Postiljoonien pukukysymys.

Postimies 13-14, 1917

Tänä vuonna pidetty yhdistyksemme vuosikokous päätti, että postiljoonien uusi virkapuku ehdotetaan harmaaksi, ja jos oikein tiedän — napit hopeanvärisiksi. Mielestäni tämä päätös ei ollut aivan onnistunut. On luonnollisesti totta se väite, että harmaa on käytännöllinen ja ettei siinä värissä näy pöly niin pian kuin esim. sinisessä.

Kun on tietysti kysymyksessä nyt juuri suunnitella postiljooneille sellainen — sanokaamme — juhlapuku joka pitemmän aikaa saisi palvella kantajaansa, ei mielestäni harmaa väri silloin ole sopiva. Kannatan yksityisenä näin ollen — ainakin mitä takkiin ja housuihin tulee — ehdottomasti sinistä väriä. Palttoon väriksi talvisaikana ehdottaisin mustaa. Mitä juuri meidän kaupunkiimme — Turkuun — tulee, on täällä jo ennestään harmaa väri hyvin suuressa määrässä käytännössä. Jos nyt vielä postiljoonit pukeutuvat harmaaseen ei yleisö silloin enään hevillä tunne meikäläisiä palosotilaista, vanginvartijoista, enempää, kuin raitiotievaunun kuljettajista, joilla viimeksimainituilla on lisäksi vielä laukkukin selässä, joskin hieman pienempi kuin meillä, ja lisäksi vielä napit valkoiset. Ehkäpä asiat muualla saattavat olla samoin. Siksipä ei ainakaan allekirjoittanutta vähääkään enään mielyttäisi, jos tuota harmaata yhä vaan lisättäisiin. Nykyjään huomautetaan, että joukkomme on kovasti kirjavaa. Harmaa väri sitä tuskin auttaisi, sillä sitäkin väriä on monen näköistä, jos nyt alussa saataisiinkin joukkotilauksella samanlaista kaikille, mutta saattaa ajatella, että myöhemmin yksi ja toinen hankkisi jotakin harmaantapaista kangasta mitä sattuu saatavissa olemaan ja kirjavuus on ehkä räikeämpi kuin koskaan ennen.

Sen sijaan jos otettaisi käytäntöön joko sininen tai musta väri, ei tämä epäkohta pääsisi puvustoamme pilamaan. Mitä tulee siisteyteen, myöntänee jokainen, että tässäkin suhteessa viimeksimainitut värit täytyy asettaa ensi sijaan. Tähän huomautettanee, että mustat ja siniset kankaat ovat mahdottoman kalliita. Sitä ne nyt tällä hetkellä ovatkin. Mutta voimmehan me luottaa varmasti siihen, että nekin normaaliolojen palattua halpenevat, eikä pukukysymystä suinkaan pitäisi ratkaista tätä näkökantaa silmällä pitäen. Sitäpaitsi, jos nykyiset olosuhteet vielä kauan tulisivat jatkumaan, olisi mielestäni käytännöllisintä, että K.toimik. tekisi hallitukselle esityksen, ettei niin kauan, kuin kankaat ovat nykyisissä korkeissa hinnoissa, postiljooneilta vaadittaisi ehdottomasti uusia pukuja ja varsinkin jos asia yleensä ei ehdi päätökseen ennen 1 päivää joulukuuta, ettei uusia vanhanmallisia pukuja enään tarvitsisi kenenkään teettää, koskapa ei nykyiset vaaterahat riitä korvaamaan edes kolmatta osaa siitä mitä ne nyt tulevat maksamaan. Tällaiseen esitykseen luulisin myös postihallituksen suostuvan. Kun pukukysymys nyt kuitenkin lienee jo pysyväisesti vuosikokouksessa päätetty ja siellä hyväksytty tuo harmaa väri, ei muutosta enään kaiketi ole ajateltavissa, mutta yksityisenä mielipiteenäni tahtoisin sanoa, että olisin toivonut uuden Suomen postiljoonin virkapuvun olevan joko mustasta tai sinisestä kankaasta, takki lyhyt ja suora kahdella nappirivillä varustettuna. Palttoo samaa kuosia, mutta ehdottomasti mustasta kankaasta, napit kullanväriset, varustettuna Suomen vaakunalla ja tavallisilla postitorvilla. Lakki voisi olla sinisestä kankaasta n. s. vega-mallia, talvella suorareunainen, tasapäällinen alaskääntyvä karvalakki. Lakkimerkkiin sopisi kaiketi sovittaa samat värit ja merkit kuin mitä oli puhe napeista, johon voitaisiin lisätä seppeleen muotoiset kuusen oksat ympäröimään Suomen vaakunaa, sekä niiden alle tai tyvien päälle n. s. postitorvet. Muuten lienee tämä kysymys tavallaan myöskin kansalliskysymys. Eiköhän olisi syytä kysyä taiteilijoiltamme, minkälainen postiljoonin virkapuvun heidän mielestään pitäisi olla. Ehkäpä esim. suuri mestarimme Gallén-Kallela voisi antaa tässä asiassa hyviäkin opastuksia. Luulen että tämänkin palveluksen hän tekisi aivan mielellään. En nyt tarkoita, että mitään kilpailua toimeenpantaisiin, mutta ehdottaisin, että pyydettäisiin taiteilijoittemme lausuntoa yksityisesti, minkälaisen vapaan Suomen postiljoonin virkapuvun heidän mielestään tulisi olla, kuvastaakseen maamme kansallisuutta ja historiaa, ennenkuin pukukysymyksemme lopullisesti ratkaistaan.

K. Vanamo.