Hyvin piirrettyä mallia on paljon hauskempi ommella kuin tahrittua, ja vaistomaisesti tulee huolellisesti piirretty malli huolellisesti ommelluksikin. Tavallisimmin käytetään kalkeeripaperia mallin siirtämiseen paperilta kankaalle. Mutta jos on, kuten tavallisimmin kai tapahtuu, saanut joltakulta lainaksi mallin, joka jo on moneen kertaan vahvasti painaen ja ehkä huolimattomasti piirretty, kulkevat siinä ääriviivat jo koko joukon toisia teitä, kuin miksi alkuperäinen suunnittelija ne ajatteli. Tällainen lainamalli on ensin jäljennettävä läpinäkyvälle paperille ja harkiten tarkistettava siinä olevien viivojen ja koukeroitten alkuperäiset suunnat, sitten vasta malli jäljennetään kankaalle.
Malli kiinnitetään hienoilla silmäneuloilla kankaalle, joka sitä ennen silitetään, kolmesta kulmasta ja niiden väleistä, niin että kalkeeripaperi irtonaisena voidaan pistää sen ja kankaan väliin. Kalkeeripaperia ei pidä pistää kiinni kankaaseen eikä malliinkaan, sillä se vain tarpeettomasti tuhraa. Avoimesta kulmasta voi työn kuluessa tarkastaa, että jälki tulee kohtalaista ja että piirros osuu oikealle kohdalle. Vasta-alkajat useimmiten erehtyvät piirtämään liian kovasti painaen, jolloin kangas tarpeettomasti tuhrautuu.
Jos samaa mallia on monistettava useammalle kankaalle, on edullisempaa suorittaa jäljennöstyö seuraavasti. Kun malli on piirretty läpinäkyvälle paperille, pistellään sen ääriviivat hienolla silmäneulalla, mitä tiheämpään sen parempi. Pistettävän paperin alle asetetaan yksinkerroin villainen vaate. Reiät koetetaan saada niin pieniksi kuin mahdollista. Jos mallin kuviot toistuvat säännöllisesti, voi pistellä vain esim. ¼ mallista. Pistelty mallipaperi asetetaan kankaalle ja sen päälle jokin painava esiner niin että malli ei pääse siirtymään. Sitten sivelletään jotakin hienoa värijauhetta, esim. ultramariinipulveria, hienonnettua sinikimlaa tai lyijykynäjauhetta mallin päälle, niin että se reikien läpi asettuu kankaalle. Siveltämiseen sopii parhaiten kangastukko, joka on tehty pitkästä villakangaskaistaleesta ja kierretty tiukasti rullalle, niin että toinen pää muodostaa tasaisen pinnan. Jos kangas on revitty lankasuoraan, tulee tukko sopivampi. Tukko voi olla noin 5 cm läpimitaten. Se kastetaan ensin jauheeseen, niin että tätä jää sopiva määrä tukkoon. Kun mallin ääriviivat täten on saatu kankaalle, on ne vielä tarkoin piirrettävä, sillä jauhe ei tietenkään siinä kauan pysy. Liuotetaan esim. sinistä vesiväriä veteen ja sillä ja pehmeällä teräskynällä piirretään kaikki ääriviivat. Värin pitää olla sopivasti juoksevaa ja kynän aivan puhdas. Mallin voi myös kiinnittää kankaalle ruiskuttamalla siilien hienon suihkun avulla denaturoitua spriitä, mutta jollei omista hajuvesiruiskua, on sellainen kumisuihku letkuilleen kalliinlainen kapine. Monistaminen sitä käyttäen onkin jo melkein ammatillista.
Yllämainituin keinoin jäljennetään mallit puuvilla- ja pellavakankaille.
Villakankaalle mallin jäljentäminen on jo jonkun verran hankalampaa. On kyllä saatavissa valkoista kalkeeripaperia, jolla voi mallin siirtää ohuemmalle ja suhteellisen tasapintaiselle kankaalle, mutta paksummalle ja karkeapintaiselle, esim. hoijille, siitä ei tartu kylläksi väriä. Tällöin on malli pisteltävä, kuten edellä esitettiin, ja reikien läpi sivellettävä kankaalle talkkia, hienot peruna jauhot välttävät myös. Täten kankaalle saadut ääriviivat on sitten kiinnitettävä öljyvärillä, joka on laimennettu tärpätillä siksi kunnes se on sopivan paksuista. Valkoinen väri on sopivinta. Piirustusstiftin rakoon pannaan väriä ja sillä piirretään pitkin ääriviivoja. Piirtämisen voi myös tehdä hienolla lasipuikolla, jonka päässä olevasta reiästä väri vuotaa kuten hienosta kynästä, mutta koska näitä ei ole kaupoista saatavissa, on niitä turha suositella.
Öljyvärillä piirretyn mallin tulee antaa kuivua, ennenkuin sitä ruvetaan ompelemaan. Jos ompelemisella on hyvin kiire, voi mallin kuivata silittämällä sen kuumalla raudalla silkkipaperin läpi.
Villakankaalle piirtäminen vaatii jonkunverran tottumusta, öljyväri ei juokse, jollei se ole sopivan paksuista, talkki tarttuu teriin ja sekoittuu väriin hankaloittaen piirtämistä. Stiftin oikeassa asennossa pitäminen vaatii harjaannusta sekin. Äkkinäinen, aikansa rahassa arvioi va. työn tekijä menettelee kyllä järkevämmin, jos antaa villatyönsä ammattikäsityöihmisten piirrettäviksi. Tarkoituksenmukaisilla vehkeillä ja tottunein käsin käy tuo hankala, vaikka ehkä yksinkertaiselta näyttävä työ paljon sukkelammin. Mutta kellä on hyvää aikaa omistaa käsityön harrastamiseen, hän kokeilkoon yllä esitettyjen neu vojen mukaan, muistakoon kuitenkin varata kärsivällisyyttä ajan jatkoksi.
-Ilona Jalava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti