Kotivärjäyskokeet kotitalousnäyttelyssä.

Kotiliesi 3, 1.2.1924

Toisessa paikassa lehteämme on kerrottu tammikuun alussa Helsingissä pidetystä ruotsalaisesta kotitalousnäyttelystä ja sen nähtävyyksistä: uuneista, mankeleista, astianpesukoneista y. m. kojeista. Annettiinpa siellä havainto-opetustakin erilaisten kojeiden ja koneiden sekä aineitten käyttämisessä, m. m. värjäämisessä. "Kotiliedessä" on jo aikaisemmin kosketeltu tätä asiaa, mutta koska näillä emäntäpäivillä tulokset olivat kerrassaan erinomaiset, ja samalla esitettiin mitä virheitä yleisö tekee, ansaitsee tämä havainto-opetus pienen selostuksen.

Oltiin kansakoulun hauskassa koulukeittiössä. Seinällä pesualtaan yläpuolella riippui vaatekannattimessa kuivumassa mitä hienoin luumunvärinen silkkipusero. Väri oli aivan tasainen eikä kangas myöskään näyttänyt kutistuneen. Hellalla porisi suuri kattila: siinä kiehui musta värikeitos, jossa valkea silkkipuku oli värjättävä eräitä hautajaisia varten mustaksi. Kun väri oli liuennut, siivilöitiin keitos huolellisesti, jottei liemeen jäisi väripalasia, ei edes hiutaleita, sillä niistä juuri voi värjäys tulla epätasaiseksi. Sen jälkeen pistettiin värjättävät vaatekappaleet kuivina yksitellen keitokseen, jossa niitä ahkerasti sekoitettiin kalikalla. Huolellisesta liikuttamisesta riippuukin värjäyksen tulos suuressa määrin. Neljännestunnin kuluttua otettiin aivan tasaisiksi värjääntyneet vaatteet liemestä, keitokseen lisättiin keittosuolaa ohjeiden mukaan ja vaatteet pantiin takaisin kattilaan. Nyt ne saivat kiehua 20—30 minuuttia. Kun ne lopulta nostettiin pois ja huuhdeltiin, kunnes ei mitään väriä enää lähtenyt, oli puvuissa mitä kaunein syvä, musta väri. Ei tuo harmahtava ruma väri, jonka usein näkee värjätyissä vaatteissa, vaan oikea sinisen musta väri. Mustaan väriin olikin lisätty palanen tumman sinistä.

Lähtiessämme jäivät vaatteet kuivumaan. Ne silitetään puolinihkeinä. Ja puku on kuin uusi! Sen saattoi jokainen todeta toisessa huoneessa olevasta kokoelmasta, jossa oli m. m. silkkinen vaaleanpunainen lapsenmekko, joka värjäyksen jälkeen oli pesty kolme kertaa ja kuitenkin oli kuin uusi. Ei haalistumista missään kohdassa, ei pienintäkään epätasaisuutta. Eikä värjääjän käsissä eikä astioissa värin jälkeäkään!

Ahtaat raha-ajat ovat käsissä. Entistä tarkemmin täytyy käyttää kaikki mitä kodeissa on. Värjäämällä voidaan moni käyttökelvoton vaatekappale saada uudelleen käyttökelpoiseksi. Kotivärjäys siis entistä enemmän käytäntöön! Mutta yksi seikka on muistettava: värejä seuraavia ohjeita on ehdottomasti noudatettava, eikä pidettävä niitä vähemmän tärkeinä. Sillä ei ole ensinkään yhdentekevää, käyttääkö väriä vähän enemmän tai vähemmän kuin ohjeissa sanotaan, ei liioin se, keittääkö vaatetta 5 tai 40 minuuttia j. n. e. Sillä värjäys onnistuu ainoastaan siinä tapauksessa, että menetellään niin, kuin ohjeet kokeilujen perusteella osoittavat. Keittoastian tulee olla riittävän suuri, — allekirjoittanut on tarkoitukseen käyttänyt Rex-kattilaa.

Ei myöskään voi värjätä minkä väristä esinettä tahansa millaiseksi vain haluaa, sillä kaikki värit eivät peitä toisiaan. Väriä ostettaessa on siis tarkoin katsottava värikartasta ja ohjeista, jottei pettymys seuraisi jäljestäpäin. Ja ennen värjäystä on tahrat poistettava vaatteista.

Siis haalistuneet ja väriltään käyttökelvottomat vaatteet esille, väriä kaupasta, ja emännät värjäyshommiin! Se kannattaa.

E. S—o.