Suomen Sosialidemokraatti 315, 17.11.1928
Tampereen Kotiteellisuusnäyttelyssä v. 1922 herättivät huomiota kemiallisella osastolla näytteillä olleiden tuotteiden joukossa teuvalaisen Syrenin Värjäämön värit. Liike oli siihen saakka verraten tuntematon toisten samalla alalla jo kauvan työskennelleiden toiminimien rinnalla. Sitä merkittävämpää on, että nuoren, vastikään perustetun ja vaatimattomissa oloissa toimivan tehtaan tuotteet voittivat helposti kilpailun lajissaan, saaden väreillään I palkinnon ja diploomin, jota kunniaa ei muille suotu. Voimmekin sanoa, että vasta siitä asti on Syrenin Värjäämö tullut laajemmalti tunnetuksi
Syrenin Värjäämö ei ole mikään sotavuosien tuote, hyvien konjunktuurien vallitessa pystyyn pantu tehdaslaitos. Jo kymmeniä vuosia sitten oli samalla paikalla kuin nykyäänkin ja saman suvun hallussa, kangas- ja lankavärjäys- sekä kankaiden silityslaitos, joka kuitenkin on omistajan ja hoitajan kuoltua lakkauttanut suuremmaksi osaksi toimintansa. Vasta kun laitoksen nykyinen toimitusjohtaja Otto Syren, entisen omistajan poika, tultuaan ylioppilaaksi ja suoritettuaan teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä joitakin kemiallisia tutkintoja, otti liikkeen haltuunsa, on se saanut uutta vauhtia ja laajentunut. Tämä tapahtui vuonna 1920. Syren alkoi panna pääpainoa väreille. Siinä tarkoituksessa rakennettiin uusi tehdaslaitos, joka saatiinkin pian siihen kuntoon, että värjäystä uudessa muodossa voitiin suorittaa. Aluksi oli, kuten luonnollistakin, kuitenkin vaikeuksia. Liike oli laajemmissa piireissä tuntematon, eivätkä värituotteet saaneet siten riittävää menekkiä. Sentähden päätti toimitusjohtaja hankkia itselleen entistä perusteellisemmat tiedot värikemiassa. Vuoden 1921 kesän harjoitti Syren sitten opintojaan Saksassa, suorittaen siellä maan viidessä suurimmassa väritehtaassa erittäin kiitettävillä arvolauseilla koelaboratoriokurssit. Palattuaan syksyllä kotimaahan ryhtyi hän uudistuspuuhiin, jotka myös johtivat suotuisiin tuloksiin.
Keväällä 1922 valmistuivat tehtaan uudet kotivärit, jotka alunpitäen herättivät ostajapiirissä mielenkiintoa ja saivat hyvän menekin. Eipä ollutkaan sentähden odottamatonta Tampereen suuressa näyttelyssä samana vuonna saavutettu harvinainen menestys. Pätevien asiantuntijoiden lausuntojen mukaan osoittautuivat Syrenin Värjäämön kotivärit siellä toisia suomalaisia värejä väripitoisemmiksi ja kestävämmäksi. Ensimmäinen kunniasija oli niinmuodoin täysin ansaittu ja siten myös tehtaan tuotteille laajempi menekkimahdollisuus taattu.
Syrenin - eli niinkuin yleisesti kutsutaan, Teuvan kotivärit, ovat tämän onnistuneen tulikokeen jälkeen saaneet yhä suuremman levikin, voidaanpa sanoa niiden nykyään, siis ainoastaan muutamien toimintavuosien kuluttua leviävän Suomen ympäri kireästä kilpailusta huolimatta. Se on todistuksena siitä tunnustuksesta, jonka tehdas tuotteillaan on itselleen uuraan ponnistelun kautta hankkinut. Työ tehtaassa on tarkkaa, mutta suoritus silti nopeaa. Aineet, ennenkuin -niitä ruvetaan käyttämään, tutkitaan sitä varten valmistetussa, tehtaan oheen järjestetyssä kemiallisessa laboratoriossa, josta syystä huonojen värien joutuminen kauppaan käy mahdottomaksi.
Tehtaan johto on toimitusjohtaja Otto Syrenin huolena. Asiaan innostuneena, alaan perehtyneenä ja toimintatarmoisena miehenä on hän johtanut yhä laajenevaa liikettään, josta varmaankin vuosien kuluessa johtajansa ja omistajansa voimakkailla ponnistuksilla ja älykkäällä ohjauksella on kehittyvä yhdeksi merkittävimmistä alallaan. Onhan tiettyä, kuinka vähän värikemia on maassamme tunnettu, mutta myöskin toiselta puolelta, kuinka paljon me jokapäiväisessä elämässä olemme väreistä, pääasiallisesti saksalaisista, riippuvaisia. Siksipä värien alalla on maassamme vielä paljon tehtävää. Syrenin Värjäämö, Teuvan kirkonkylässä, työskentelee tämän puutteen poistamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti