Lalli 60, 5.6.1923
Maalaaminen lienee näinä päiwinä mielenkiintoinen kysymys useimmille ja sen wuoksi on ehkä syytä tarkastella erilaisia walkoisia wärejä niiden taloudelliselta kannalta.
Maalaustyössä on suuri merkitys wärien kywyllä imeä öljyä. Niinkuin tiedetään waatii sinkkiwalkoinen enemmän öljyä kuin lyijywalkoinen. Titanwalkoinen waatii kiloa kohden jokseenkin saman öljymäärän kuin sinkkiwalkoinen, mutta wärihiukkasten omituisen muodon wuoksi on sekoitettu Titanwalkoinen kokoomukseltaan huomattawasti raskaampi kuin sinkkiwalkoinen.
Öljyn waikutus kestäwyyteen nähden ymmärretään helposti, kun muistetaan, että puu laajenee kostealla tai kylmällä ilmalla ja supistuu lämpimällä tai kuiwalla ilmalla. Tämä laajeneminen ja supistuminen on suhteellisesti wähäistä, mutta ei tarwita montakaan kymmenesosaa millimetriä kuiwan ja hauraan wärin halkeamiseen. Tämä halkeileminen on pahin wika, mikä wärillä woi olla. Jos halkeamia kerran on syntynyt, lewiäwät ne nopeasti, syystä, että puuaine joutuu ilman waikutuksen alaiseksi ja laajenee tai supistuu suurenmmssa määrin kuin ennen. Sitten tunkeutuu sade tai kosteus yhä enemmän maalauksen alle, mistä kuoriutuminen saa alkunsa. Liinaöljy on joustawin sitoma-aine, mitä tunnetaan. Edellyttämällä, että ei käytetä wäriainetta, joka liian siiressa määrin, reageeraa liinaöljyn kanssa ja häwittää sen, on sen wuoksi wahwasti öljyllä sekoitetulla wärillä suurimmat mahdollisuudet säilyttää pinta sileänä ilman halkeilemisia. Sellaista wäriä woi siwellä ohuesti ja tulee se tällä tawalla elastisemmaksi kuin paksu wäri, supistuen ja laajeten samassa määrin kuin pohjapinta.
Kun tarkastellaan kolmea maalaukseen enimmän käytettyä wäriä ja tutkitaan missä määrin niiden ominaisuudet wastaawat niitä waatimuksia, jotka on asetettawa, huomataan, että lyijywalkoisella ja liinaöljyllä on heikko reaktioni. Lyijywalkoinen ei senwuoksi tule niin helposti hauraaksi kuin sinkki-walkoinen, mitä on wahwasti öljyllä reageerattu. Lyijywalkoinen on raskas ja imee wähän öljyä. Sinkkiwalkoisella taas on huonompi peittämiskyky, eikä sitä woida siwellä niin ohuesti kuin olisi toiwottawa. Titanwalkoisella on noissa suhteissa oleelliset ja silmiinpistäwät edut, werrattuna näihin kahteen wäriin, koska se imee runsaasti öljnä kadottamatta peittämiskykyä ja woidaan siis siwellä ohuesti.
Wäripinta turmeltuu silloin kun siwelty maalaus sisältää liiaksi wäriainetta. Senwuoksi on erikoisen tärkeätä, että ei ainoastaan pohjapinta, waan myöskin wiimeinen siwely toimitetaan runsaasti öljypitoisella maalilla.
Kuten tunnettua, on öljyinen maali wähemmän alttiina ilman ja tulen waikutukselle kuin wähemmän öljypitoinen maali. Stand-öljy lisäys wiimeinen kerta maalattaessa lisää senwuoksi huomattawasti maalauksen kestäwyyttä, erittäinkin meidän ilmastossamme.
Hintakysymystä tarkastaessa kuuluwat käytännöllinen ja taloudellinen puoli yhteen. Lyijywalkoinen on kallein kaikista wäreistä senwuoksi että se on raskas ja imee wähän öljyä. Kilolla lyijywalkoista maalataan siis pienin määrä neliömetrejä. Sinkkiwalkoinen on ominaisuuspainoonsa ja lewittämiskykyynsä nähden keskiwälillä sillä on kuten tiedetään huonompi peittämiskyky kuin lyijywalkoisella. Titanwalkoinen on kewyintä, sillä on suuri peittämiskyky, imee enimmän öljyä ja sillä woi siwellä siis kiloa kohden huomattawasti suuremman pinnan kuin muilla wäreillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti