Kutoma- ja paperiteollisuus 4, 1911
(Jatk. N:o 12 v. 1910.)
Laatinut V. M. J. Viljanen.
Auflösungsmittel,
liuottaja, liuotus-aine.
Aufsats,
päällystäminen, toisella värillä värjääminen.
Aufsatzblau,
sininen väri, jolla toinen sininen väri päällystetään.
Aufschlagen,
keskeyttää, lopettaa. Termiä käytetään silloin kuin värjääminen värin tai peitän lisäämistä varten hauteeseen keskeytetään tai lopetetaan.
Auslaugen,
erottaa, liukevien aineen liukenemattomasta erottaminen.
Ausquetschmaschine,
puristuskone.
Avivage, avivieren,
värjätyn silkin käsitteleminen kylmillä tai lämpimillä laimeilla hapoilla. Happoina käytetään joko rikkihappoa (250 gr. rikkihappoa 100 litrassa vettä), etikkahappoa 6°B tai viinihappoa. Värjäys - eritoten puuvillan ja silkin - saa näistä tulisuutta ja niskuvan äänen kuin niitä puristelee.
Aviviermittel,
avivoimisaine.
Azofarbstoffe,
väriaineet, jotka syntyvät amiinista y. m. näitä diazoteroimalla ja parittamalla muilla aineilla kuten fenolila y. m.
Basen,
emäsaineet. Sellaisia ovat kalihydrati (hydroksidi) eli kalilive, natronhydrati eli natronlive, natriumi-superoksidi, kalkkimaita (vedestä ja poltetusta kalkista saatu), magnesiumi-, aluminiumi hydrati, kromihydrati j. n. e.
Basische Farbstoffe,
emäksiset väriaineet. Nämä värjäävät villaa tehottomassa tai heikosti happamassa liemessä. Silkkiä värjätäkseen tehdään haude happamaksi tai pannaan siihen silkin saippuauutosta. Puuvillaa eivät nämä värjää, vaan on se ensin tehtävä happamaksi parkkihapoilla ja sidotaan väri tähän metalli suoloilla (antimonisuoloilla kuten oksennusviinikivellä y. m.)
Bastardküpe kts. Waidküpe.
Bastseife,
silkkiuutos, saippualla silkistä saatava uutos, jota käytetään paljon silkin värjäyksessä. Sitä syntyy silkkiä saippualiuoksessa käsitellessä.
Baumwollküpen,
puuvillakyypit. Näitä on hydrosulfili, vihtrilli- ja sinkkikyypit.
Bauxit,
rautapitoinen savilaji.
Beizarten,
peitta-lajit. Väriä kuituhin sitovat aineet.
Beize,
peitta. Alkuperäinen merkityksensä on syövyttää, koska luultiin peita-aineiden avaavan väreille kuitujen huokoset. Toden teolla ei tätä tapahdu, vaan yhtyvät peität kemiallisesti kuitu-aineeseen ja väri liittyy näihin. Peität ovat kemiallisessa mielenä joko happamia tai emäksisiä. Edellisiä ovat parkkiaineet ja jotkut öljypeitat. Kummatkin sitovat happamen luonteensa vuoksi emäksisen värin kasvikuitu-aineisiin kuten puuvillaan y. m. Vettä kestäväksi tulee värjäys kuitenkin vasta silloin kuin peitta sidotaan puuvillaan metallisuoloilla. Emäksisiä peittoja ovat alumiumin, kromin, raudan, kuparin ja tinan oksidit, jotka syntyvät samojen aineiden suoloista kuitu-aineisiin.
Beizen Farbstoffe,
peittavärit. Näitä ovat muiden muassa n. s. alizarinivärit, jotka värjäävät sekä peitattua puuvillaa että villaa. Peitta-värjäykset ovat varsin pesoakestäviä ja useat myöskin varsin valoakestäviä.
Benzidinfarbstoffe,
subtantiviset värit, väriluokka, jolle on ominaista värjätä puuvillaa ilman peitta aineita. Jotta väri lähtee hauteesta pannaan sinne suoloja sellaisia kuin ruokasuolaa, glaubersuolaa, fosforihappoista natriumia j. n. e. Jos taasen väri hyvin helposti jättää liuoksensa ja tekee epätasaisen värin, pannaan hauteeseen lipeisiä aineita kuten soodaa, potaskaa j. n. e. Substantiviset värit käyvät kaupassa nimillä, joiden etusanana on joko benzo-, benzidini-, mikado-, oxamini-, dianil-, toloylen-, stilben-, j. n. e. Siis benzoblau, oxaminrot, dianilbraun j. n. e. Ensimäisinä alkoi näitä valmistaa väritehdas Fr. Bayer & C:o Elberfeldissä ja käytti etunimeä benzidini, siitä niiden yleiseen käytetty nimi. Useat substantiset värit ovat hyvin kestäviä sekä pesossa että valossa. Sopivin keino niiden kestävyyden parantamiseksi on joko kupari- tai kromisuoloja käyttäminen.
Benzin, bentsini,
hiilivety-aineiden sekotus. Kaupassa löytyy sitä petroleumi- ja kivihiilibentsininä. Jälkimäistä kutsutaan myöskin bentsoliksi. Kummatkin liuottavat helposti rasvoja, hartseja, vahaa j. n. e. ja ovat tämän tähden saaneet merkitystä puhdistusaineena. On hyvin tulen arka aine. Pesoa, joka tapahtuu bentsinillä, nimitetään kemialliseksi pesoksi.
Benzonitrol-Farbstoffe,
erikoinen luokka substantivisiä värejä, jotka käsittelemällä värjäyksen jälkeen diatsoteroidulla paranitranilinilla eli bentsonitrolilla tulevat pesoakestävimmiksi.
Beschwemngsmittel für Seide,
aineita, jotka tekevät silkin painavaksi:
Sellaisia ovat ammoniumifosfati, ammoniumi ja sinkkikloridi, parkkihapot, (tannini) sokeri ja siirappi y. m.
Bimasholz
eräs punapuu-laji.
Binäre Farben,
kahdesta tai kolmesta pääväristä sekotetut värit. Päävärejä ovat punanen, sininen ja keltanen.
Bisterbraun,
ruuni väri, joka syntyy puuvillalle manganisuoloilla.
Bixin,
orleonissa oleva lohenpunanen väri.
Blauerei,
huone, jossa sinistä värjätään. Kuului indigovärjäyksen sanastoon.
Blauholz, kampescheholz,
sinipuu. St. Domingossa, Jamaikassa, Martinik saarella y. m. kasvava puu, jossa löytyy sinistä hemateini-väriä. On peittaväri, jota käytettiin ennen varsin paljon puuvillaa, silkkiä ja villaa värjättäessä. Sinipuulla värjättiin sinistä ja mustaa.
Blauholzpräparate,
sinipuusta kupari-, rauta-, ja kromi suoloilla keittäen saatu väriaine, joka värjää peittaamattoman villan oksalihapon avulla mustaksi. Käy kaupassa nimellä direktschwarz, noir imperial, kaiserschwarz j. n. e.
(Jatk)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti