Kansan vanhoja värjäystapoja.

Kotiseutu 11, 15.11.1914

Noin puoli vuosisataa sitten oli kasviaineilla värjääminen vielä yleinen maassamme. Tuo taito on sen jälkeen, kun helposti saatavat ja räikeät aniliinivärit n.s. "pussivärit" ovat tulleet käytäntöön, joutunut unhotukseen. Kokemus on kuitenkin osottanut, että aniliiniväreillä on vaikea varsinkin ryijy- ja kuvakudoksissa saavuttaa tarpeellisia sopusointuisia värivivahduksia. Senpätähden otettiin Norjassa noin 30 v. takaperin jälleen käytäntöön joksikin ajaksi unohdukseen jäänyt kasviaineilla värjääminen. Suomessakin on "Suomen Käsityön Ystävät" yhdistyksen toimesta ruvettu elvyttämään kansan vanhaa värjäystaitoa. Sitä varten mainittu yhdistys toimitti "Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla" nimisen kirjasen, joka ilmestyi v. 1905 Kansanvalistusseuran kustannuksella. Mainitussa kirjassa olevat neuvot perustuvat pääasiassa Norjasta saatuihin tietoihin, koska omasta maasta puuttui tarpeellisia aineksia. Kirjan esipuheessa huomautetaan, että "kasviväreille ominaisia etuja ovat: suurempi kauneus ja pehmeys, suurempi kestäväisyys (langat eivät tule hauraita, kuten usein kemiallisista väreistä), vaarattomuus terveydelle (myrkyttömyys)."

Seuraavassa pyydän esittää joukon tällaisia kansamme vanhoja värjäystapoja. Paljon värjäysneuvoja on ilmestynyt myös eräässä "Koti ja Yhteiskunta" lehteä seuranneessa "Käsitöitä" liitteessä.

*) Kramsyyra on punakeltaista, myrkyllistä suolaa, — luultavasti kromihappoista kalia, joka on kaunista punakeltaista, myrkyllistä suolaa.Pöytyällä on "sammalvihriäistä" värjätty seuraavalla tavalla: Kanervan varret pannaan kokonaisina kiehumaan veteen. Kiehuttua otetaan varret pois ja sitten pannaan langat kiehumaan noin puoleksi tunniksi. Lankojen ollessa kiehumassa pannaan sekaan "gramsyyraa"* ja etikkaa. Värjätään villalankoja.

"Koriaa keltasta." Noukitaan valkoisia katajanmarjoja ja pannaan veteen kiehumaan. Kun marjat ovat vähän aikaa kiehuneet, otetaan ne pois ja liemeen pannaan valkoista alunaa. Alunan annetaan sitten vähän aikaa kiehua, niin että se sulaa ja menee sekaisin. Sitten pannaan langat kiehumaan. Sen jälkeen ne huuhdotaan ja pannaan kuivamaan. (Pöytyä).

"Kullankellasta." Koirankuminan "kukosteet" (= kukoistukset) tai pihkalehdet keitettiin ja valkoista alunaa pantiin sekaan. Langat kiehuivat padassa värin keralla. "Villaista värjättiin kumminkin." (Pöytyä).

"Korian keltaista" värjätään koivun pihkalehdillä. Lehdet pannaan kiehumaan noin puoleksi tunniksi. (Lehdet ovat pussissa kiehumisen aikana). Sitten pannaan langat joukkoon. Sekaan pannaan "gramsyyraa". Langat saavat tunnin verran kiehua. Näin värjättiin villalankoja. Koivun pihkalehdillä värjättiin myös talvella, jos oli kuivattuja lehtiä varattu siksi. (Pöytyä).

Mustaa on Tammelassa värjätty lepänkuorilla. Kuoret saivat "pehkaantua" nipuissa jossain märässä paikassa, "laposa". Sitten ne kuivattiin ja hakattiin petkeleellä pieniksi. Sen jälkeen ne pantiin lankojen keralla kiehumaan. Sekaan pantiin vitrilliä tai sinistä alunaa. Värjättiin villasia ja pumpulisia lankoja.

**) Priksilja. bresilja, prikseli sanain suomenkielinen nimitys on sinilastu. Se on Haematoxylon campecheanum puun palasia.

***) Kuparrööki on vihriäistä suolaa. Nähtävästi se lienee rautavihtrilliä, joka on sinisenvihreää suolaa.
Pöytyällä on mustaa värjätty seuraavalla tavalla. "Krouvia" puunkappaleita ja "prikseliä"** pantiin veteen kiehumaan. Jos värjättiin villalankoja, pantiin sekaan "kramsyyraa". Pohtimisia lankoja värjättäessä pantiin sekaan "kuparröökiä"***. Ensin keitettiin kramsyyra ja sitten pantiin langat vähäksi ajaksi siihen kiehumaan. Sitten pantiin ne kuivamaan. Sen jälkeen keitettiin ne prikselissä. Jotkut panivat prikselin kappaleet pussiin, etteivät takertuisi lankoihin kiinni.

Harmaata värjättiin myös lepänkuorilla. Kuoret pantiin kiehumaan. Sen jälkeen pantiin langat siihen seokseen kiehumaan. Sitten pantiin sekaan kuparröökiä. Langat otettiin pois siksi ajaksi, että kuparrööki ehti sulaa. Jos tahdottiin värjätä langat tummemmiksi, pantiin kuparröökiä enemmän sekaan. Värjättiin sekä villaisia että pumpulisia. (Pöytyä).

Harmaata värjättiin siten, että kuivattua koivunparkkia ja tuoreen pihlajan lastuja pantiin kylmään veteen. Vesi kiehutettiin ja pantiin langat siihen kiehumaan. Sen jälkeen ne virutettiin ja pantiin kuivamaan. Värjättiin villaisia lankoja. (Pöytyä).

"Pläkinharmaata" värjättiin kuivalla "pläkilla", musteella. "Pläkin" kappaleita pantiin veteen kiehumaan ja langat siihen. (Pöytyä).

Tuomenkuorilla värjätään harmaata. Kuoret pannaan kiehumaan. Sitten otetaan ne pois ja pannaan langat siihen. Sekaan pannaan gramsyyraa tai sinistä alunaa, vitrilliä. Myöskin menetellään siten, että pannaan pussiin kuoret ja saavat kiehua lankojen keralla tunnin verran. Värjätään villalankoja ja myöskin "ihosia" eli pellavia. (Pöytyä).

Tummanharmaata värjättiin siten, että ruostuneet raudat pantiin likoamaan juuston heraan. Sekaan pantiin brikseliä ja valkoista alunaa. Langat pantiin seokseen kiehumaan. (Pöytyä).

"Mataranpunaista" värjättiin siten, että mataran juuret pestiin ja keitettiin. Langat pantiin siihen liemeen kiehumaan. (Pöytyä).

"Prikselinpunasta" taas värjättiin siten, että lepänkuoret keitettiin ja pantiin alunaa joukkoon. Langat keitettiin siinä liemessä. (Pöytyä).
"Paattanpunasta" värjättiin paattaman kuorilla. Kuoret hakattiin pieniksi ja keitettiin lankojen keralla. Vitrilliä eli sinistä alunaa pantiin sekaan. Langat virutettiin värjäyksen jälkeen kylmässä vedessä. Siitä tuli "kretliinin" väristä. Otti villaiseen paremmin kiinni. (Tammela).

"Tulipunasta" värjätään siten, että ensin keitetään vesi, johon pannaan sekaan lusikkavettä ja tinaa. Siihen liemeen pannaan langat kiehumaan. Sitten langat huuhdotaan ja pannaan kuivamaan. (Pöytyä).
"Kiventassuilla" eli "kivensammaleilla" värjättiin ruskeata l. "kaneelinpruunia". Tassuja pantiin padan pohjalle ja sitten lankoja ja taas tassuja. Vesi kaadettiin päälle. Sitten annettiin kiehua. Jos pani vitrilliä tai alunaa sekaan, tuli tummempaa. Värjättiin villaisia lankoja. Ei ota pumpuliseen kiinni. (Tammela).

"Koriaa ruskeaa" värjätään "kiventiuralla". Veitsellä raapitaan "kiventiuraa". Se pannaan veteen vähäksi aikaa kiehumaan. Sitten pannaan villaiset langat siihen liemeen kiehumaan. Kun ne ovat tarpeeksi kiehunoet, otetaan ne pois, huuhdotaan ja pannaan kuivamaan. (Pöytyä).

Myöskin Pöytyällä on "kalliosammalilla" (kivissä kiinni olevilla) värjätty ruskeata. Sammalet pantiin veteen kiehumaan vähäksi aikaa. Sitten pantiin langat sekaan ja saivat kiehua noin tunnin ajan. Sen jälkeen pantiin gramsyyraa joukkoon ja saivat kiehua vielä vähän aikaa (gramsyyra teki värin kestävämmäksi). Sitten otettiin langat pois, huuhdottiin ja pantiin kuivumaan. Värjättiin villalankoja.

"Kiventieralla" värjättiin Lempäälässä kellertävän kaunista väriä ("pruunin ja keltaisen sekainen"). "Kiventiera on kiven päällä kasvava punainen sammal." Sammalet raapittiin "lusalla" (puusta veistetty veitsen muotoinen esine). Kiventiera pantiin kiehumaan ja siilattiin pois, jos värjättiin villalankoja, mutta toiset eivät siilanneet jos värjäsivät esim. matonkuteita.
****) "Santerpruuni" nimitys johtunee nähtävästi santelisanasta. Santelia saatiin santelipuusta, jonka hienonnettua ydintä se on. Santeli on väriltään punaisen ruskeaa."Santerpruunia"**** värjättiin siten, että ensin keitettiin vesi. Sitten pantiin sekaan kuparöökiä ja sen jälkeen pantiin langat siihen liemeen kiehumaan. (Pöytyä).

"Mustansinistä" värjättiin mustikoilla. Suolaa pantiin sekaan, jotta tuli kestävä väri. Värjättiin villaista. (Tammela).

Vaaleansinistä värjättiin kissankelloilla. Kukat keitettiin vedessä. Kun vesi tuli värilliseksi, siilattiin kukkaset pois ja sitten pantiin langat kiehumaan liemeen. (Värjättiin esim. matonkuteita.) Värjääntyi luultavasti sekä villainen että pumpulinen. (Lempäälä).

Sinistä väriä myös saatiin siten, että ihoset langat pantiin kiehumaan ja sekaan pantiin kourallinen sinistä alunaa. Sitten kun langat olivat kiehuneet, otettiin ne pois ja pantiin "priksilja" kiehumaan. Sitten pantiin langat uudestaan kiehumaan priksiljaliemeen. Kun langat olivat kuivuneet, olivat ne sinisen värisiä. (Pöytyä).

- E. Vihervaara.