Kirjapainotaito 4, 1912
Sikäli kuin tilapäistöitä yhä yleisemmin on ruvettu painamaan monivärisinä, on kultapronssikin tullut enemmän käytäntöön. Niissä liikkeissä, joissa löytyy pronsseerauskone, on pronssin käsittely kylläkin yksinkertaista. Mutta jos pronsseeraus on tehtävä käsin, on se epäterveellistä, aikaa vievää, useita henkilöitä vaativaa ja hyvin kallista työtä, etenkin jos painos on suurenlainen. Väritehtaat ovatsenvuoksi vuosikymmeniä kokeilleet keksiäkseen sellaisen värin, jota voisi käyttää pronssin asemesta. Jokaisessa ammattilehtien mukanalevittämässään näytteessä ovat he väittäneetvihdoinkin keksineensä viisasten kiven. Kokemus on kumminkin osoittanut, että on ollut kysymys vaan pienestä edistysaskeleesta toivottuun suuntaan, ja että asian lopullinen ratkaisu vielä viipyi. Hopeaväri oli helpommin keksitty, siihen kun voitiin käyttää aluminiumia, joka varsin hyvin soveltuu painamistarkoitukseen. Kultavärejä löytyy kumminkin nyt jo jokaisella väritehtaalla kaupan, jonka vuoksi lienee paikallaan selostaa minkälaiseen kokemukseen niiden käytössä on tultu. Suuria kirjaimia ja suurempia pintoja on helpompi painaa kuin hienopiirteisiä koristeita ja pieniä kirjaimia. Jo kehilöä koneeseen sulkiessa on otettava huomioon kultavärin haitallinen ominaisuus tarttua kehilöön ja täyttää se. Kultaväri kasaantuu helposti teloille muodostaen niille paksun kerroksen; näistä se tietysti helposti laskeutuu kehilöille täyttäen koristeet, pienet kirjaimet ym. Tämän voi johonkin määrin välttää sulkemalla kehilöön molemmin puolin ladelmaa esim. ciceron paksuiset viivat, jotka ulottuvat jonkun matkaa ladelman etu-ja takapuolelle. Tällöin eivät telat pääse heti ensimmäiseksi koskettamaan ladelmaan, vaan viivat johtavat ne tasaisesti ladelman yli. Telat saavat koskettaa ainoastaan kevyesti kehilöön, jonka vuoksi ne ovat asetettavat mahdollisimman korkealle. Edullisinta on painaa hyvin vähällä värinannolla. Silloin tällöin ruiskutetaan teloille muutamia pisaroita tärpättiä; se tekee värin nuorteammaksi ja pysyttää sen kiillon. Siitä huolimatta ei voi välttää, että teloille kerääntyy liiaksi väriä. Sitä täytyy sen vuoksi aina tarpeen mukaan väriveitsellä poistaa terästelasta. Jos väri jo pöntössä olisi liian kuivaa, täytyy sitä ennen koneeseen panoa ohentaa tärpätillä, sillä jota ohempaa kultaväri on, sitä helpommin sillä voi painaa. Kehilö on paikattava jonkun toisen värin ollessa koneessa, sillä kultavärillä voi helposti erehtyä. Sivellylle paperille riittää yhteen kertaan painaminen, mutta tavalliselle liimatulle paperille ja kartongille täytyy tehdä esipainos. Esipainos ei saa kuivua täydellisesti, vaan painetaan kultapainos heti jälestä tahi viimeistään 10 tunnin kuluttua. Kohdistuksen täytyy tietysti olla erittäin tarkka, jonka vuoksi ladelmat, joissa löytyy ¼ ja 1/8-petiitin viivoja eivät ole soveliaita tähän tarkoitukseen. Jos tällainen painos suoritetaan hyvin, on se melkein pronsseeratun veroinen.
Viime aikoina kauppaan ilmestynyt "Dukat"-kultaväri on kieltämättä varsin suuri edistysaskel tällä alalla. Tämä eroaa muista sellaisista väreistä nimittäin siinä, että painajan täytyy itsensä ennen painamista valmistaa väri. Erittäin hienoon pronssipulveriin hierotaan kivellä tinktuuria, jota löytyy erilaista paperin jatyön laadun mukaan, kunnes saadaan tavallisen vähän juoksevan värin vahvuus. Värin hieronta koneessa tapahtuu kuten tavallisesti. Se on hyvin antoisata ja helposti hiertyvää, sitä on helppo pestä teloilta ja kehilöiltä ja se ei pahasti täytä kehilöä. Sen käyttämiseen tarvitaan kumminkin tietysti jonkun verran tottumusta. Hyvin käytännöllinen ja paljon edullisempi kuin prosseeraus on tämä väri esipainosta käyttäen karkeille papereille painaessa. Tällaisiin papereihin tarttuu pronssi kyllä hyvin, mutta ylijäämää on niistä melkein mahdoton poistaa, jonka vuoksi näille papereille on mikäli mahdollista vältetty pronsseemasta. Dukatvärillä voidaan sitävastoin kaikkein karkeimmallekin kartongille saada loistava painos. Tärkeätä on myöskin että tämä väri käytännössä on suhteellisesti huokeahintaista, eikä, kuten pronssi, ole tekijöille epäterveellistä.
Kaikista etuisuuksistaan huolimatta on Dukatvärillä myöskin varjopuolensa. — Tähän saakka ei sillä ole onnistuttu painamaan tavallisella värillä painetulle esipainokselle, vaan tarvitaan siihen erikoinen väri. Dukat-väriä tilattaessa on varovaisinta aluksi lähettää tehtaalle näyte siitä paperista, jolle sillä aiotaan painaa. Värin mukana lähettää tehdas tavallisesti käyttöohjeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti