15.12.19

Mikä Suomen lipuksi!

Uudenkaupungin Sanomat 36, 29.3.1917

Sen johdosta, että kysymys Suomen lipusta on näinä historiallisina päiwinä muodostunut erittäin aktualiseksi on U. S. saadakseen selwille mitä siitä suomalaisella taholla ajatellaan, puhelimitse kääntynyt eri aloja edustamain henkilöiden puoleen kysymyksellä: mikä Suomen lipuksi? Tässä muutamia wastauksia:

Prof. G. G. Palmén:
Kannatan puolestani siniwalkoista lippua Suomen lipuksi.

Prof. Robert Kajannus:
Kannatan leijonalippua Suomen lipuksi.

Senaattori Otto Stenroth:
Kannatan leijonalippua, sillä siinä owat waakunamme wärit.

wapaaherratar Ida Yrjö-Koskinen:
Kannatan leijonalippua Suomen waltiolliseksi lipuksi, jotawastoin siniwalkoinen tulee mielestäni kansallislippuna ja -wäreinä pitämään kunnialla paikkansa.

Tri G. Newanlinna:
Esteettisistä asioista niinkuin mausta, mikä on kauniimpi, mikä wähemmän kaunis, siitä woi kiistellä rajattomiin. Minulla ei ole mitään määrättyä makua. Olisin walmis hywäksymään minkä lipun tahansa, kunhan wain siitä ollaan yksimielisiä.

Rwa Tilma Hainari:
Olen tähän asti ollut siniwalkoisen lipun puolella, mutta jotta tässä ylen tärkeässä kysymyksessämme päästäisiin yksimielisyyteen, kannatan leijonalippua.

Ylitarkastaja U. Brander:
Jos on kysymys yhdestä ainoasta lipusta, kannatan leijonalippua.

Tri Eino Kaila:
Kannatan leijonalippua semmoisena kuin se näinä päiwinä on liehunut Senaatin ja Säätytalon katolla. Siihen woiwat kaikki puolueet yhtyä. Sen komeisiin wöreihin liittyy se määrä omaa waltiollista historiaa, joka Suomella jo aikaisempina wuosisatoina on ollut.

Kirjailija L. Onerwa:
Kannatan leijonalippua.

Prof. G. N. Setälä:
Kannatan leijonalippua.

Tri K. R. Melander:
Ehdolla olemista lipuista on mielestäni Suomen waakunalla warustettu punainen lippu kaunein, waikka myönnän, että waakunalla warustettu lippu on harwinaisuus.

Tri Fredr. Lindström:
Suomen wiralliseksi lipuksi kannatan puolestani punakeltaista leijonalippua, joka sekä historiallisen alkuperänsä että taiteellisen waikutuksensa puolesta on asetettawa muiden meillä aikaisemmin käytettyjen edelle.

Opettaja Alpo Noponen:
Leijonalippu, sen muoto ja wärit, liittäwät meidät kaikki historian muistoihin ja nykyajan rientoihin.

*

Lipun wärien määrääminen on ja on ollut mieliwaltaista aiwan samoin kuin waakunan wärien määrääminen. Useasti kuulee kyllä wäitettäwän, että maanwärit ja lippu owat ja tulee olla samat luin maan waakunan wärit; mutta sellaiset wäitteet perustuwat tietämättömyyteen tai piittaamattomuuteen, sillä ei aina niin ole asianlaita, niinkuin selkenee esim. seuraawista tosiasioista:

Wenäjän: tähänastinen waakuna: musta-puna-keltainen; lippu: (uusi) puna-sini-walkoinen; maanwärit: musta-walko-keltainen.

Englannin: waakuna: walko-puna-kelta-sini; lippu: puna-sininen; maanwärit: puna-kelta-sininen.

Ranskan: waakuna: walto-sini-puna-wihreä; lippu: sini-walko-punainen; maanwärit: = lippu.

Italian: waakuna: kelta-harmaa-punainen; lippu: wihreä-walko-punainen.

Belgian: waakuna: puna-sini-keltainen; lippu: musta-kelta-punainen; maanwärit: lippu.

Hollannin, waakuna: sinikeltainen; lippu: puna-walko-sininen; maanwärit: = lippu.

Tanskan: waakuna: puna-sini-keltainen; lippu: puna-walkoinen; maanwärit: = lippu.

Sweitsin: waakuna: teräsristi punapohjalla; lippu: walko-punainen.

Ainoastaan kuusi maata on, joissa waakuna-, lipun ja maan wärit owat samat, nim. Ruotsi, Norja, Turkki, Bulgaria, Rumania ja Serbia; muilla mailla ne owat enemmän tai wähemmän waihtelewaiset eikä woida todistaa, että kaikki kansat olisiwat ottaneet maanwärit waakunasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti