Lyijymyrkytyksestä.

Suomen ammattijärjestö 11 / 1911

Tutkimusta anotaan kirjapaino-, kirjasinvalimoteollisuudessa sekä maalaus-, sivellys ja lakkakiillotusammateissa.

Suomen työväensuojelus- ja sosialivakuutusyhdistyksen johtokunta jätti 11 p:nä elokuuta senaattiin anomuksen että määrättäisiin suoritettavaksi virallinen tutkimus lyijymyrkytyksen esiintymisestä kirjapaino- ja kirjakevalimoteollisuudessa sekä maalaus-, sivellys ja lakkakiillotusammateissa.

Tämä anomus on tehty "laillisen työväensuojeluksen kansainvälisen edistämisyhdistyksen" päätöksen perustalla. Tuo yhdistys jo perustavassa kokouksessaan 1910 pohti kysymystä terveydelle vaarallisten teollisuuksien terveydellisten olojen järjestämisestä. Sen ohessa kuin yhdistys on käsitellyt kysymystä valkean fosforin käyttämisestä tulitikkuteollisuudessa, on se myös kiinnittänyt huomionsa lyijymyrkytyksen ehkäisemiseen.

Useissa eri maissa, ei kuitenkaan Suomessa, on sittemmin yhdistyksen alotteesta suoritettu tiedusteluja ja tutkimuksia lyijy myrkytyksestä eri ammateissa ja sen ehkäisemiskeinoista. Näiden tutkimusten ja edellä käyneiden neuvottelujen nojalla teki yhdistyksen valtuutettujen Luganossa 1910 pitämä kokous päätöksen anomuskirjelmän laatimisesta, joka tarkottaisi lyijymyrkytyksen ehkäisemistä ammattimaista maalaus-, sivellys- ja lakkakiillotustyötä suorittavien henkilöiden keskuudessa, hyväksyen samalla yleisohjeet terveydellisten olojen järjestämiseksi saviteollisuudessa, kirjapaino- ja kirjakevalimo liikkeissä sekä n. s."caisson"-työssä. Samalla kokous antoi kaikkien osastojensa toimeksi saattaa tämän anomuksen ja nämä yleisohjeet omain maittensa hallitusten tietoon.

Nyt siis senaattiin jätetyn anomuksen mukaan olisi toimitettava meilläkin ensin tutkimus, jonka perustalla voitaisiin ryhtyä toimenpiteihin lyijytnyrkytystä vastaan. Kuitenkaan ei ole anottua tutkimusta n. k. "caisson"-työstä, sillä tiettävästi sellaista työtapaa jota vedenalla suoritettaan ei täällä ole käytetty.

Senaatti on puolestaan lähettänyt anomuksen teollisuushallitukselle käskyllä että se tiedustelisi työntekijäin ja työnantajain järjestöjen mielipidettä asiassa. Suomen Ammattijärjestön toimikunta puolestaan on päättänyt ilmoittaa puoltavansa kysymyksen alaista virallista tutkimusta.

Anomusta seuraavissa asiakirjoissa tehdään selkoa
lyijyväreistä.

Jo toista vuosisataa on pyritty lyijyvärien, ennen muita lyijyvalkean sijaan hankkimaan myrkyttömiä värejä. Useat Ranskan kaupungit ja erinäiset Ranskan ministeriöt, kielsivät jo 19:nnen vuosisadan keskivaiheilla, toiset Ranskan kaupungit ja ministeriöt, Belgian ministeriöt ja Sveitsin liittoneuvosto tämän vuosisadan alussa käyttämästä lyijyvärejä niiden tarkoituksia varten tehtävissä rakennuksissa. Lukuisat kokeet, joita varsinkin on tehty Ranskassa, Sveitsissä ja Hollannissa, todistavat "sijaisvärien" käyttökelpoisuuden.

Itävallan kauppaministeriön toimittamat tutkimukset osottivat, että varsinkin huoneiden sisäpuolinen maalaus tuotti työntekijöille vaaraa; eräässä saman ministeriön toimittamassa tiedustelussa ovat maalarimestarit itse puoltaneet kiellettäväksi lyijyvärien käyttämistä sisäpuoliseen maalaukseen. Tämän johdosta on Itävallan hallitus huhtik. 15 p:nä 1908 annetulla asetuksella kieltänyt käyttämästä lyijyvärejä huoneiden sisäpuoliseen maalaukseen. Tämä kielto on voimassa toukok. 1 p:stä 1909 ja on kantanut hyvää hedelmää. Ranskassa, joka maa on käynyt kaikkien muiden maiden edellä mitä maalarin ammatista johtuvan lyijymyrkytyksen ehkäisemiseen tulee ja jossa viranomaiset jo vuosikymmeniä ovat pyrkineet rajottamaan lyijyvalkean käyttämistä, on pitkien parlamenttikeskustelujen jälkeen saatu aikaan heinäkuun 20 pnä 1909 vahvistettu laki, joka kieltää käyttämästä lyijy valkeaa rakennusten sisä- ja ulkopuoliseen maalaukseen. Laki astuu voimaan v:na 1914.

Kun kansainvälinen yhdistys koettaa ainoastaan välttämättömimpiin epäkohtiin kajota, on se päättänyt toimia lyijyvärien poistamiseksi sisäpuoli-maalauksesta.


Kirjanpainajat ja kirjakkeen valajat.

Muissakin ammattiryhmissä, varsinkin kirjapainoissa ja kirjakevaiimoissa samoin kuin keraamisissakin (saviteollisuus) liikkeissä työskentelevien keskuudessa vaatii lyijymyrkytys lukuisia uhreja. Olojen järjestämiseksi ensinmainitussa näistä teollisuushaaroista on laillisen työväensuojeluksen kansainvälinen edistämisyhdistys laatinut yleisohjeet.

Nämä ohjeet on laadittu perinpohjaisten tutkimusten ja neuvottelujen pohjalla. Eri maiden jaostot ovat toimittaneet tutkimuksia, jotta saataisiin selville kirjanpainajain- ja kirjakkeenvalajain terveydelliset olot sekä lyijymyrkytysten esiintyminen ja lukuisuus näissä ammateissa ja keinot niiden ehkäisemiseksi.

Tämän aineiston pohjalla laativat ammattimiehet yleisohjeiden ehdotuksen, joka lähetettiin kaikkiin maihin yhdistyksen jaostojen ja erinäisten asiantuntijain tarkastettavaksi. Näin syntynyt muutettu ehdotus otettiin vielä erikoisessa valiokunnassa, johon kuului 6:sta eri maasta asiantuntijoita, perinpohjin harkittavaksi. Toimikunnan neuvottelujen tulos ilmoitettiin sitten yhdistyksen valiokunnalle,  joka vielä sitä tutki ja vasta sitten esitti Luganossa pidetylle valtuutettujen kokoukselle. Näissä yleisohjeissa vaaditaan ainoastaan mitä terveydelliseltä kannalta on ehdottomasti välttämätöntä ja sekä teknilliseltä että taloudelliselta kannalta helposti aikaansaatavissa. Näin siis yleisohjeet sisältävät ainoastaan kansainväliset vähimmät vaatimukset.

Näissä yleisohjeissa, jotka alempana julkaisemme kokonaisuudessaan, vaaditaan eristettäväksi toisistaan työhuoneet, joissa terveyden vaaran laatuna ja määrään nähden erilaisia työtoimituksia suoritetaan, näiden työhuoneiden varustamista sen mukaisesti ja tarkoituksen mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä eräitten erittäin vaarallisten töiden varaita (kirjakekastien puhdistus, pronssitus) samoinkuin henkilökohtaiseen ruumiinhoitoon tarpeellisten apuneuvojen hankkimista (pukuja peseytymishuoneet, pesutelineet, työpuku). Naisten käyttäminen työtoimituksessa, jossa he joutuvat käsittelemään lyijyä (kirjakkeenvalanta, pronssitus), on kiellettävä. Mitä tulee naisten käyttämiseen käsi- ja  konelatoja-ammatissa, tullaan toimittamaan edelleen tutkimuksia siihen nähden, että eräissä maissa, eritoten Ranskassa, melkoinen joukko naisia työskentelee näissä ammateissa.

Yleisohjeet kirjapainojen ja kirjakevalimojen terveydellisten olojen järjestämisestä kuuluvat:

1. Kaikki työhuoneet, joissa työskentelevät henkilöt tulevat tekemisiin lyijyn, lyijyseosten tai niiden yhdistysten kanssa, pitää olla valoisat, hyvin tuuletetut ja lämmitettävät. Kutakin niissä työskentelevää työntekijää kohti pitää olla vähintään 15 kuutiometriä ilmaa ja 3 nelliömetriä lattian pinta-alaa. Uusissa laitoksissa pitää huoneiden korkeus olla vähintään 3 m.

2. Kaikkea 1 kohdassa mainitun laatuista työntekoa varten, jossa kehittyy tomua tai lämpöä (lyijyn- tai kirjakemetallin sulatus, useamman kuin yhden kirjakkeen tai rivinvalukoneen käyttö, stereotypiatyöt, valmistus ja tasoitus, pronssijauheella silaaminen), pitää olla omat, toisistaan erotetut työhuoneet, jotka eivät saa sijaita maan alla, ellei ole kysymys ainoastaan poikkeuksellisesti suoritettavista töistä. Suuremmissa liikkeissä pitää olla latomahuoneet erotettuina muista huoneista.

3. Huoneet pitää olla varustetut työnlaadun mukaan sovitetulla, hyvällä, luonnollisella ja keinotekoisella valolla, joka on riittävästi suojattu silmän häikäisyn ja rasittumisen estämiseksi.

4. Kaikissa 1 kohdassa mainituissa huoneissa pitää lattiat olla tiiviit, helposti pestävät tai tomua sitovalla aineella käytettävät, seinät vähintäin 2 metrin korkeudelta pestävällä, sileällä, valkeavärisellä päällystyksellä tai samantapaisella maalilla peitetyt. Seinälaudoitusta tai muunlaisia laitteita, joihin helposti kokoontuu tomua ja jotka eivät ole työntekoa varten tarpeelliset, ei työhuoneessa saa olla.

5. Suurempiin liikkeisiin on laitettava riittävät työhuoneista erotetut pesu- ja pukuhuoneet, eri säilytyspaikkoineen työ- ja kävelypukuja varten, sekä juoksevalla vedellä varustetut pesutelineet. Juoma- ja pesuvettä pitää kaikkialla olla riittävästi käytettävänä. Kaikissa kirjakevalimoissa, suuremmissa kirjapainoissa sekä säännöllistä yötyötä käyttävissä liikkeissä pitää ruokailuhuoneita olla käytettävänä.

6. Naisia ja nuoria työntekijöitä ei saa käyttää 1 kohdassa mainittuihin töihin. Tästä kiellosta sallitaan kuitenkin seuraavat poikkeukset: Oppilailla saa teettää kaikenlaisia töitä, mikäli opetustarkoitus vaatii, ei kuitenkaan milloinkaan huoneiden ja kirjakekastien puhdistusta. Kysymys, onko naisille lopullisesti myönnettävä lupa päästä käsi- ja konelatojan ammattiin vai onko heidät suljettava siitä pois, on ratkaistava vasta sitten kuin näiden ammattien terveysvaarallisuutta uudelleen on perinpohjin tutkittu (ks. viimeistä kohtaa).

7. Kaikkien työhuoneiden, puku- ja pesuhuoneiden lattiat ovat päivittäin puhdistettavat. Joka viikko on toimitettava kaikkien huoneitten perinpohjainen puhdistus. Työhuoneissa on puhdistus toimitettava työn päätyttyä. Sylkikuppeja pitää olla riittävästi käytettävänä. Työhuoneet on tuuletettavat useaan kertaan päivässä.

8. Latomapöytäin ja regaalien pitää joko tiiviisti liittyä lattiaan, taikka pitää alimman laudan ja lattian väliä olla vähintään 25 cm. Käytännössä olevat kirjakekastit on puhdistettava tarpeen mukaan ja ainakin joka kolmas kuukausi, joutilaina olleet kastit taas ennen käytäntöön ottamista. Kirjakekastien puhdistus toimitetaan palkeilla taikka hätätilassa ulkosalla, noudattamalla varokeinoja, jotka suojelevat työntekijää tomun tuottamalta vaaralta.

9. Sulatuskattila ja sulatuspata pitää olla varustettu riittävällä vetoputkella sekä pata ja vetoputki olla lämmönpitävästi eristetty. Lämpömäärä huoneissa, joissa valu- ja stereotypia- töitä tai koneladontaa suoritetaan, ei saa olla 25°C korkeampi; se saa ainoastaan siinä tapauksessa, että ulkoilman lämpö siimeksessä nousee yli 18°C olla enintään 7°C korkeampi sitä.

10. Lyijypitoisten värien sekottelua saa toimittaa ainoastaan koneella.

11. Pronssijauheella silaamista saa toimittaa ainoastaan tomua tiiviisti sulkeutuvalla imurilla varustetulla koneella. Käsinsilaaminen pronssijauheella on kielletty, paitsi mikäli se koskee harvinaisia ja  poikkeuksellisesti suoritettavia töitä, mutta on niitä tehdessä käytettävä suun- ja nenänsuojuksia.

12. Kaikkien 1 kohdassa mainituissa töissä olevien pitää käyttää pestäviä työvaatteita.

13. Puhdistamattomien, terveydelle haitallisten aineiden käyttäminen telain, ladelman, y. m. puhdistamiseen on kielletty.

14. Syöminen, juominen, tupakankäyttö työhuoneessa, samoin kuin ruoka- ja juomatavarain sekä tupakan tuominen niihin on kielletty. Työntekijäin pitää ennen kunkin lomahetken alkua ja ennen työn päättymistä pestä kasvonsa, suunsa ja kätensä. Pyyheliinoja, saippuaa ja kullekin työntekijälle eri suunhuuhtelulasi on työnantajan ehdottomasti hankittava.

15. Sulatus-, kirjakkeen- ja rivinvalu sekä stereotypiavalmistus- ja tasoitustyössä toimivat henkilöt on virallisesti oikeutetun lääkärin tutkittava joka kolmas kuukausi.

Henkilöt, jotka tämä lääkäri on julistanut kelpaamattomiksi tuollaista työtä edelleen suorittamaan, eivät hänen määräämänsä ajan kuluessa saa toimia 1 kohdassa mainituissa töissä. Liikkeen omistaja on velvollinen antamaan heille muuta työtä.

Kaikki oppilaat ovat ennen oppisuhteen alkamista tutkitutettava lääkärillä.

Keraaminen teollisuus. Samallaisten valmistelutöiden pohjalla ja yhtä perusteellisen harkinnan jälkeen on Luganon kokous myös hyväksynyt yleisohjeet keraamisen (savi-) teollisuuden terveydellisten olojen järjestämiseksi.

Keraamisessa teollisuudessakin - samoin kuin maalarin ja kiillottajan ammatissa - vaatii työntekijäin terveyden suojelus mahdollisimman paljon rajoittamaan lyijy-yhdistysten käyttämistä. Teknilliseltä ja taloudelliselta kannalta katsoen näyttää nykyään mahdolliselta ottaa lyijypitoisten laserrusten sijaan käytäntöön lyijyttömiä laserruksia posliini- ja suuressa osassa kiviastiateollisuutta ja johonkin määrään niitä onkin jo käytännössä. Muilla valmistusaloilla - niin erittäinkin tavallisten saviteosten ja kaakelien valmistuksessa - kohtaa lyijyttömäin laserrusaineiden käytäntöön ottaminen teknillisiä vaikeuksia. Näillä aloilla ovat nykyiset terveyden vaarat vain siten vähennettävissä, että tavallisten ylen vahingollisten lyijy yhdistysten sijasta käytetään verraten vaarattomia aineita, jommoisia ovat "lyijykiille" ja hyvin sulatetut lyijylaserrusaineet. Kuin kuitenkin viimeksimainittujen laserrusaineiden valmistus on sinänsä vaarallista, minkätähden sitä on toimitettava ainoastaan tarkoituksen mukaisissa, kaikilla suojauslaitteilla varustetuissa liikkeissä, mutta tuollaisten laserrusten valmistaminen toiselta puolen kysyy liikkeen johtajalta perusteellisia teknillisiä ja kemiallisia tietoja, on tässä puheenaolevain laserrusaineiden valmistus pikkuliikkeissä kiellettävä.

Hallitusten ja viranomaisten asiana olisi, ohjaamalla ja avustamalla keramisten liikkeiden harjoittajia, joiden ammattisivistys on sangen vähäinen, helpottaa siirtymistä myrkyttömiin tahi ainakin vähemmän vahingollisiin laserrusaineisiin.

Mutta kaikkialla, missä työntekijällä edelleen on terveydenvaara lyijypitoisten laserrusten käyttämisen johdosta, on välttämättä ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin lyijymyrkytyksen ehkäisemiseksi, ennen muuta naispuoljsten ja nuorten työntekijäin sulkemisella pois kaikista töistä, joissa he tulevat tekemisiin lyijypitoisten polttamattomain laserrusaineiden taikka niiden lyijypitoisten aineksien kanssa; edelleen on huoneet, joissa tuollaisilla aineilla työskennellään, eristettävä asuin- ja makuuhuoneista ja jonkunverran
suuremmissa liikkeissä myös muista työhuoneista.

Yleisohjeet näiden perusteiden mukaisesti keramisten liikkeiden terveydellisten olojen järjestämiseksi ovat seuraavat:

I. Keramisessa teollisuudessa on hallitusten pyrittävä poistamaan myrkyllisen lyijyn käyttö. Siinä tarkoituksessa on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:

1. Posliini- ja kiviastiateollisuudessa, jossa uunien polttokuumuus on korkea, on kiellettävä käyttämästä lyijylaserruksia:

2. Alhaista polttokuumuutta käyttävään kiviastiain valmistukseen nähden on toistaiseksi erityisessä luettelossa mainittava ne esineet, mitkä jo voidaan valmistaa lyijyä käyttämättä. Edelleen laajennettavassa luettelossa mainitaan tarve-esineet, kuten vadit, pesuvadit, koukut, kannut, maljakot ja muut talouskalut, sähköjohtojen erityislaitteet y. m. semmoiset.

3. Alhaisessa kuumuudessa poltettavaan tavallisten saviastiasavesta tehtyjen tavarain valmistuksessa, semmoisena kuin sitä harjoitetaan myöskin mannermaan pienliikkeissä ja kotiteollisuudessa, on lyijynkuonan ja mönjän sijasta käytettävä lyijykiillettä tai muita vähemmän vaarallisia laserruksia. Sulattamattomain laserrusaineiden valmistus, sulatus ja käyttö on tuollaisissa  liikkeissä kiellettävä.

Lyijyttömäin laserrusaineiden yleiseen käytäntöön saattamiseksi keramisessa teollisuudessa suositellaan seuraavia keinoja:

a) Kaikkien niiden keramisen liikkeen harjoittajain neuvomista ja avustamista, jotka haluavat yrittää lyijyttömäin laserrusten käytäntöön ottamista;

b) tarkoin vaarinotettavia terveydellisiä toimenpiteitä lyijylaserrusta käyttäviin liikkeisiin nähden.

*) Lyijittömiksi, myrkyttömiksi laserrusaineiksi siinä mielessä kuin seuraavissa määräyksissä tarkoitetaan, katsotaan kaikki keramisten teollisuustuotteiden lasertamiseen käytetyt seokset jaseoksista kuumentamalla saadut aineet, joiden lyijypitoisuus ei ole 1% suurempi. Näiden veroisia ovat seokset, jotka eivät sisällä muuta  lyijyyhdistystä kuin lyijykiillettä. Kaikki muut laserrukset ja laserrusaineet on tässä seuraavain määräysten kannalta katsoen pidettävä lyijypitoisina.II. Niihin liikkeisiin nähden, jotka yksinomaan ja aina käyttävät lyijyttömiä, myrkyttömiä laserrusaineita *), ovat ainoastaan noudatettavina työpajain tai tehtaiden järjestämisestä ja käytöstä muuten voimassa olevat määräykset. Valtion tarkastusviranomaisilla on valta mihin aikaan ja missä valmistuksen vaiheessa tahansa ottaa sekä laserrausaineiden että niiden valmistukseen käytettävien aineiden näytteitä tutkittavaksi.

III. Lyijypitoisia laserrauksia käyttäviin liikkeisiin nähden on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:

1. Asianomaiset viranomaiset ovat oikeutettu vaatimaan tehtäviksi laserrusaineen kokoumukseen semmoisia muutoksia, jotka ovat tarpeen laserrausainetta käyttelevien työntekijäin terveyden turvaamiseksi;

2. Laserrusaineen tai sen lyijypitoisten aineksien hämmentämistä, jauhatusta ja kuljetusta on toimitettava niiden ollessa joko varsin kosteina taikka tomutiiviissä koneessa;

3. Laserrusuunit on laitettava niin, että lasiaineen voi sulana ollessa johtaa veteen, ja on lasiaineen poistaminen toimitettava sillä tavoin;

4. Raapiminen on toimitettava muista huoneista erotetussa huoneessa: uuni aukon yläpuolelle on  sijoitettava tehokas imulaite;

5. Joka kohtaan missä tomua syntyy, kuten jauhatus- ja hämmennyskoneiden aukkoihin, kuljetusneuvojen ja laserrusuunien aukkoihin, työpöydille, missä laserrusainetta kuiviltaan tai värillisenä tomua sirotellaan tai liika laserrusaine poistetaan, on järjestettävä tarkoituksen mukainen tehokas tomuimu laite.

Kaikki työhuoneet, missä lyijypitoisilla laserrusaineilla tai lyijypitoisilla aineksilla työskennellään, pitää ne olla ainakin 3,5 m korkeat; kutakin työntekijää kohti pitää olla vähintään 15 kuutiometriä ilmaa. Lattian pitää olla tiivis ja vedellä pestävä. Seinät pitää 2 m korkeudelta olla varustetut sileällä, pestävällä  päällyksellä taikka maalatut sellaisella maalilla jota voi pesiä.

6. Laserrusainetta ei saa asuin- ja pukuhuoneissa valmistaa eikä käyttää. Sellaisiin huoneisiin ei myöskään saa tuoda eikä niissä säilyttää laserrusaineita, niiden lyijypitoisia aineksia tai polttamattomalla laserrusaineella varustettuja työesineitä sanottuihin huoneisiin tuoda eikä niissä säilyttää.

7. Määrätyn siirtymiskauden kuluttua ei naispuolisia henkilöitä yleensä saa käyttää työhön, jossa he joutuvat käsittelemään lyijypitoisia, polttamattomia laserrusaineita tai seoksia, ja alle 18 vuoden ikäisiä nuoria työntekijöitä saa niihin töihin käyttää ainoastaan mikäli opetustarkoitus sitä vaatii.

Alle 18 vuoden ikäisten nuorten työntekijäin samoin kuin naispuolisten henkilöjenkin käyttäminen työhuoneiden puhdistajina tai sellaisten huoneiden siivoojina, joissa vastamainittuja aineksia käsitellään, niitä taikka niillä silattuja, vielä polttamattomassa tilassa olevia esineitä säilytetään, on ehdottomasti kielletty.

8. Edellisissä kohdissa mainittuihin töihin käytettyjen henkilöiden työaika on lyhennettävä suhteellisesti työn vaarallisuuteen, ennen kaikkea kuitenkin kaapimistyössä olevien, joita ei ilman pitempiä väliaikoja saa käyttää mainitunlaiseen työhön.

9. Kaikkien lyijypitoisten laserrusaineiden tai laserrusten valmistamisessa työskentelevien työntekijäin samoin kuin niidenkin, jotka käsittelevät polttamatonta laserrusainetta tai sen lyijypitoisia aineksia, pitää käyttää työpukua.

10. Tarkoituksen mukaiset työpuvut, samoin kuin riittävästi juoma- ja pesuvettä, juoma-astioita, saippuaa ja pyyheliinoja on työnantajan ehdottomasti pidettävä saatavana. Vaatteiden ja pyyheliinain pesusta on työnantajan huolehdittava.

11. Huoneissa, joissa lyijypitoisilla laserrusaineilla tai niiden lyijypitoisilla aineksilla työskennellään tai joissa tuollaisia aineita tai lyijypitoisilla, polttamattomilla laserrusaineilla silattuja työesineitä säilytetään, on ruuan ja juoman nauttiminen samoin kuin ruuan, juoman tai tupakan tuominen niihin kielletty.

12. Puheenalaiset työntekijät ovat joka kolmas kuukausi tutkitettavat siihen toimeen virallisesti määrätyllä lääkärillä ja tutkimuksen tulos merkittävä tarkoituksen mukaisesti järjestettyyn, tarkastusviranomaisille  näytettävään luetteloon.

13. Työntekijää, joka on sairastunut lyijymyrkytykseen tai jonka lääkäri tutkimuksen nojalla on julistanut kelvottomaksi enään työskentelemään lyijypitoisilla aineilla, ei 12 kohdassa mainitun lääkärin määräämän ajan kuluessa saa käyttää puheenalaisiin töihin eikä pitää töissä huoneissa, joissa tuollaisia töitä tehdään, mutta työnantajan on hänelle hankittava muuta tointa.

14. On oleva kaksi pukuhuonetta, toinen työ- ja kävelypukuja varten, sekä niiden välillä tarkoituksen mukainen pesu- ja kylpyhuone. Ruokailuhuone niinikään pitää olla. Pienissä liikkeissä tulee olla ainakin tomutiiviit pukusäiliöt, erikseen työ- ja kävelypukuja varten, sekä pesutelineet.

15. Työnantaja on velvollinen 9 kohdassa mainituille työntekijöille, heitä työhön ottaessaan, antamaan painetut lyijymyrkytysvaaraa ja sen ehkäisemiskeinoja käsittelevät ohjeet, jotka myös on saatettava työntekijäin tiedoksi ottaen ne, julkisille paikoille työhuoneisiin.

16. Liikkeille, joissa käytettävien laserrusaineiden kokoomus on sellainen, että siitä johtuva terveyden vaara on pieni, voivat viranomaiset poikkeustapauksissa ja määräajaksi myöntää huojennuksia  edelläolevien määräysten noudattamiseen nähden.