Karjalan Ääni 69, 21.6.1928
Eräs englantilainen lääkäri on tehnyt mieltäkiinnittävän havainnon, mikä ei oikeastaan sisällä muuta kuin tieteellisen toteamisen siitä, tosiasisasta, että toiset ihmiset tuntevat aivan perusteettomalta näyttävää vastenmielisyyttä määrättyjä värejä vastaan ja taasen yhtä perusteettomalta tuntuvaa mieltymystä toisiin väreihin. Tuo vastenmielisyys ja mieltymys, sanoo puheenaoleva englantilainen lääkäri, on aivan ruumiillista vastavaikutusta, reaktiota. Toisen ruumis kaipaa toista; toisen toista väriä. Toisen ruumiille on yksi väri vahingollinen, toisen ruumiille toinen. Tämän seikan on mainittu lääkäri nyt tieteellisesti todennut. Hän antoi nimittäin kaikkien sateenkaaren värien vuoronsa jälkeen vaikuttaa eri henkilöihin, ja havaitsi, että koehenkilöiden valtimo reagoi eri tavalla eri värien johdosta. Valtimo pysyi normaalina, kun koehenkilön katseet olivat suunnatut sellaiseen väriin, joka hänestä oli miellyttävä, mutta, kiihtyi huomattavasti heti, kun sama henkilö pantiin katsomaan hänelle epämieluisaa väriä. Joka ihmisellä on siis värinsä, sanoo englantilainen lääkäri, jotka ovat hänen terveydelleen vahingolliset, ja taasen toisia värejä, jotka ovat hänen terveydelleen edulliset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti