Kirjapainotaito 4, 1927
Painovärien pirskuminen eli pölyäminen esiintyy useimmiten silloin, kun värien kiinteys (konsistenssi) on joko liian juoksevaa tahi liian tahmeaa. Siitä myöskin johtuu, että lämpötilan äkkiä huomattavasti vaihtuessa, värit, jotka aikaisemmin eivät tätä puutosta vähintäkään osoittaneet, pirskuvat. Useimmiten pirskuvat värit tietysti painettaessa rotationikoneilla ja hyvin nopeasti käyvillä pikapainokoneilla, joiden telojen ympärysmitta on vähäinen.
Melkoisesti muuttuvat lämpösuhteet vaativat, ehkäistäkseen värien pirskumisen, kiinteyden muuttumista, mutta selvää on, että myöskin kiinteytensä puolesta oikea väri voi olla taipuvainen pirskumiseen, jos sitä epätarkoituksenmukaisesti varastoidaan ja sen johdosta e ipainohuoneen lämpömäärää vielä oltu saavutettu, kun väri tulee käytäntöön. posti juokseva, pehmyt väri tulee kohonneen lämmön vaikutuksesta yhä juoksevammaksi ja hyvä peittäminen vaatii senjälkeen runsaan värinannon, johon värinkulutus ei suhtaudu oikein. Ylijäänyt väri kerääntyy vähitellen teloille ja nämä heittävät sen pois, toisin sanoen: väri pirskuu. Vetoinen, kiinteämpi väri tulee, lämpötilan ollessa matalamman, jäykemmäksi ja kovemmaksi, hieroutuen telojen erotessa toisistaan nauhoiksi, jotka paukkuvat poikki ja osaksi pirskuvat ympäri. Normaalilämpötilassa ja värin kiinteyden ollessa oikean voi värinpirskuminen tapahtua myös kun teloissa ei enää ole oikeaa vetoa, ovat siis tulleet liian koviksi, toki myöskin kun ne ovat kosteuden vaikutuksesta turvonneet, siis tulleet liian kimmoisiksi. Usein on myöskin kehilötelojen väärä asema(liian ahdas vierekkäin asettaminen) syynä, että väri, jolla muutoin ei tätä vikaa ole, pirskuu.
Sointuväreillä, sekä suurilla pinnoilla, kirjaimilla jne. painettaessa, johtuen usein paperin laadusta, väri ohennetaan heikolla vernissalla mahdollisimman juokse vaksi ja painetaan runsaalla värinannolla. Koneen käydessä nopeasti pirskuu sellainen väri ehdottomasti, sillä kun ei ole riittävää kiinteyttä. Vahvemman vernissan lisääminen tekee haitan vain suuremmaksi, koskei vahvan ja heikon vernissan sitominen lapion avulla koskaan onnistu. Edellisen hiukkaset erittyvät telojen päälle, vetäytyen nauhoiksi, jolloin telojen erotessa pienet osat tulevat poisviskatuiksi. - Ylläolevan avulla pitäisi olla mahdollista ilmenevissä tapauksissa tutkia "paikan päällä" todenperäistä pirskumisen syytä ja poistaa haitta tahi antaa asianomaista ohjausta puutteen poistamiseksi.
Edelläoleva on otettu Berger & Wirthin väritehtaan kirjasesta "Druckfarben-technisches", josta myös vastedes tulemme julkaisemaan teknillisiä tietoja kirja- ja kivipainoväreistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti