Kutoma- ja paperiteollisuus 2, 22.2.1910
Turkinpunaöljyllä on nykyään suuri käyttö. Sitä ei käytetä ainoastaan turkinpunaa valmistettaessa, vaan vaikuttaa se missä värihauteessa tahansa väreihin elvyttävästi ja tekee värjäykset syviksi ja itse aineksen pehmeäksi. Se on niitä harvoja rasva-aineita, jotka liukenevat sellaisenaan veteen. Sekotettuina kemiallisiin tuotteisiin sellaisiin kuin tetraklorihiili käy se kaupassa nimellä tetrapoli, monopolisaippua y. m. ja on saanut suuren käytön pesoaineena.
Turkinöljy valmistetaan siten, että risiniöljyyn vähin erin ja hyvin hämmentäen sekotetaan väkevää rikkihappoa. Tavallisesti riittää 10 kiloa risiniöljyä kohden 31h kiloa rikkihappoa. Seos ei saa nousta 40° C lämpimämmäksi. Jos niin tapahtuu, alkaa seoksesta nousta rikkidioksidikäryä, jonka tuntee hajustaan. Tällöin on seosta heti jäähdytettävä. 24 tunnin jälkeen, jolla ajalla seosta tuon tuostakin on hyvästi hämmennetty, sekotetaan siirappimaiseen massaan kolmasti keittosuolaliuosta, joka on tehty 2 kilosta keittosuolaa 20 kiloon vettä. Tällöin irtautuu öljystä vapaa rikkihappo ja glycerini. Kun öljy on tällä liuoksella kolmasti pesty, annetaan sen olla levossa jälleen 24 tuntia. Saatu öljy liuotetaan 4,75 litraan vettä, jossa on 1,27 kiloa kiteistä soodaa ja 0,50 litraa salmiakkia. Tällöin neutralisoituu happo öljyssä kokonaan.
Ei ole lainkaan saman tekevää mitä neutralisoivaa ainetta kulloinkin käytetään. Jos siinä on natronlipeää, käy öljy paksuksi ja sitkeäksi, joka liukenee huonosti ja vaikuttaa väreihin niitä muuttavasti. Aivan päinvastoin on ammoniakin laita. Mutta kun se on edellisistä kalliimpaa käytetään kaupassa käyvissä turkinöljyissä sitä vaan ½ ja loput natronlipeää. Sellainen öljy on vielä hyvin paksua ja miellyttää ostajaa. Mutta eritoten hyvää se ei ole. Pelkästään ammoniakilla ja natronlipeällä neutralisoidessa öljyjen välillä ominaisuuksiinsa nähden on äsken mainitsemamme öljy, joka on tehty soodalla ja ammoniakilla.
Muuten on eri tavalla valmistetuilla turkinöljyillä eri käyttönsä. Viimestelyyn sopii ammoniakilla valmistettu turkinöljy paraiten, koska se on vaarattomin.
Turkinpunaan taasen se, joka on neutralisoitu natronlipeällä tai soodalla.
Tämä jälkimäinen tekee esim. jääpunasen eli paranitranilinin paljon sinisemmäksi siis turkinpunaa jäljittelevämmäksi kuin ammoniakilla valmistettu. Turkinöljy on siis valmistettava niitä olosuhteita silmällä pitäen, joihin sitä tullaan käyttämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti