Leopold: Dissertatio gradualis possibilitatem varia vegetabilia exotica fabricis nostris utilia in Finlandia

[Tekstin käännöstyö kesken. Tämä teksti poistuu, kun käännös on tehty. Otan mielelläni vinkkejä kohtiin, jotka olen merkinnyt kysymysmerkeillä - ja muutenkin!]

Jumalan armon avustamana!
Akateeminen väitöskirja, joka osoittaa mahdollisuuden viljellä Suomessa erilaisia eksoottisia kasveja, jotka ovat hyödyllisiä meidän kankaillemme,
jonka
Turun kuninkaallisen akatemian filosofisen tiedekunnan
hyväksynnän perusteella,
kuuluisan miehen,
herra Pehr Kalmin,
kuninkaallisen ja vakinaisen talousopin professorin,
Tukholman kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenen,
johdolla
asettaa julkisesti tarkastettavaksi
CAROLUS FRID. LEOPOLD,
Hämeestä, Suomesta,
alemmassa auditoriossa 20. heinäkuuta vuonna 1754
[tiettyinä aamupäivän tunteina].
Turussa, painattanut johtaja ja kirjapainaja Jacob Merckell Kuninkaallisen Suomen suuriruhtinaskunnassa.Divina adsistente gratia!
Dissertatio gradualis possibilitatem varia vegetabilia exotica fabricis nostris utilia in Finlandia colendi,
adstruens,
quam
Ex suffrag. Ampl. Facult. Phil. in Reg. Acad. Aboënsi,
sub MODERAMINE
VIRI CELEBERRIMI
Dn. Petri Kalm,
Oeconom. PROFESS. Reg. & Ordinarii,
Reg. Acad. scient. Holmiensis MEMBRI,
Publicæ honorum disquisitioni subjicit
CAROLUS FRID. LEOPOLD,
Tavastia Fenno,
In Auditorio inferiori ad Diem XX. Julii An. MDCCLIV. (1754)
horis ante meridiem convenis.
ABOÆ, Impressit Direct. & Typogr. Reg. Magn. Duc.
Finland. JACOB MERCKELL.

Höglärde Herr CANDIDAT
Min Högtärade COUSIN,

Kun olen lapsuusvuosistani saakka jatkuvasti seurustellut serkkuni kanssa, on Teidän hyveenne, jota olen päivittäin antanut Teissä juurruttaa, antanut minulle varmimmat osoitukset hyväntahtoisuudesta ja väärentämättömästä vilpittömyydestä, sen seurauksena iloni yhteiselämästämme on ollut täydellinen. Se tulee vielä sitäkin enemmän lisääntymään, kun saan nyt havaita serkkuni kauniin edistymisen opinnoissa, jonka hänen ahkeruutensa on aikaansaanut. En tahdo tässä lisätä serkustani mitään ylistykseksi, sillä siten ilahduttaisin serkkuani tuskin lainkaan, koska hän ei mielellään kuule itsestään ylistystä; ja vaikka vähemmän hyväntahtoiset arvostelut näyttävätkin ikään kuin lisäävän Teidän yleistä ylistystänne, todistavat kaikki serkkuni hienot lahjakkuuden osoitukset jokaiselle Teidän kyvykkyydestänne ja ymmärryksestänne niissä tieteissä, joista Isänmaamme on kaikkein eniten hyötyvä. Siksi minua ilahduttaa suuresti nähdä serkkuni saavan tilaisuuden osoittautua sen kunniaseppeleen arvoiseksi, jolla Hyve palkitaan. Jatkuva toiveeni on, ettei Teidän [?], yhdessä saman vihannoivan laakerin kanssa, koskaan menettäisi loistoaan, vaan pysyisi Teidän Hyveenne tavoin kestävänä; ja tällaisen toiveen vallassa pysyn muuttumattomana
Rakkaan serkkuni
Uskollisin
ERIC FORELLUnder mit ständiga sällskap med min Cousin, alt ifrån barna åren, har Eder dygd, som Jag dageligen låtit hos Eder förtplantas, lemnat mig de säkraste prof af wälmenande och oförfalskad uprichtighet. Hon har giordt, at mit nöje under wår sammanlefnad warit fullkomligt. Det warder ock än mera ökt, när jag nu får erfara min Cousins wackra framsteg i studier, som des flit framalstrat. Jag will ei här tillägga min Cousin något såsom beröm, ty derigenom giorde jag min Cousin föga fägnad, som ei har nöje för at höra sit egit ros; och anskönt mindre wälmente omdömmen tyckts liksoms förmöreka Edert almänna loford, öfwertyga dock alla min Cousins wackra snille prof, hwar och en, om Eder skickelighet och insigt uti de wårt Fädernesland måst gagnande wetenskaper. Det fågnar mig derföre högeligen, då jag får se min Cousin hafwa tilfälle, at giöra sig wärdig til den heders Crants, hwarmed Dygd belönes. Min ständiga önskan är, at Eder fälhet, jämte samma grönskande lager, aldrig måtte tappa sin fägring, men blifwa såsom Eder Dygd beständig, och under sådan önskan lefwer jag oförändrad
MIN KIÄRE COUSINS
Tro uprichtigste
ERIC FORELL.

I. J. N.
§. 1.

3Kuinka vähäisiä ja vaatimattomia Luonto on vanhastaan suonut lahjoiksi meidän pohjoisille maakunnillemme, sen täytyy olla ilmeistä jokaiselle, joka on edes vähänkin vilkaissut vanhoja luonnonhistorian ja talouden kirjoituksia. Sillä tuskin he ovat suoneet maillemme mitään viljelykasveja, ja tuskin edes joitakin kasviksia; he uskoivat näiden seutujen olevan sellaisia, missä
Lumi makaa, eikä aurinko eikä sade sulata maahan satanutta;
Pohjoistuuli sen kovettaa ja tekee pysyväksi.Quam pauca leviaque Naturæ dona veteres nostris septentrionalibus reliquere Provinciis unicuique, qui vel tantillum in acta Historiæ Naturalis & Oeconomiæ veterum oculos conjecerit, non potest non perspicuum esse; Vix enim aliquas segetes terris nostris, concessere, ac vix vegetabilia quædam; Oras has esse crediderunt, ubi
Nix jacet & jactam nec sol pluviæqve resolvunt:
Indurat Boreas, perpetuamque facit.

Ja näistä he saattoivat sanoa:
Edempänä ei ole mitään muuta kuin asumiskelvotonta kylmyyttä.

Sinä et tunne täällä kevättä, kukkivaan seppeleeseen puettua.
Et näe täällä myöskään viljankorjaajien paljaita ruumiita.

Eikä syksy tarjoa sinulle viiniköynnösten rypäleterttuja; vaan kaikki vuodenajat kärsivät kohtuuttomasta kylmyydestä.

Harvoin, eikä tämä onnellinen puu avoimilla vainioilla kukoista;
ja maalla on toinen meren muoto.
Lintukaan ei laula, paitsi jos jokin niistä syrjäisissä metsissä
juo käheällä kurkullaan meren vesiä.Et de quibus dicere potuerunt:
Ulterius nihil est nisi non habitabile frigus.

Tu neque ver sentis cinctum florente corona.
Tu neque messorum corpora nuda vides.
Nec Tibi pampineas autumnus porrigit uvas;
Cuncta sed immodicum tempora frigus habent.
4Rara, nec hæc felix in apertis eminet arvis
Arbor; & in terra est altera forma Maris.
Non avis obloquitur, sylvis nisi si qua remotis
Æquoreas rauco gutture potet aquas. Ovid.

Koska samat henkilöt ovat kuitenkin tässä asiassa erehtyneet ja samalla tehneet vääryyttä Pohjolaamme kohtaan, pyrimme seuraavassa osoittamaan tämän jokaiselle. Sen, kuinka suuria vahinkoja tästä erehdyksestä on seurannut ja kuinka ne ovat lähes tähän asti rasittaneet meidän Pohjolaamme, aion nyt ainakin muutamin sanoin osoittaa. Juuri tämä heidän erehdyksensä on ilmennyt ennen kaikkea kahdessa laiminlyönnin muodossa: ensinnäkin siinä, että he ovat tuoneet ilmi niin vähän Luonnon tuotteita, vaikka uudemman ajan ahkeruus on tehnyt ne tunnetuiksi ja osoittanut niitä olevan mitä runsaimmin; toiseksi siinä, että vanhat [tutkijat] ovat olleet aivan liian saamattomia, jopa kaikkein saamattomimpia, tutkiessaan ja kokeiden avulla selvittäessään luonnonesineiden voimia, ominaisuuksia ja hyötyjä sekä myös täydentäessään jossain määrin luonnon puutteita taidon avulla, vaikka oman aikamme jokapäiväinen kokemus on meille opettanut päinvastaista, ja me itse olemme jo nyt iloisin mielin siitä vakuuttuneita. Juuri tuo heidän ensimmäinen puutteensa oli syynä siihen, että vielä lähes meidän päiviimme saakka emme tunteneet niitä asioita, joita itse omistamme, vaan hankimme vierailta mailta sellaisia, joita oma maaperämme tuotti luonnostaan ja runsaasti. Toisen [virheen] syyksi on luettava se, että olemme uskoneet tuskin minkään tuotannollemme erittäin hyödyllisen kasvin voineen tai voivan tulla viljellyksi Suomen taivaan alla. Molemmat puutteet ovat syntyneet virheellisestä käsityksestä, jonka mukaan meidän pohjoisessa ilmastossamme olisi sietämätön kylmyys. Molemmat ovat lisäksi mitä vahingollisimpia ja järjelliselle ihmiselle sopimattomia. Näiden virheiden seurauksena syntyneet vahingot, kuinka lukuisia ja kuinka suuria ne ovatkaan, jokainen näkee helposti. Myönnämme mielellämme, että meidän Suomemme, jonka ilmaston tiedämme olevan hyvin lähellä kaikkein kylmimpiä [ilmastoja], ei ole suotta joutunut vanhojen epäluulojen kohteeksi; sillä meteorologiset havainnot osoittavat, että elohopea niin sanotussa ruotsalaisessa lämpömittarissa on täällä Turussa talviaikaan useammin kuin kerran laskenut 30 asteeseen nollan eli jäätymispisteen alapuolelle; mutta Torniossa, kuten herra Hellantin havainnoista käy ilmi, jopa 35 asteeseen asti saman lämpömittarin mukaan. Mutta se, että tästä pitäisi päätellä, ettei täällä meidän luonamme voitaisi viljellä lainkaan tai vain hyvin harvoja sellaisia eksoottisia kasveja, jotka eteläisemmillä alueilla kasvavat luonnostaan tai helposti, on väärin — ja mitä suurimmassa määrin väärin. Jotta tämä kävisi selvemmin ilmi, olemme katsoneet aiheelliseksi osoittaa muutamin perustein, siinä määrin kuin varamme ja aikamme sallivat, että Suomen ilmastossa on mahdollista viljellä erilaisia eksoottisia kasveja, jotka ovat Isänmaan tuotannolle hyödyllisiä mutta eivät täällä luonnostaan kasva. Pyydämme siis erittäin kohteliaasti hyväntahtoista lukijaa suhtautumaan yritykseemme suopeasti ja tulkitsemaan hyväntahtoisesti sen, mitä olemme meille asetetun tekstin pituusrajoituksen vuoksi voineet esittää. Ast quod in hoc ipso iidem errarint, nec non nostram injuria affecerint Boream in sequentibus certiorem quemque reddere conamur. Quanta errorem huncce secuta sunt damna, quæ fere hucusque nostram presserunt Boream paucis nunc saltem ostendere animus est. Hic ipse eorum error in duplici præsertim sese exerit negligentiæ vitio: primo in eo, quod tam pauca detexerint Naturæ producta, quorum tamen recentioris ævi diligentia cognita reddidit frequentissima; secundo, quod segnes nimis, immo segnissimi fuerint veteres in perscrutandis atque ope experimentorum investigandis corporum viribus, affectionibus atque utilitatibus, nec non artis auxilio defectibus naturæ quodam modo supplendis, cum tamen quotidiana nostræ ætatis edocti experientia, contrarii læto jamjam animo convictos nosmet reperimus. Primum illud eorum vitium in caussa erat, cur fere ad nostra usque tempora, earum rerum, quas ipsi possidemus ignari fuimus, easque, quas solum nostrum sponte & abunde produxit ab exteris arcessivimus. Alteri imputandum, quod vix plantas ullas Fabricis nostris perutiles sub cœlo Fennico coli potuisse & posse crediderimus. Utrumque vitium ex erronea suspicione intolerabilis frigoris in Climate nostro Boreali ortum. Utrumque etiam 5tam maxime noxium, quam hominibus rationalibus indignum. Damna vero, vitiorum horum consectaria, quot & quanta fuere, quivis facile perspicit. Nostram Fennoniam, cujus clima frigidissimis proximum esse novimus, non immerito veterum incidisse suspicionem lubenter fatemur; ostendunt enim observationes Meteorologiæ argentum vivum in Thermometro sic dicto Svecico sæpius hic Aboæ tempore hiemali ad gradum 30. intra o seu punctum congelationis descendisse; Tornoæ vero uti ex observationibus Dn. Hellant constat, etiam usque ad gradum 35. ejusdem Thermometri. Quod vero inde concludendum sit nullas aut paucissimas plantas exoticas in Regionibus australioribus sponte vel facile provenientes hic apud nos coli posse, falsum est & falsissimum. Ut autem hæc clarius elucescant, operæ pretium esse duximus, rationibus quibusdam, quatenus & opum & temporis angustia permittit, demonstrare possibilitatem in nostro Climate Fennonico varia vegetabilia exotica Fabricis Patriæ utilia, hic autem sponte non provenientia, colendi. Conamen vero nostrum ut benignis asspiciat oculis, & ea, quæ pro imperata brevitate in medium proferre constituimus in meliorem interpretari velit partem, benevolum perofficiose rogamus Lectorem.

§. II.

Kasvillisuuden alkuperästä on ollut ja on edelleen erilaisia käsityksiä. Jotkut ovat pitäneet suoloja, toiset erästä öljymäistä ainetta ja monet maata kasvillisuuden tärkeimpänä perustana. Toiset taas ovat asettaneet veden varsinaiseksi ja ensisijaiseksi kasvillisuuden alkuperäksi. Me katsomme, ettei tätä kiistaa ole vielä ratkaistu. Pikemminkin uskomme, että jokainen näistä aineksista edistää suuresti kasvien kasvua ja että ne vaikuttavat sopusointuisesti yhdessä. Suomen maaperässä on kuitenkin runsaasti kaikkia näitä aineksia, ja on monin kokein osoitettu, ettei sen hedelmällisyys, kunhan maata viljellään asianmukaisesti, jää jälkeen minkään sellaisenkaan seudun hedelmällisyydestä, joka sijaitsee niin sanotun leudomman ilmaston alla.De principio vegetationis variæ fuere & etiamdum sunt opiniones; quidam sali, alii oleoso cuidam, terræ multi primas detulerunt, aquam rurius [rursus?] 6alii genuinum & primarium vegetationis principium statuerunt. Nos litem hanc nondum diremtam esse judicamus. Potius unumquodque horum plurima in vegitationem plantarum conferre, amiceque conspirare existimamus. Fennicum autem solum principiis his omnibus gaudens, fœcunditate, modo debita adhibeatur cultura, regioni nullæ, etiam sub mitiori sic dicto cœlo sitæ, cedere, multiplici comprobatum est experientia.

§. III.

Lauhkean lämmön välttämättömyys kasvien kasvulle käy ilmi uudempien aikojen havainnoista, mutta se oli myös vanhoille kirjoittajille yleisesti tunnettu tosiasia, jota he eivät voineet sivuuttaa, vaikka he muutoin olisivatkin esittäneet jotakin muuta kasvillisuuden ensisijaiseksi perustaksi. ”Mutta heidän olisi pitänyt ottaa huomioon kesämme lyhyys ja korvata se päivien pitkällä kestolla. Samaan aikaan vuodesta näemme auringon olevan lähes jatkuvasti horisontin yläpuolella, minkä ansiosta lisääntyvä ja voimakkaampi lämpö korvaa jossain määrin kesän lyhyyttä. Tästä seuraa, että erilaiset hedelmät saavuttavat meillä kypsyytensä huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin eteläisillä alueilla. Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole väittää, että kaikkia eksoottisia puita ja kaikkia vierasperäisiä ruohovartisia kasveja voitaisiin kasvattaa meillä. Monien näiden kasvien oma luonto ja rakenne asettavat sille esteen. Riittää, jos jotkin kasvit, ja vieläpä hyödyllisimmät niistä, eivät torju ahkeruuttamme ja työtämme. Aloitetusta hankkeesta ei pidä luopua liian pian, vaikka ei heti saisikaan nauttia toivotusta menestyksestä. On varmaa, että monet sellaiset puut ja ruohovartiset kasvit, jotka nykyisin kasvavat puutarhoissamme helposti, eivät menestyneet läheskään yhtä hyvin silloin, kun niitä ensimmäisen kerran tuotiin isänmaahamme. Useita vuosia kuluu usein, ennen kuin kasvit tottuvat uuteen ilmastoon. Emme pitäisi lainkaan mahdottomana tai totuudenvastaisena sitä, että kaukaiset jälkipolvemme näkevät puutarhoissamme menestyksekkäästi kasvamassa monia sellaisia kasveja, joiden viljely on meidän aikanamme vaikeaa jopa Euroopan eteläisemmillä alueilla. Lukija voi tutustua siihen, mitä arvostettu herra puheenjohtaja on sisällyttänyt lyhyeen, ruotsin kielellä laatimaansa kirjoitukseen Eräiden Pohjois-Amerikan kasvien käytöstä ja viljelystä, sivuilla 17 ja 48. Siinä esitetään useita seikkoja, jotka vahvistavat tätä käsitystä.Calorem temperatum circa opus vegetationis absolute esse necessarium, tum ex recentiorum observationibus manifestum est, cum etiam veteres, ceu veritas vulgo familiarissima, quodcunque alias pro primario vegetationis principio venditaverint, fugere non potuit; etenim hujus veritatis convicti atque a convictione decepti veteres totam Boream, & eo magis quamque ejus provinciam, Climati frigidissimo, polo scilicet arctico propiorem fructuum gratorum vegetabiliumque utilium minime feracem censebant. Ast considerare debuissent brevitatem æstatis nostræ longitudine dierum, eodem tempore anni, cum solem fere semper supra horizontem videmus, indeque aucto gradu caloris intensioris aliquatenus compensari, quo fit, ut varie fructus longe minori spatio temporis, quam in regionibus australibus maturitatem apud nos adsequantur. Non ea tamen nostra est mens, quasi omnes arbores o[m]nesque herbæ exoticæ apud nos produci possent; ipsa 7enim natura & structura multarum hoc impedit. Sufficit si quædam vegetabilia, eaque utiliora, industriam nostram laboremque non respuant. Nec mox ab incepto desistenudum, si non statim successu optato gauderes. Multas arbores & herbas, quæ jam facili negotio in hortis nostris crescunt, haud ita feliciter circa primum earum in Patriam adventum productas fuisse certum est. Plures sæpe decurrunt anni antequam plantæ novo Climati assvescunt. Plurima vegetabilia, quorum cultura nostris temporibus, etiam in regionibus Europæ australioribus difficulter peragitur, feros Nepotes in hortis nostris læte provenientia visuros, non a veritate alienum crediderimus: Legi possunt quæ Celeb : Dn. Præses descriptioni suæ brevi De usu atque cultura vegetabilium quorundam America Septentrionalis, Svethico idiomate consignatæ pag. 17 & 48. Inseruit, ubi varia hanc sententiam corroborantia adferuntur.

§. IV.

On kuitenkin niin, että kylmyys koko sinä vuodenaikana, jolloin näytämme olevan kauempana auringosta – nimittäin talvella, ja vieläpä hyvin pitkän talven aikana – aiheuttaa Suomellemme monenlaisia haittoja ja näyttää jossain määrin riistävän kokonaan maamme hedelmällisyyden sekä muuttavan sen ikään kuin kuolleeksi aineeksi. Se jäädyttää nesteet, jotka antavat kasveille elämän, ja tekee ne vähemmän soveltuviksi liikkeeseen. Kylmyyden vaikutuksesta koituu meille kuitenkin päinvastoin monia ja huomattavia etuja, joita käsitellään tarkemmin väitöskirjassa De usu frigoris (Kylmyyden hyödyistä), joka on julkaistu kirjoittaja Birlingin laatimana arvostetun professori Mennanderin johdolla. Koska pyrimme lyhyyteen, jätämme tutkielman tarkemman käsittelyn sikseen. Emme kuitenkaan malta olla mainitsematta ainakin yhtä tarkoitukseemme liittyvää seikkaa: nimittäin sitä, että kasvien siemenet säilyvät itse kylmyyden, esimerkiksi lumen, vaikutuksesta suojassa sen omalta tuhoisalta vaikutukselta koko talvikauden ajan maan povessa, vahingoittumattomina ja elinvoimaisina. Tähän kylmyyden tuottamaan hyötyyn katsomme aiheelliseksi lisätä vielä toisenkin edun. Se on seuraava: kun kylmyyden vaikutuksesta tiivistynyt maa keväällä auringon lämmittäessä sitä lämpenee, eivät ainoastaan sen tiiviys ja jäätyneisyys purkaudu, vaan sama maa, kuten kokemus osoittaa, laajenee tämän jälkeen huomattavasti suurempaan tilavuuteen, muuttuu huokoisemmaksi ja kuohkeammaksi ja kykenee siten sisältämään enemmän vettä. Tästä seuraa, että kasvien juuret, joiden kautta niihin johdetaan ravintoa ikään kuin suun kautta, voivat luonnon niitä työntäessä ja niiden laajetessa kasvaa hyvin vähäisin estein. Koska niillä on vapaa mahdollisuus kasvaa erittäin huokoisen maanpinnan alla ja koska ravintoa, nimittäin vettä, on runsaasti saatavilla, ne saavuttavat hyvin lyhyessä ajassa niille kuuluvan kokonsa. Tästä seuraa myös, että itse kasvin rehevöityminen ja hedelmälliseksi kehittyminen nopeutuvat väistämättä. Juuren vapaa kasvumahdollisuus ja ravinnon runsaus yhdessä lämmön kanssa ovat nimittäin kiistattomia tekijöitä, jotka edistävät kasvin kasvua ja hedelmällisyyttä. Näiden seikkojen perusteella voimme aivan aiheellisesti päätellä, että kylmyys itsekin on omalla tavallaan syynä siihen, että vaikka Suomi saakin nauttia auringon lämmön suomasta edusta lyhyemmän ajan, se voi kuitenkin ihmisen ahkeruuden ja huolellisuuden avulla tuottaa monia sellaisia kasveja, jotka eivät täällä luonnostaan kasva ja jotka laadultaan, erinomaisuudeltaan ja kypsyydeltään tuskin lainkaan jäävät jälkeen niistä kasveista, joita huolehdimme tuotavaksi ulkomailta erilaisiin käyttötarkoituksiimme. Quamquam vero frigus toto illo anni tempore quo remotiores a sole esse videmur, hiemali ninimirum [nimirum], eoque longissimo, variis nostram Fennoniam afficiendo incommodis, quodam modo tollere videtur omnem terræ nostræ fertilitatem, illamque in caput quasi mortuum mutare, dum fluida, quæ vegetabilibus adferunt vitam in glaciem vertit, motuique reddit minus apta. Accidunt tamen contra nobis ex virtute frigoris multa insigniaque commoda, quæ quum in Dissertat. De usu frigoris , Præside. Celeb. Dn. Prof. MENNANDER, ab auctore Dn. 8Cand. Birling in lucem edita, legi possunt, brevitati studentes præterimus, id saltem monuisse non pœnitebit, quod ad nostrum facit propositum, semina nimirum vegetabilium ope effectus ipsius frigoris, nivis puta, contra vim eiusdem per totam hiemale intervallum, in gremio terræ, tuta & incorrupta reservari, atque vivacia jacere. Huic frigoris beneficio aliud merito addendum putamus, in eo consistens, quod terræ, vi frigoris condensatæ, calore solis tempore veris illam calefaciente, non solum densitas & congelatio resolvatur, sed etiam eadem terra, experientia teste, postea ad multo majus volumen sese extendat, porosior fiat ac rarior, majoremque inde continere possit aquæ copiam. Hinc radices vegetabilium, per quas oris instar nutrimentum iis adjicitur, quoriumcunque a natura pulsæ, in dilatando sese, minimum patiuntur impedimentum; sed ob liberam accrescendi licentiam sub superficie terræ porosissimæ, atque ob nutrimenti, aquæ nimirum copiam, brevi admodum tempore ad debitam producuntur magnitudinem, unde etiam fœcundatio ipsius herbæ non potest non accelerari, crescendi namque libertas radicis & copia alimenti, accedente calore, indubia sunt media fœcundadonem promoventia. Ex hisce jam non immerito concludimus frigus ipsum suo modo in caussa esse, quod nostra Fennonia licet per brevius temporis spatium beneficio illo, calefactu scilicet solis, fruatur, multa tamen, accedente humana diligentia, vegetabilia hic sponte non provenientia producere possit, quæ 9bonitate, præstantia, maturitateque illis, quæ ad usus nostros varios ab exteris Regionibus apportari curamus, vix ac ne vix quidem cedunt.

§. V.

Haluamme nyt vedota itse kokemukseen, jonka perusteella olemme oppineet, että monet muiden maiden kasvit ovat kasvaneet meillä rehevästi ja saavuttaneet kypsyytensä. Emme tässä yhteydessä puhu niistä puista ja ruohovartisista kasveista, joita viljellään puutarhoissamme ravinnoksi, sillä niiden viljelyn helppoudesta Suomen maaperässä on oppinut kandidaatti, erittäin arvostettu herra Lindsten, äskettäin julkaissut oppineen väitöskirjan. Sen sijaan puhumme sellaisista kasveista, joiden merkitys ja käyttöarvo teollisuudellemme on erittäin suuri. Myös näistä meidän on ajanpuutteen vuoksi mainittava ainakin muutamia.Lubet jam ad ipsam provocare experientiam, qua edocti sumusm multa aliarum regionum vegetabilia apud nos læte crevisse atque ad maturitatem pervenisse. Non heic nobis sermo est de arboribus & herbis, quæ ciborum gratia in hortis nostris coluntur, quippe de quarum facilitate in Fennonico nostro solo proveniendi Dissertationem eruditam nuper edidit Cl. Cand. Dn. Lindsten; sed de ejusmodi vegetabilibus verba facimus, quorum usus Fabricis nostris permagnus est. Horum etiam, ob temporis angustiam quædam saltem a nobis nominanda erunt.

Saflori eli väriohdake (Carthamus), soikeat, ehyet ja sahalaitaisen piikkiset lehdet. (Linné, Hortus Upsaliensis, s. 251.) Ruotsiksi Safflor, kasvaa Egyptissä luonnonvaraisena. Värjärit saavat siitä erittäin korkealaatuista ruusunpunaista väriainetta. Tästä syystä sitä viljellään ahkerasti useilla seuduilla Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja muualla. Jos kukinnan aikana, mutta erityisesti hedelmien muodostumisen aikaan, esiintyy runsaita sateita, siemenet pilaantuvat ja mätänevät. Tästä syystä Englannissa, joka on runsassateinen saari, kasvi tuottaa vain erittäin harvoin täysin kehittyneitä siemeniä. Useat henkilöt ovat kuitenkin viljelleet tätä kasvia täällä Turussa, ja se on tuottanut runsaasti kukkia sekä kypsiä ja vahingoittumattomia siemeniä. Näin tapahtui jopa aivan äskettäin päättyneenä kesänä 1753, jota ei missään tapauksessa voida lukea erityisen lämpimien kesien joukkoon, kuten meteorologiset havainnot osoittavat.Carthamus foliis ovaris, integris, serrato aculeatis. Linn. Hort. Upsal. 251. svec. Safflor, in Ægypto sponte crescit. Tinctoribus præbet colorem præstancissimum rosaceum; hanc ob caussam variis in locis in Gallia, Germania, Hispania & alibi studiose colitur. Accedente pluvia copiosa tempore floris, sed præcipue fructificationis, semina corrumpuntur & putrescunt; hinc in Anglia, insula pluviarumm feraci, rarissime semina præbet perfecta. A variis hic Aboæ cultus & flores copiosos & semina matura atque incorrupta, etiam æstate anni proxime præterlapsi 1753. quæ certe inter calidissimas minime referri potest, testantibus id observationibus Meteorologicis, protulit.

Värimorsinko (Isatis tinctoria), ruotsiksi Weide. Viljeltyä muotoa nimitetään viljellyksi morsingoksi (Isatis sativa), koska sitä kasvatetaan pääasiassa puutarhoissa. Se on kaksivuotinen kasvi. Tämä viljelty muoto on erotettava tavallisesta morsingosta, joka kasvaa meillä luonnonvaraisena ja jonka merkitys värjäystoiminnalle on vähäisempi. Viljellyn morsingon käyttö on sen sijaan värjärien kannalta erittäin merkittävää. Sen tärkein käyttötarkoitus on kankaiden värjääminen sinisiksi. Se ei ainoastaan anna itsessään sinistä väriä, vaan muodostaa myös lähes kaikkien muiden värien perustan ja pohjan, kuten John Ray* ja kokemus todistavat. Vuonna 1752 saimme jo viidestä tai kuudesta tämän kasvin siemenestä niin suuren siemensadon, että se olisi riittänyt useiden iugereiden** kylvämiseen. Maaperämme mieltyi siihen siinä määrin, että kasvi alkoi kylväytyä itsestään pitkin puutarhoja ja aiheutti puutarhureille paljon työtä sen kitkemisessä. Niinpä tämä kasvi on yksi sellaisista – jos mikään kasvi ylipäätään – joita voidaan kasvattaa meillä kaikkein vähimmällä vaivalla.

* Rajo on tässä latinan kielioppiin mukautettu kirjoitusasu englantilaisen luonnontieteilijän John Ray (1627–1705) sukunimestä.
** iugerum tarkoittaa antiikin roomalaista pinta-alayksikköä, joka vastasi noin 2 523 neliömetriä eli 0,252 hehtaaria.Isatis, Svecis Weide, sativa vocata, quia in hortis præcipue colitur, estque biennis. Distingvenda hæcce 10 est a vulgari & apud nos sponte crescente, quæ minorem, operi tinctorio præbet utilitatem; usus autem Isatis sativæ Tinctoribus certe est maximus; præcipuus enim ejus usus est ad pannos cæruleo colore tingendos; nec tantum cæruleum de se præbet colorem, sed aliorum fere omnium colorum basis est & fundamentum, testante Rajo* & experienta. A quinque aut sex seminibus hujus, Anno 1752. satis, tantam jam nacti sumus seminum copiam. ut multis jugeribus* serendis sufficeret, in tantum etiam solum nostrum ei arrisit, ut se ipsam sponte per integros hortos serendo, multum laboris hortulanis in illa erudicanda creat, hinc hæc, si qua, facillimo negotio apud nos produci potest.

Värireseda (Reseda luteola), yksinkertaiset, suipot ja ehytlaitaiset lehdet. (Linné, Flora Svecica, kohta 419.) Kasvia kutsutaan myös nimellä Luteola. Värjärien keskuudessa sen nimet ovat Wouw ja Wau. Sitä kasvaa luonnonvaraisena useilla paikkakunnilla Skånessa. Olemme havainneet sitä myös Turussa värjäystehtaan läheisyydessä, missä se on kasvanut kaduilla sinne heitetyistä siemenistä. Puutarhoissa viljeltynä se kasvaa kuitenkin rehevästi ja lisääntyy pudonneista siemenistä itsestään. Kasvia käyttävät villan värjääjät, sillä se antaa keltaisen värin.Reseda foliis simplicibus lanceolatis integris. Linn. Flor. svec. 419. quæ alias Luteola vocatur, Tinctoribus Wouw & Wau. In variis locis Scaniæ sponte provenit; Aboæ etiam ad Fabricam tinctoriam e seminibus projectis in plateis enatam observavimus, in hortis autem culta læte crescit, & e seminibus delapsis seipsam propagat. Lanarum infectoribus herbæ usus est; colorem enim dat luteum.

Tupakka (Nicotiana), ruotsiksi Tobak. Tupakkaa viljellään ja se kasvaa jo monilla paikkakunnilla Suomessa, esimerkiksi Vaasassa, Karjalassa ja muualla. Vielä sata vuotta sitten olisi voinut vannoa, ettei tätä kasvia voitaisi lainkaan kasvattaa meidän ilmastossamme. Tämä on sitäkin huomionarvoisempaa, koska vielä nykyäänkin sen viljeleminen ja siementen kypsyttäminen on itse Virginiassakin melko vaikeaa.Nicotiana. Svec. Tobak, in variis locis Finlandæ jam colitur atque provenit, e. g. Vasæ in Carelia & alibi. Ante centum hos annos hanc in nostro Climate nunquam produci posse jurasses, præcipue cum etiam nunc cultura ejus seminumque maturitas in ipsa Virginia non ita facilis sit.

Lääkekasveista voidaan esimerkkeinä mainita myös salvia, sarviapila, ruuta, aaprottimaruna, karvaskaunokki (Centaurea benedicta), maarianohdake (Silybum marianum), rohtosuoputki (Peucedanum ostruthium), mesikkä ja muutamat muut kasvit. Ne ovat samoin eri henkilöiden viljelykokeiden ja -kokemusten perusteella kasvaneet vaikeuksitta Suomessa ja saavuttaneet täyden kypsyytensä.Medicinalium etiam vegetabilium exempli loco adduci possunt Salvia, Fœnum Græcum, Ruta, Abrotanum, 11Carduus benedictus, Carduus Mariæ, Imperatoria, Melilotus & alia, quae itidem per culturam & experimenta variorum in nostra Fennonia haud difficulter provenerunt, & ad maturitatem perfectam perducta sunt.

§. VI.

Edellä lyhyesti esittämistämme seikoista voimme helposti päätellä, että monia sellaisia kasveja, joita tuodaan meille vuosittain ulkomailta suurin kustannuksin, voidaan kasvattaa meillä ilman kovinkaan suuria vaikeuksia. Meillä on myös erittäin suuri toivo siitä, että monet muutkin kasvit, kuten värikrappi (Rubia tinctorum), lakritsikasvi (Glycyrrhiza) ja sahrami (Crocus), voisivat aikanaan tuottaa runsaita satoja ilmastossamme, kunhan niiden viljelyssä käytetään riittävästi ahkeruutta ja asianmukaista hoitoa. Lopuksi rukoilemme, että Jumala, Kaikkivaltias ja Korkein, sallisi eksoottisten, erittäin hyödyllisten kasvien tottua Suomen maaperään ja kasvaa siellä myös käytännössä, niin että niiden myötä isänmaamme hyvinvointi ja taloudellinen vauraus lisääntyisivät.
Hänelle yksin olkoon kunnia ja ylistys iankaikkisesti.Ex iis quæ breviter a nobis adducta sunt, facile parere existimamus, varias herbas, quæ quotannis magno pretio ab exteris ad nos advehuntur, haud ita difficulter apud nos produci posse. Quod etiam multæ aliæ, e. g. Rubia tinctorum, Glycyrrhiza, Crocus &c. adhibita industri & debita cultura, olim fructus uberes in Climate nostro præbeant, spem fovemus maximam. Quemadmodum denique possibile est, ita, ut & actu vegetabilia exotica utilissima Fennico assvescant solo, nostraque inde accrescat Patriæ salus Oeconomia, faxit Deus
T. O. M. Cui Soli honor & gloria in æternum.

12

CLARISSIME DOMITI CANDIDATE AMICE INTEGERRIME,

Korkeasti kunnioitettu herra kandidaatti, mitä vilpittömin ystävä! Ne, jotka omistavat uupumattoman huomionsa kotimaansa maaperän ja ilmaston luonnonlaadun tutkimiselle, toimivat viisaasti eivät itseään vaan yhteiskuntaa varten. Nämä paljastavat omat aarteensa, jotka ovat tähän asti olleet kätkettyinä salaisiin kätköihin. Niiden avulla sairaudesta kärsivä yhteiskunta voi hankkia itselleen elinvoimaa ja vahvistaa voimiaan. ”Sinä, mitä kunnioitettavin ystäväni, joka olet aina löytänyt tässä luonnon suuressa ja ylevässä teatterissa omat herkkusi, mielihyvän lähteesi ja huvittelusi, olet tutkinut isänmaamme erittäin rikkaita maita niin perusteellisesti, että astut tänään yleisön eteen arvokkaimpien aarteiden kantajana. Sinä osoitat mitä selvimmin, että meidän teollisuuslaitoksillemme hyödyllisiä kasveja, joille talven kylmyydestä kangistunut luonto on evännyt kotimaiset kasvupaikat, voidaan kasvattaa meidän erittäin hedelmällisessä maaperässämme. Asian, joka on varmasti ollut mahdottomuuden kahleisiin suljettuna ja jota on kuitenkin jo kauan hartaasti toivottu, tuot nyt kaikkien iloksi päivänvaloon. Tästä koituu paitsi yhteiskunnalle erittäin runsaita hedelmiä, myös sinun nimesi muisto pyhitetään kuolemattomana jälkipolville. Olisin siis itse kiittämättömyyttäkin kiittämättömämpi, ellen onnittelisi mitä uskollisinta ystävääni tästä hänen erinomaisesta hengenluomuksestaan sydämeni ilosta riemuitessa. Tarjolla ovat suloisimmat palkinnot, joiden avulla voit virkistää itseäsi onnistuneesti päätökseen saatettujen ponnistelujen jälkeen, kun olet niistä väsynyt. Pian Pallas Athenen oliivipuun oksat liehuvat ympärilläsi purppuraisin siivin, ja ne väistyvät sinun voittosi laakeriseppeleen tieltä. Myös isänmaa koristaa tavanomaisin kunnianosoituksin sen, joka väsymättä vaalii sen hyvinvointia. Tästä palkinnosta ja näistä urheuden osoituksista onnittelen sinua – onnittelen sinua yhä uudelleen ja uudelleen. Tästä lähtien esitän mitä lämpimimmät toivotukseni sinun ikuiseksi onneksesi niin kauan kuin elän!
Sinun.
Kaikkein hartaimmin sinuun sitoutunut,
MART. LUNDBECK.
Häme.Qui indefessam curam in soli cœlique natalis indole rimanda ponunt, illi non sibi sed civitati sapiunt. Thesauros hi proprios in latebris hucusque absconditos detegunt, quibus morbo laborans civitas nervos acquirere, roburque sibi conciliare valet. Tu, Amice Honoratissime, qui semper in augusto hoc naturæ Theatro Tua invenisti fercula, Tuas delicias, Tuaque oblectamenta, ita fundos Patriæ nostræ, ditissimos perscrutatus es, ut hodie onustus mercibus pretiocissimis in publicum procedas. Plantas enim fabricis nostris utiles, quibus frigore hyemali torpescens animus domestica denegavit habitacula, Tu glebam nostram feracissimam producere paratissime demonstras. Rem certe impossibilitatum claustris inclusam, utut diu ante exoptatam, omnium nunc gaudio in lucem profers hodiernam; unde non modo respublica uberrimos capit fructus sed & nominis Tui memoria posteritati immortalis consecratur. Ingratitudine ergo ipsa ingratior essem, nisi amico in paucis fidelissimo egregium hunc ingenii fœtum animo in laetitiam resoluto gratularer. Adsunt prœmia dulcissima, quibus Te laboribus feliciter exantlatis, defatigatum refocillare possis. Mox Palladis olivae circumvolabunt purpureis suis alis, cedentá Tibi in lauream triumphi. Patria quoque indefessum felicitatis suae cultorem, ornamentis suis solitis, decorabit. Hoc brabeum, haec fortitudinis stipendia Tibi gratulor & iterum iterumque gratulor.De cætero vota pro Tua perenni felicitate fundam calidissima, quamdiu ero!
Tuus.
Obstrictissimus,
MART. LUNDBECK.
Tavast.