Emalji ja lasitus.

Suomen Teollisuuslehti. Koneteollisuus 8, 1.4.1915

Emaljiksi sanotaan sitä helposti sulaavasta lasiaineesta valmistettua värillistä tai väritönta, läpinäkyvää tai läpinäkymätöntä kerrosta, joka kiinnitetaan metalliesineiden pinnalle joko suojelevaksi kuoreksi tahi koristukseksi.

Pohjakerroksena käytetään emaljissa tavallisesti helposti sulaavaa lyijyn tahi boorihapon sekaista lasia, jota voidaan tehdä läpinäkymättömäksi sekoittamalla siihen tinatuhkaa tahi antimoonihappoa.

Emalji saadaan esim. valkoiseksi tinaoksiidilla, siniseksi kobolttioksiidilla, sinipunervaksi manganioksiidilla, ruskeaksi mangani-, kromi- ja rautaoksiidilla. Seuraavassa esitämme muutamia luotettavia neuvoja eri emaljien valmistamiseksi


Emaljia valurauta-esineitä varten.
Kaunista, valkoista ja kestävää emaljia valurauta-esineitä varten valmistetaan seuraavalla tavalla. Emaljoitavat esineet kuumennetaan hiekkaan upotettuina punahehkuviksi, pidetään noin puoli tuntia tässä kuumuudessa ja annetaan hiljalleen jäähtyä; sitten ne puhdistetaan huolellisesti kuumalla, miedonnetulla rikki- tahi suolahapolla, pestään vedellä ja kuivataan. Nyt pannaan esineisiin emaljin pohjakerros alempana mainitusta seoksesta; sitten ne kuivataan korkeassa lämmössä ja jotta pohjakerros sulaisi lasiksi kuumennetaan ne suljetuissa uuneissa. Mainittu seos valmistetaan seuraavasti: 6 osaa piilasia, 3 osaa boorihappoista natronia (booraksia), 1 osa mönjää ja 1 osa sinkkioksiidia hienoksi jauhennettuina sekotetaan hyvin, seos pidetään 4 tuntia punasenhehkuvaksi kuumennettuna ja lopuksi lämpöä kohottamalla sulatetaan se puolittain juokseva[k]si; sitten kaadetaan seos joutuin kylmään veteen. 1 osa täten jäähdytettyä ainetta sekotetaan 2 osaan luujauhoja ja tehdään siitä taikina jauhamalla sitä hienoksi tarpeellisen määrän kanssa vettä. Tämän pohjakerroksen päälle pannaan peräkkäin kaksi seuraavata seosta, jotka valmistetaan samoin kuin ensimmäinenkin: 32 osaa poltettuja luita, 16 osaa porshinisavea, 14 osaa maasalpaa (feldspat), 4 osaa potaskaa hämmennetään sekaisin vedessä, kuivataan, poltetaan ja jäähdytetään pikaisesti vedellä; hienonnettu seos jauhetaan taikinaksi veden kera ja siihen lisätään vielä 16 osaa piilasia, 5½ osaa poltettuja luita ja 3 osaa poltettua ukonkiveä (kvarts). - Sittenkun esineet tämän jälkeen on hyväksi kuivattu pannaan kolmas seos: 4 osaa maasälpää, 4 osaa puhdasta hiekkaa, 4 osaa potaskaa, 6 osaa booraksia, 1 osa sinkkioksiidia, 1 osa salpietaria, 1 osa valkeaa arsenikkia ja 1 osa puhtainta liitua. Namat ainekset sekotetaan, poltetaan, jäähdytetään nopeasti vedessä ja jauhetaan sekaisin 5½ osan kanssa poltettuja luita ja 3 osan kanssa ukonkiveä.


Emaljia kellontauluja ja nimikilpiä varten:
12 osaa lyijyvalkoista, 2 osaa arsenikkihapoketta, 8 osaa kristallilasia, 3 osaa salpietaria, 6 osaa hoorihappoa, 2 osaa ukonkiveä.


Edellämainittuja emaljeja ei tietysti voi käyttää ruoka- ja juoma-astioihin, koska niissä on arsenikkia.


Emaljia valurautaisiin ruoka- ja juoma-astioihin:
6 osaa kristallilasia, 2 osaa puhdasta potaskaa, 2 osaa salpietaria, 1 osa booraksia, 9 osaa mönjää.


Emaljia kupariesineitä varten: 12 osaa valkeaa sulatinsalpaa (slusspat), 12 osaa polttamatonta kipsiä ja 1 osa booraksia jauhetaan hienoksi, sekotetaan hyvin ja sulatetaan upottimessa; sulanut aine kaadetaan pois upottimesta ja jaahdyttyaan jauhetaan se veden kera taikinanmaiseksi tahtaaksi. Kupariastian sisälle sivellään tätä tahdasta ja astia pidetään sitten kohtuullisessa lämmössä, jotta aine kuivaa tasasesti. Kuivattua kuumennetaan astiaa niin kovasti, että lasiaine täydellisesti sulaa. Jähdyttyä saadaan valkea läpinäkymäton emalji, joka on hyvin lujassa ja suojelee kuparia kasvihappojen vaikutukselta.