Kananmunan väri ja ravintoarvo.

Länsi-Savo 65, 13.6.1921
Kajaanin Uutiset 71, 2.7.1921
Siipikarja 8, 15.8.1921

Usein kuulee emäntäväen väittelevä siitä, ovatko valkeat vaiko ruskeat kananmunat parempia ja edullisempia ostaa. Yhdet pitämät tiukasti valkeakuoristen kananmunien puolta, toiset ovat yhtä varmasti vakuutettuja siitä, että ruskehtavat munat ovat ehdottomasti parempia. Bostonin munamarkkinoilla ovat ruskeakuoriset munat suositumpia ja kalliimpia, jota vastoin Nev Yorkin emännät suosimat valkokuorisia munia. Englannissa ovat ruskeakuoriset munat ehdottomasti suositumpia. Mistä nämä makueroavaisuudet ovat johtuneet, on vaikea sanoa. Luultavaa on, että ne ovat aiheutuneet kullakin paikkakunnalla etupäässä käytetyistä kanalajeista, joiden muniin paikkakunnalla on parhaiten perehdytty.

Maanviljelysdepartementin asiantuntijat väittävät perusteellisten kokeilujen ja tutkimusten nojalla, ettei mikään eroitusta ole ravintoarvoon ja kemialliseen kokoonpanoon nähden valkoisten ja ruskeiden munien välillä. Yksityiset munat voivat kummassakin lajissa osoittaa eroavaisuuksia, mutta mitään yleispiirteistä eroavaisuutta ei ole olemassa. Sekä valkoiset että ruskeat munat ovat yleispiirtein katsottuina yhtä ravitsevia, jos ne vain ovat yhtä suuria, yhtä tuoreita ja kanat ovat samalla tavalla ruokituita.

Eroavaisuuksia on myöskin huomattavissa munan sisustassa, mitä väriin tulee. Valkuainen on toisissa munissa, varsinkin kun muna on keitetty, jonkun verran vaihteleva. Muutamissa se on aivan valkea, toisissa taasen kellahtava. Nämä eroitukset johtunevat kanan ravinnosta: mitään erityistä väriainetta ei kemiallisissa kokeissa ole munanvalkuaisessa löydetty. Varsinkin ensiluokkaisissa ravintoloissa pannaan painoa sille, että keitettyjen munien valkuaiset ovat samanvärisiä. Yleensä luullaan, että kuoreltaan samanväriset munat ovat keitettyinä kuoren aitakin samanvärisiä.

Eroavaisuuksia on myöskin olemassa kananmunan keltuaisen välillä. Syvän keltainen väri kaikesta päättäen johtunee ainakin osaksi siitä, että kana on saanut vihannesruokaa, ja vaalean keltainen väri sellaisen ruuan puutteesta. Emännät yleisesti arvelevat, että vaalean keltainen keltuainen on ravintoarvoltaan huonompi kuin syvänkeltainen, sillä se ei anna leivokselle oikeaa rikkaan näköistä väriä. Kemialliset tutkimukset eivät kumminkaan osoita niiden ravintoarvossa olevan mitään eroa. Sitä vastoin voi keltaisen ja vaalean keltaisen maussa olla jonkun verran eroa.

Paras maku on tietysti munilla, jotka ovat aivan tuoreita. Sitä mukaa kuin munat vanhenevat, häviää niistä hyvä makukin. Mutta aivan tuoreissakin munissa voi maku vaihdella, riippuen siitä, miten kanoja on ruokittu. Jos niille syötetään esimerkiksi villisipulin lehtiä ja kaalia, niin turmelee se munan makua.

Tärkeää on jokatapauksessa, että myytäväksi tarjotut munat ovat värilleen yhdenmukaisia, sillä ne tekevät ostajaan edullisemman vaikutuksen kuin kirjavat munat. Kanankasvattajan on siis edullista koettaa pitää puhdasrotuisia kanoja ja pienemmissä kanaloissa tyytyä ainoastaan yhleen rotuun, jota valitessa on myöskin silmälläpidettävä sitä, että kanat ovat hyviä munijoita ja kelpaavat myöskin lihakanoiksi.