Länsi-Suomi 135, 16.6.1927
Lontoon lääkärit vaivaavat tätä nykyä aivojaan pohtimalla merkillistä tapausta, jonka todenmukaisuutta voisi epäillä, jollei sitä olisi sitovasti todistettu. Tapaus on näet selostettu tarkoin useissa lääketieteellisissä aikakauskirjoissa, eikä ole mitään syytä epäillä, eikö sitä olisi selostettu oikein. Eräässä Lontoon sairaalassa on näet muuan hollantilainen merimies, jota useat lääkärit pitävät tarkoin silmällä. Hänellä on näet sellainen harvinainen ominaisuus, että hänen ihonsa väri muuttuu kaksi kertaa päivässä. Iho alkaa tummua määrätyllä kellonlyönnillä, niin että se lopuksi on täysin musta. Mies muistuttaa silloin täydellisesti neekeriä. Muutaman tunnin kuluttua iho kuitenkin alkaa jälleen vaaleta, ja mies muuttuu taas valkoihoiseksi.
Eläinmaailmassa sattuu hyvin usein että ihan väri vaihtuu. Tunnetuimpia ovat kamaleontin värivaihdokset, joita tiedemiehet ovat perinpohjin tutkineet. Kuitenkaan eivät lääkärit osaa selittää, mistä merimiehen ihonvärin vaihtuminen johtuu. Aikaisemmin on muuten sattunut toinen samanlainen tapaus. V. 1913 muuan skotlantilainen oli niinikään lääkärien havaintojen esineenä sen vuoksi, että hänen ihonsa väri vaihtui. Tämä omituisuus ei kuitenkaan näytä olevan minkään sairauden aiheuttama, sillä sekä skotlantilainen että nyt mainittu hollantilainen ovat täysin terveitä. Viimeksimainittu nauttii muuten runsasta avustusta eräästä tieteellisestä rahastosta ehdoilla, että hän sitoutuu olemaan Lontoossa lääkärien tutkittavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti