30.11.22

Puuvillasta, jota n. s. substantiviset värit eivät värjää.

Kutoma- ja paperiteollisuus 8, 1909

V. 1906 asetti tunnettu englantilainen seura Society of Dyers and Colourists 10 punnan (-250 mk.) palkinnon sille tai niille, jotka keksisivät, miten puuvilla saataisiin sellaiseksi, ettei sitä ilman peittaainetta värjäytyvät n. s. substantiviset värit värjäisi. Täten kävisi mahdolliseksi saada, värjäämällä kappaleena, värittömiä vaikutelmia aikaan. Englantilaiset Gross ja Briggs ovat nyt tyydyttävästi asian ratkaisseet. He muuttavat puuvillan sellulosa-acetatin muotoon ja menettää tämä tällöin kyvyn värjäytyä substantivisilla väreillä. Tämä käy heidän keksintönsä mukaan siten, että he pitävät kuivattua puuvillaa jonkun aikaa etikkahappo anhydritin, etikkahapon ja sinkkikloridin seoksessa, jonka lämpömäärä on noin 35°C.

63-à 4B tunnissa on puuvilla osaksi muuttunut sellulosa-acetati muotoon ja ei värjäydy substantivisilla väreillä. Muuttamisen jälkeen puristetaan ylimääräinen neste pois ja puuvillaa pidetään suljetussa tilassa, jonka lämpömäärä myöskin on 35°C jonkun aikaa. Tämän jälkeen se pestään ja kuivataan.

Paitsi sitä ominaisuuttaan, ettei täten puuvilla värjäydy substantivisilla väreillä, on sille ominaista se, että se hyvin huonosti ottaa merceroituakseen. Tosiasia, jolla myöskin on merkityksensä, sillä sen avulla voidaan saada puuvillakankaille tunnettuja "Krepp" vaikutelmia aikaan, jotka kangasta substantivisilla väreillä sittemmin värjättäessä eivät värjäänny.

Menettelytapa sopii käytettäväksi niin löysään puuvillaan, lankoihin kuin kankaisiin nähden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti