Kutoma- ja paperiteollisuus 11, 1917
Villakuitu kärsii lämmöstä. Mitä kauemmin lämpö saa villaan vaikuttaa, sitä enemmän villan kestävyys heikkenee. Mitä nopeammin ja lyhyeinmissä ajoissa siis villatuote värjätään, sitä parempi villalla.
Lipeisten aineiden kyky heikentää villan kestävyyttä lisääntyy sikäli kuin lämpö lisääntyy. Kiehuva soodaliuos, jossa on 1 osa jauheista soodaa 500 osalla villaa kohden eli siis 0,2 % villan painosta on jo villalle turmioksi. 25 osaa jauheista soodaa 500 osalle villaa vaikuttaa heikentävästi jo 45° C.
Happoja kestää villa hyvin. Liuoksissaan, joiden lämpö on kiehumapisteen alapuolella, eivät ne villaa vahingoita. Kielmvilla hauteilla on jo, eri happoihin nähden, villaa heikentävät ominaisuudet. Seuraavassa luettelossa on ne järjestetty asteettain vahingollisuutensa mukaan:
Etikkahappo
Muuriaishappo
Oksaalihappo
Rikkihappo
Suolahappo
Etikkahappo on siis vähimmän villaa heikentävä. Paljon käytetty rikkihappo alkaa jo kuulua vahingollisten joukkoon. Enemmän kuin 4%( rikkihappoa villan painosta alkaa käydä sille jo vahingolliseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti