30.8.18

Ote artikkelista Kaarle Krohn: Tutkimuksia suomalaisten kansansatujen alalta. 1 osa. Eläinsadut.

Suomi 1, 1888

*) kts. Benfey, Pantsch. I.s. 223-225, vrt. 352—353; Gubernatis, s. 436; Orbeliani-Tsagareli, N:o 17, s. 22; Kolmatschevski, s. 85—86, vrt. 252. Kansansatuna löytyy sekä intialainen että kreikkalainen muodostus: La (Prym & Socin, N:o LXXVII, s. 329 ja N:ot LX, LXVII, LXXXIV, s. 241, 278, 360), ainoasti jälkimmäinen: Ha (Afanasiev, [????] I3. s. 106.)Nesteesen ryvettäytyminen tavataan muutenkin kuin sairaaksi tekeytymisen yhteydessä. Pantschatantrassa (Benfey, Pantsch. 11. N:o I. 10, s. 73) sekä Hitopadeçassa ja Tûtí-nâmeh'issa, kerrotaan schakaalista, joka värjärin Indigo-astiassa siniseksi ryvettäytyy ja sen johdosta otetaan eläinten kuninkaaksi. Tästä on sitten Renart'iin (br. 21, vv. 11959—12508) tullut runo värjärin astiassa keltaiseksi ryvettäytyneestä ketusta, joka sen kautta on tilaisuudessa tuntemattomana soittoniekkana vaimonsa toisissa häissä esiintymään, ja Nikephoros Gregoraan XIV:llä vuosisadalla esiintuoma aisopolainen fabula (Halm, N:o 87) suutarin pikiastiassa mustaksi värjäytyneestä kissasta, joka nunnaksi tekeytyneenä hiiret pettää.*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti