Vaalentamisaineista.

Kutoma- ja paperiteollisuus 11, 1915

(Lehdelle lähetetystä ruotsalaisesta käsikirjoituksesta suomennettu.)

Tummien eriväristen keinovillatuotteiden värien vaalentamiseen ja tasottaniiseen käytetään värjäämöissä useita erilaisia tuotteita, joiden tarkoituksena on joko kokonaan tai osaksi hävittää keinovillan kestämättömät värit.

Tähän tarkoitukseen soveltuvista pelkistävistä aineista, joita värjäri käytännössä käyttää, on mainittavimpia rongalit, hydrosulfit ja hyraldit. Nykyoloissa on näiden saanti mahdoton. Sentähden on värjärien itse valmistettava sellaisia, esim. hydrosulfitia, joka on varsin yksinkertaisesti tehtävissä. Sinkkipölyn annetaan vaikuttaa 34—35°Bé natriumbisulfitiliuokseen. Tällöin syntyy veteenliukoinen sinkkihydrosulfiti, jonka liuokseen pannaan kalkkimaitoa. Tällöin erottuu sinkki oksyhydratina ja syntyy jonkun ajan kuluttua kirkas natriumhydrosulfitiliuos.

Punaväristen keinovillatuotteiden vaalentamiseksi harmaan sävyiseksi on seuraava käytännöllinen resepti näyttänyt varsin soveliaaksi. 20 litr. 34°Bé natriumbisulfitiliuosta pannaan 1,6 kgr. sinkkipölyä. Sinkkipöly sekoitetaan 2 litr. kylmää vettä ja hitaasti hämmentäen kaadetaan sulfitihuokseen. Tämän jälkeen pannaan joukkoon jokunen määrä sammutettua kalkkia ja seos saa levätä ½ tuntia. Tämän jälkeen on hydrosulfiti käytäntöön valmis.

Natriumbisulfitin, jota käytetään, tulee olla hyvin puhdasta eikä vanhaa, eritoten silloin kuin siitä valmistetua hydrosulfitia käytetään kankaiden vaalentamiseen. Tämä aletaan 40°C ja liuos tehdään vähitellen 90°C lämpimäksi. Tässä lämmössä käsitellään kankaita ½ tuntia. Jos niin halutaan käytetään 1% rikkihappoa joukossa, jonka jälkeen käsittelyä jatketaan 20 minuuttia. Useissa tapauksissa syntyy tällöin, eritoten jos kankaat ovat karkeampia lajeja, epätasaisuuksia. Vaalentamisen jälkeen virutetaan ensin kylmällä ja sitten lämpimällä vedellä. Jos värjääminen tehdään substantivisilla väreillä neutralisoidaan kankaat joko sooda tai ammonikkiliuoksella. Parempilajisia kankaita vaalentaessa on eduksi käyttää hauteeseen monopoliöljyä. Kankaat jäävät tällöin pehmeiksi ja joustaviksi.

Jos tuotteet ovat olleet värjättyjä kasvi, kromi tai indigoväreillä, on niitä ensin käsiteltävä kromihappoisella kalilla ja rikkihapolla. Edellisistä käytetään 2—5%, jälkimmäistä 4—10%. Keitetään 1 tunti, pestään hyvästi ja vaalennetaan hydrosulfitilla edelläesitettyyn tapaan.

Kromihappoinen kali ja rikkihappo ovat myöskin vaalentavia aineita mutta jättävät tuotteisiin kellervän sävyn. Tämä vaikuttaa häiritsevästi useihin värisävyihin ja sitäpaitsi heikontuu usein kuituaines. Tämä tapahtuu eritoten silloin kuin tarvitaan kumpaakin ainetta käyttää runsaasti värin vaalentamiseen.

Sooda vaalentaa värejä myöskin ja erityisesti silloin kuin keinovilla on värjätty happamilla väreillä. Väkevä soodaliuos hävittää nämä värit joko kokonaan tai osittain. Muuten olisi kaikkeen keinovillaan nähden soodaa käytettävä ennenkuin niitä värjätään. Ne vanuakestämättömät värit häviäisivät tällöin joilla keinovilla hyvin usein on värjätty ja jotka myöhemmin kuin kankaita vanutetaan voivat saada varsin ikäviä häiriöitä aikaan.