Kutoma- ja paperiteollisuus 2, 22.2.1910
Löysän villan värjääminen on saamassa yhä suurempaa käyttöä. Syynä tähän on se, että siihen tällöin voi helposti sekottaa joko valkeaa tai värillistä villaa kehrättäessä ja siten saada aikaan eriväristä lankaa mielensä mukaan. Tämä käy teollisuudessa ja kaupassa "meleratun" villalangan nimellä. Myöskin veran valmistukseen on löysänä värjätty villa saamassa yhä suurempaa jalansijaa.
Ennenkuin villan voipi kunnolliseksi värjätä, on se ensin pestävä. Tämän toimituksen tarkoituksena on poistaa villasta siinä löytyvä lika ja eritoten n. s. villarasva, joka juuri sitoo lian villaan.
Tavallisesti käy löysän villan peseminen paljussa, jonka mitat on 1x1x1 ja johon soveltuu verkolla varustettu raami, johon villa levitetään. Raamin voi joko käsin tai konevoimin nostaa paljusta ylös ja pudottaa paljuun jälleen. Siinä on pesemisen koneellinen puoli sen yksinkertaisemmassa muodossaan. Tätä monimutkaisempi mutta nopeammin toimiva on n. s. leviatanikone. Tämä on noin ½ m. korkea ja pitkulainen astia, jossa villaa pitää liikkeessä konevoimin käypä, pitkillä piikeillä eli sormilla varustettu talikko.
Puhdistavana nesteenä on noin 50° C kuuma vesi, johon on liuotettu villan likaisuuden mukaan jauheista soodaa (soda calc.) ja joku määrä ammoniakkia. N. s. monopolisaippua on näyttäytynyt näiden lisänä varsin tehokkaaksi pesijäaineeksi.
Pestessä ei nesteen lämpö saa nousta 50° C korkeammalle eikä 40° C alemmaksi. Ammoniakilla liemessä on se ominaisuus, että se estää soodassa löytyvän lipeän käymästä itse villakuituun käsiksi. Sitä ei pitäisi milloinkaan jättää villaa soodalla pestessä käyttämättä. Kun se sitäpaitsi on erinomainen rasvanliuottaja, voipi sitä täydellä syyllä suosittaa villan pesijäksi.
Edellä esittämäämme paljulaitetta raamilleen käytettäessä ei tavallisesti voi enempää kuin noin 10 à 12 kiloa villaa kerrallaan pestä. Villaa käsitellään tällöin verkossa ½ Tämän jälkeen nostetaan raami paljusta ylös ja annetaan nesteen valua takasin paljuun.
Kun tämä on tapahtunut pannaan villa toiseen samallaiseen paljuun raamineen ja virutetaan siinä puhtaalla vedellä moneen kertaan. Eroveden on tällöinannettava jatkuvasti juosta paljusta ulos samalla kuin uutta, puhdasta vettä juoksee sijaan. Jos taasen erityinen "pesoleviatani" on käyteltävissä pesijällä, pestään eli virutetaan villat siinä.
Joka viidennen 10 à 12 kilosen villamäärän jälkeen on pesoliemeen lisättävä uutta soodaa ja ammoniakkia noin 5:s entisen määrästä. Ammoniakkia voi ottaa enemmänkin, koska se pestessä helposti haihtuu.
Silloin tällöin on pesoliemi tehtävä aivan uudelleen, laskemalla vanhan kokonaan pois. Tämä riippuu tietenkin siitä, miten paljon likaa pesoliemeen on kokoontunut. Missään tapauksessa ei ole jokaisen peson jälkeen kokonaan uutta lientä käytettävä. Kokemus on näet osottanut, että käytetty pesoliemi yleensä pesee villan paremmaksi kuin aivan veres. Lisäksi on mainittava, että löysää villaa ei yleensä ole pestävä varastoon pidemmäksi ajaksi. Villahiellä on näet erinomainen kyky estää villaa pahentumasta ja joutumasta hiirien ja rottien pesäpaikoiksi.
Villa on siis pestävä sikäli kuin sitä kehräystä ja värjäystä varten tarvitaan.
Vaan taidolla pesty villa antaa hyvän langan ja värjäyksen. Siksipä ei milloinkaan voi kylliksi huomaavaisuutta pesotoimitukseen kiinnittää.
(Jatk.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti