, 18.3.1939
Olympialaiset lähestyvät nopeassa tahdissa ja suuri ulkomaalaisten joukko saapuu samalla maahamme, tutustuakseen omakohtaisesti niihin nähtävyyksiin, joita kenties kirjallisuuden ja täällä aikaisemmin käyneiden välityksellä tietävät meillä olevan. Meidän on varustauduttava ottamaan kaukaiset vieraamme vastaan sillä huomaavaisuudella, jota yleensä vieraille osoitetaan. Meidän on pukeuduttava juhla-asuun niin, että myöskin meidän asumuksemme ovat sopusoinnussa sen kauniin luonnon kanssa, jossa ne sijaitsevat. Asiaan onkin kiinnitetty huomiota jo pitemmän aikaa, sillä onhan Pohjois-Karjaian maanviljelysseura järjestänyt maalauskursseja jo aikaisemminkin, onhan matkailijayhdistyksen Joensuun osasto avustanut Kolin tien varrella olevia pikkueläjiä rakennusten ulkomaalauksessa j.n.p. Nyt on Pohjois-Karjaian Osuuskassojen liitto, Pohjois-Karjaian maanviljelysseura, Matkailijayhdistyksen paikallisosasto ja vieläpä läänimme valpas maaherrakin kiinnittänyt asiaan huomiota ja niinpä onkin asia hoidettava käytännössä näkyviin tuloksiin.
Henkilö, joka asuu harmaiden maalaisrakennusten keskellä, ei itse huomaa sitä harmautta ja sitä alakuloisuutta, joka niistä kuvastuu. Tähän on totuttu ja kun maisemat ovat muuten kauneita, niin ei huomata sitä, että kokonaisvaikutus olisi vielä paljon edullisempi, jos rakennukset olisivat sopivasti väritettyjä. Tässä on kysymvs myöskin taloudellisista arvoista, sillä maanviljelijälle koituu suuri vahinko rakennuksien maalaamattomuudesta, sillä ne lahoavat ennen aikojaan, kun sitävastoin säilyisivät maalattuina paljon kauemmin. On suurta tuhlausta jättää arvokas rakennus maalaamatta ja se ei johdukaan usein kustannussyistä, sillä näkeehän usein varakkaidenkin niin menettelevän. Se johtuu siitä että ei anneta riittävästi arvoa sille koristeellisuudelle, minkä maalaus tuottaa. Verratkaapa vain toisunsa kahta taloryhmää, joista toinen on maalattu ja toinen maalaamaton, niin huomaatte eron. Tehkää se ensi tilassa.
Sanotaan, että asia ei yksistään puhumalla parane ja siksipä onkin Pohjois-Karjaian maanviljelysseura päättänyt järjestää vesivärimaalauskursseja eri puolilla maakuntaa kuluvan kesän aikana 36 erä paikassa. Kursseja tulee johtamaan ammattitaitoinen maalari ja jokaiseen kurssipaikkaan ilmoitetaan kiertokirjeellä, mitä työvälineitä on varattava ja millä tavalla siellä työ tapahtuu. Kursseja pidetään kuten edellä on mainittu, 36 eri paikassa ja tähän mennessä on jo kuudet kurssit ilmoitettu, nim. Tohmajärven Järventauksen kylässä Juho Portanon talossa 27—28/3 alkaen klo 12, Kiteenvaarassa maamiesseuran talossa 29-30/3 alkaen klo 10, Säyneenkylässä seurojen talossa 31/3—l/4 alkaen klo 10, Heinoniemessä maamiesseuran talossa 3—4/4. alkaen klo 10, Päätyeessä Nestori Mattilan talossa 5—6/4 alkaen klo 10, ja Riihijärvellä maamiesseuran talossa 11—12/4 alkaen klo 10.
Tässä on siis alku ja ss etu, jonka rakennuksiemme maalaus aikaansaapi, koituu ennenkaikkea meidän omaksi hyödyksemme ia kun sillä lisäksi voimme antaa edullisemman kuvan myöskin täällä vieraileville ulkomaalaisille, niin älkäämme jättäkö sitä tekemättä. Kaikki eivät tietysti pääse kursseille, mutta toivotaan, että innostus tarttuu ja että vähitellen kaikki harmaat maalaistalot saavat värikkäämmän, iloisemman ja ennenkaikkea kestävämmän ulkoasun. Maanviljelysseura antaa lisäksi kirjallisia maalausohjeita ilmaiseksi niille, jotka eivät voi kursseihin osallistua. Työt siis käyntiin aivan ensi tilassa, niin jälkeä tulee enemmän.
- K. A. H.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti