4.8.15

Kankaiden kauppa Tampereella.

Aamulehti 189, 19.8.1916


Villakankaat.

(S.H.) Villakangasvarastot Tampereella ovat näihin aikoihin vähentyneet niukoiksi. Se on aiheutunut siitä, että kaupungin kangaskauppiaat ovat riippuvaiset yksinomaan täkäläisen Verkatehtaan ja Klingendahlin sekä Hyvinkään tehtaiden tuotannosta. Ennen sotaa alkuperältään ulkolaiset kankaat ovat nimittäin aikoja sitten myydyt ja uusia saadaan tänne ainoastaan sattuman kaupalla. Monet kotimaiset tehtaat sitäpaitsi seisovat ja Tampereen Verkatehdas-O.Y. sekä Klingendahl & K:ni O.Y. lähettävät venäläisestä villasta tehtyjä valmisteitansa Venäjälle.

Mitä raaka-aineisiin tulee, on tänne Venäjältä tuotu paljonkin villoja. Ne ovat kuitenkin karkeita, joten niistä ei voi saada hyviä kankaita. Hienoja ulkolaisia villoja ei olosuhteiden vuoksi tänne juuri voida hankkia ja ne pienet määrät, mitkä kiertoteihin saadaan, lienee sekoitettu muihin huonompiin villalajeihin. Siitä syystä hyviä villakankaita ei Tampereella, enempää kuin muuallakaan maassamme, ole moniin aikoihin tehty. Tällaisiin hienompiin villakangaslajeihin kuuluvat naisten villakankaat ja hyvät satiinit, joita siis ei kotimaan tehtaista ole saatu.

Aivan äsken on tänne kuitenkin saapunut suurehko lähetys hienoja villoja, joten on toiveita saada taas hyviä kankaita. Kuulemamme mukaan tulee näillä hyvillä kankailla myös olemaan hyvät hinnat.

Kun väriainevarastot ovat pienet, seuraa lisäksi, että värejä täytyy käyttää säästeliäästi. Siitä johtui ensiksi kankaiden vaalistuminen. Värien lähetessä loppuaan nämä "vaaleatkin" kankaat vaalenivat ja lopuksi tätä nykyä ei mustia ja tummia kankaita, olivatpa ne villa- tai pumpulikankaita, enää ollenkaan tehdä.

Tuotannon monilukuisista vaikeuksista on osaksi johtunut kankaiden hintojen suuri nousu. Miesten kankaat, missä niitä vielä on, kulkevat nykyisin kolmin- nelinkertaisissa hinnoissa. Ulkomaiset, niin hyvin miesten kuin naisten kankaat maksavat 40— 50 markkaa metri. Kotimaiset parhaat kankaat ovat saman hintaiset, ja niille uusille kan-kaille, joista yllä mainittiin, tullee hinnaksi 55 mk. Paras suomalainen seviotti maksaa 45— 50 mk. Paksut kotimaiset doffelikankaat ovat viisinkertaisessa hinnassa. Hyvinkään tehtaan naisten Rankaista vaaditaan 25— 30 mk. metri. Kotimaiset halvimmat naisten villakankaat maksavat 12— 16 mk.

Suomalaisten kangaslajien hinnat ovat siis nousseet aivan suunnattomasti.


Puuvillakankaat.

Puuvillakankaista ei ole puutetta. Ulkomailta on Ruotsin kautta saatu puuvillaa riittamiin asti, ainoastaan väriaineen vähyys tuottaa tehtaille hankaluuksia. Mustia ja sinisiä puuvillakankaita eivät tehtaamme väriaineen puutteessa enää voi valmistaa. Paitsi Finlaysonin tehtaalla valmistettuja on täkäläisissä kaupoissa myytävänä myös paljon Turun ja Porin tehtaiden tuotteita. Tehtaat korottavat puuvillakankaiden hintoja kahdestikin kuussa ja värittömienkin puuvillakankaiden hinnat ovat suuresti nousseet. Vakuutetaanpa lisäksi, ettei kankaita oikein mielellänsä eräästä täkäläisestä tehtaasta annettaisi miten asianlaita sitten lieneekin.

Viime huhtikuusta lähtien puuvillakankaiden hinnat ovat nousseet 60— 70 pros., ja viime huhtikuuhun mennessä niillä oli rauhan-ajan oloihin rähden korkeat hinnat.

Paitakankaiden hintojen korotus tekee joulukuusta lähtien 35 pros. Valkaisematon paksu liina ftaksaa 32— 36 mk. paikka, valkaistu 40— 42 mk.; valkaisemattomasta ohuesta liinasta pyydetään 25— 30 mk. pakalta, valkaistusta 29— 32 mk. Akkunaverhoja on myytävänä sekä suomalaisia että ruotsalaisia. Kalliimmat kellanvalkeat akkunaverhot ovat 4— 5 mkn hinnassa metriltä, halvimmat 80 p:in hinnassa. Korotus tekee normaalioloihin nähden 50 pros. - Puhdistettua vanua ei enää saa.


Pellavakankaat.

Tampereen Pellavatehtaan kangashyllyt ammottavat tyhjinä, sillä suuren kysynnän vuoksi kankaat eivät jouda hyllyillä makaamaan. Pitäen silmällä mitä väreistä on ennen puhuttu, lisättäköön, että hinnat ovat nousseet aina 50:llä prosentilla.

Boj-kankaat ovat nousseet 60 pros. ja maksavat nykyisin vähittäin ostaen 16 mk. metri. Koruompelulankoja on kaikkia lajeja ja kaikkia värejä. Niiden hinta on kohonnut 100 pros.


Silkkikankaat.

Silkkitavarain hinnat ovat nekin nousseet 50— 100 pros., siten, että sveitsiläisen ja ranskalaisen silkin hinnannousu on suurempi kuin venäläisen. Parhaat naisten vaatesilkit ovat 25 mkn hintaiset metriltä, vuorisilkit 20 mkn seuduilla, koriste- ja peilisilkit 13 mk. Silkin kysyntä on aivan huomattavasti noussut. Se taas on aiheutunut siitä, että muiden kangastarvarain suuri hinnannousu on tehnyt ne hinnoissa sillkin veroisiksi jopa kalliimmillesi.


Sametit.

Sametin kysyntä on entisestään paljon suurentunut, sillä verrattuna ohuisiin villakankaisiin sametin hinta on halpa. Musta sametti imaksaa 8-16 mlk metri, sininen 8— 10 mk.

Yleisinä havaintoina mainittakoon, että suuret juutalaisfirmat ovat koettaneet pitkin Suomea ostaa haltuunsa mahdollisimman suuria kangasvarastoja, ja siinä onnistuneetkin ja siten keinotekoisesti korottaneet kankaiden hintoja. Lähiseudun kauppiaat saapuvat silloin tällöin Tampereelle ja ostavat kaiken kangastavaran, mitä suinkin saavat. Hinnannousu johtuu myös suureiksi osaksi tehtaiden määräyksistä, sillä ne korottavat hintoja "harva se viikko". Ulkomailta tilatut tavarat, jotka ovat etukäteen maksettavat, tulevat postitse lähetettyinä halvemmiksi kuin rahtitavarana. Tämä johtuu siitä, että laivarahdit ovat tavattoman korkeat ja että postin kautta tilaten lähetys vapautuu välittäjistä, jotka kyllä kuuluvat osaavan lisätä tavaran hintoja. Toiselta puolen taas postissa voidaan lähettää ainoastaan kevyitä kankaita, jollaisia ovat naisten kanlkaat ja ompelutarpeet. Suurena syynä hintojen nousuihin on myös pidettävä ulkomaisen kilpailun puutetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti