(Jatkoa edelliseen nuomeroon)
Värjäyskojeista, jotka eritoten kotimaassaan Saksassa ovat saaneet varsin suuren käytön ovat Görlitzissä olevan Edvard Esser & C:o automatiset värjäyskojeet. Kyseessä oleva kutomakonetehdas valmistaa niitä kahta tarkoitusta varten. Toisella värjätään löysää villaa, puuvillaa, lumppuja, j. n. e. Toinen on lankavärjäyskoje. Kuvamme 1 esittää edellistä niistä.
Kojeessa on puuhaude, jossa on kaksinkertainen pohja. Ylempi on sinkitystä kuparista ja lävellinen. Keskellä haudetta on lävellinen sylinteri, jonka keskellä kulkee pystysuora akseli pronssipotkurineen. Akseli saa erikoisesta käyntihihnasta pyöriviin liikkeen. Käyttäminen on siten järjestetty, että potkuria voidaan pyörittää niin myötä kuin vastapäivään. Potkurin ja sen akselin käyttölaitteet voi helposti irroittaa ja nostaa ylös silloin kuin värihaudetta täytetään. Värihaude peitetään erikoisella kannella, jonka aikaansaamaa puristusta värjättävään tavaraan nähden voidaan vipulaitteella järjestää. Potkurin tarkoituksena kojeessa on saada väriliuos hauteessa liikkeeseen. Riippuen potkurin pyörinnän sunnnasta kulkee liuos joko ylhäältä alaspäin tai päin vastoin. Täten juoksee väriliuos eri suunnissa kuituaineen läpi. Potkurin toiminta korvaa siis yleisemmin värjäyskojeissa käytetyn pumppulaitteen, jonka työlapa usein on varsin oikullinen.
Värihaudetta kuumennetaan höyryputkella kaksinkertaisen pohjan välissä. Kun hauteen peittää tiivis kansi, saadaan kuumuus väriliemessä tasaisemmaksi ja höyryn käyttö vähemmäksi. Yksinkertaisuutensa vuoksi voi yksi mies hoitaa neljää kojetta samalla kertaa.
Kaikki metalliosat ovat kojeessa sinkittyä kuparia. Jos kojetta käytetään rikkivärien värjäämiseen ovat samat osat rautaa. Tehdas valmistaa kojeita, joilla voi värjätä 250 kiloa löysää puuvillaa tai villaa viidellä kertaa.
***
Saman tehtaan lankavärjäyskojetta esittää kuva 2. Periaatteena kojeessa on se, ettei lanka ole värjättäessä pudistuksessa eikä myöskään ole liiallisessa liikkeessä. Välttämällä puristusta saadaan väriliuos helpommin kulkemaan lankojien läpi. Värjäys tulee sentähden tasaisempaa. Lankojen ollessa liiallisessa liikkeessä, silloin kuin ovat villaa, syntyy helposti vanua ja langat tulevat pörhöisiä ja rumia. Kuten kuvassa näkyy, pannaan langat kepeillä pystysuoraan asentoon erikoiseen laatikkoon, joka upotetaan värihauteeseen. Tämä on puinen laatikko, joka on kaksi osainen. Laatikon pohjalla on vaakasuorassa asennossa pyörivä potkuri, jonka liikkeen voi automatisesti muuttaa päinvastaiseksi. Täten saadaan kojeessa väriliuos liikkeeseen potkurin imemisvaikutuksesta. Kuhuinkin värikojeen osaan pannaan laatikko lankoilleen. Kun laatikot vipulaitoksen avulla helposti voidaan nostaa ylös värihauteesta käy lankojen värjääminen mallin mukaiseksi varsin huokeaksi toimittaa.
Värilaatikon voi sulkea kannella. Värjäytyminen tapahtuu sentähden umpinaisessa astiassa. Täten säästyy höyryä ja väriliuoksella on tasainen lämpimyys kantta koko kojeen.
On itsestänsä selvää, että kojeella säästyy paljon työtä. Henkilökunta vähenee ¾:lla värjäyskojetta käytettäessä. Suurimmalla kojeella voi värjätä 100 kiloa lankoja yhdellä kertaa.
Kojeen yksinkertaisuus käynee selville esittämästämme kuvasta. Joskin siinä ei esiinny erikoista ammetta, johon väriliuos voidaan pumpata mielelleen käytettäväksi, seuraa itsestään, että tämän varsin helposti voi kojeen yhteyteen järjestää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti