Alexander Waldow'ilta.
(Jatkoa 5:een n:oon)
Suuri etu varsinaisen kaksivärikoneen edellä on yhdenkertaisella painimella väripainoksissa, jos kehystät peittävät toinen toisensa. Sellaisissa tapauksissa saattaa yhdenkertaisessa koneessa molempain kehystäin paikkaus (tillriktning) täydellisesti menestyä silinteripuolis- kon suhteen,_sitä vastaan kun se kaksivärikoneessa on erittäin tukala, jos värit toinen toisensa peittävät, sillä laputtaminen yhdessä kohdassa vaikuttaa myöskin toiseen kohtaan, koska näissä koneissa on ainoastaan yksi silinteri, joka pyörii ylitse kahden alustan (fundament) eri kehystöineen ja väreineen.
Katselkaamme nyt mitenkä ne kaksi väriä tulee värikastiin jaettavaksi ja kuinka telojen kanssa on meneteltävä. Jos teos sietää leveän paperireunan, niin saatetaan värit värikastissa jakaa väripölkeillä; paperireunan sitä vastaan kapeana ollen tai jos värit yleensä keskisyrjäkettä, on silloin jo tartuttava muihin varokeinoihin, värien sekaantumisen estämiseksi teloissa.
Etupäässä on värisilinterin jahierretelojen sivustusliikkeet estettävät. Useimmissa tapauksissa pitäisi tässä olla tarpeeksi, mutta jos molemmat värit lähenevät toisiansa ja vielä sittenkin sekaantuvat, niin autettakoon tämä perinpohjaisesti siten että leikataan pois mahdollisimmasti leveä rengas kaikista hytyteloista.
Että useamman renkaan leikkaus hytyteloista saattaa tilaisuuteen painamaan useamman kuin kaksi väriä, voipi lukija helposti havaita. Kontokirjoihin kuuluvia arkkia taidetaan vallan helposti painaa kolmella värillä yhtaikaa. Tämä tapahtuu seuraavalla tavalla: Sanat Debet ja Kredit, jotka painetaan mustaksi, asetetaan poikkiviivasivuihin, jotka painetaan siniseksi, sitä vastaan kun punaiset pituusviivat muodostavat osansa. Kehystä suljetaan aivan samalla tavalla kuin tabellikehystöjäkin, joiden pituus- ja poikkiviivat painetaan yhfaikaa; myöskin pannaan ja käytetään punktuurit tavallisella tavalla.
Jotta nyt saattaa painaa sanat Debet ja Kredit mustaksi, poikki- viivat siniseksi ja pituuviivat punaiseksi, niin leikataan kaksi rengasta tasapainotelaan (häfvals), nimittäin toinen Debet ja Kredit sanain alapuolelle, toinen pääviivan yläpuolelle. Jos sitte noudatetaan myöskin edellä mainittua menettelyä värisilinterin ja sivusta toisistaan muodostuu musta, sininen ja punainen väri, eroitetut värikastissa pölkeillä, saatetaan varsin mukavasti painaa kaikki kolme väriä yhfaikaa. Etenkin suurissa painoksissa palkitsee tämä keino hyvin vaivat. Jollei leikkaus tasa- pjäalienollätelassa olisi tarpeeksi pitämään värejä erillään, niin on vielä jälellä toisten hytytelojen leikkaus.
Jos tahdotaan painaa sama työ kaksivärikoneessa, niin tullaan suurissa painoksissa vielä pikemmin perille, jos ladotaan molemmat kehystät kaksi kertaa, niinikään kahdenkertainen poikkiviivakehys ynnä sanat Debet ja Kredit. Kehystät sijoitetaan sen jälkeen alustalle ja tasapainotelaan, joka välittää värinantoa poikkiviivoille, tehdään
poisleikkauksia.
Kuten jo edellä olemme maininneet, on kaksiväripainin rakennukseltaan eroava tavallisesta pikapaininiesta kahdella alustalla ja kahdella värilaitoksella, mutta yhdellä silinterillä. Tämä painosilinteri vie arkin kahden alustan yli, josta seuraa mitä tarkin asema yhdellä painamisella kahdelle eri värille, ja tätä paitsi myöntävät ne molemmat käytettävänä olevat värilaitokset useampiakin värejä.
Tämä kone tosin soveltuu paremmin värien painamiseen si- sälle tahi syrjään kuin päällekkäin, sillä kun tässä on ainoastaan yksi silinteri, tulisi paikkaus toisessa kehystässä vaikuttamaan myöskin toiseen; tämä saatetaan välttää ainoastaan kirjasimien allepanolla.
Tämän koneen käyttäminen saatetaan sopivammin selvittää esimerkillä. Otaksukaamme painettavan oikein loistoteosta, jonka mustapainoinen teksti koristellaan punaisilla alkukirjaimilla sekä Punaisilla reunoilla. Siinä tapauksessa on paras panna musta kehystä takamaiselle ja punainen etumaiselle alustalle, koska mustaa kehystää on keveämpi järjestää kuin punaista ja pääsee paremmin paitsi liikkuvakin, jotta se saatetaan ylentää ja alentaa sekä siinä oleva kehystä muutamalla kädenkäänteellä siirtää koneessa tarpeen mukaan.
Tähtäyksessä tulee etupäässä koko kehystä asettaa tekstin mukaan; jos epäsuhteita sen jälkeen ilmestyy, täytyy näitä tietysti auttaa ladelmassa.
Jos kehystässä löytyy alkukirjaimia, niin on paras ettei pidä lukua niiden asemasta, vaan järjestää ensin mustan kehystän, jolloin tarkoin noudatettakoon sen soveltumista määrättyyn asemaan reunain mukaan. Kun tämä on tapahtunut, siirrytään alkukirja- sinten järjestämiseen. Kelpo konemestari tekee tämän tavallisesti itse, ja itse on hänen kaikki tähtäämisen koe-arkitkin painaminen, jonka tulee tapahtua erinomaisen tarkasti.
Mitä tällaisten kehystäin paikkaukseen tulee, tehdään se samalla tavallakuin yhdenkertaisissakin pikapainimissa, kuitenkin sillä eroituksella että painovoima on heti alussa tarkoin järjestettävä, koska täyteläinen musta kehystä vaatii melkoisesti kovemman painon kuin se harva reunakehystä. Tätä saattaa lisätä silinterille pantavien paperiarkkien avulla, taikka, mikä on vielä parempi, silinteriä vähän alentamalla; kun tämä menettely tietysti vaikuttaa toiseen (reuna)kehystään, alennetaan vastaavassa määrässä tämän kehystän liikkuvaa alustaa.
Jos sattuu tehtäviä, joissa värit painetaan päällekkäin, esim. niin tulee huomata että se kehystä, tässä pohjalaatta, joka painetaan ensin, pannaan takamaiselle alustalle, tullen niin ikään ensisti silinterin alle; jos ei täten meneteltäisi, vaan pantaisi pohjalaatta etummaiselle alustalle, niin ei se tulisi painetuksi kirjasinten alle vaan päälle, joten se pilaisi niiltä näön. Tällaisessa painamisessa on paikkaus melkein aina pantava alle, sillä laputtaminen tai poisleikkaus vaikuttaisi silinterissä molempiin kehyksiin. Huolellisesta paikkauksesta kehystöjen alle riippuu yleensä koko taito hyvän painoksen tuloon kaksivärikoneissa.
Mitä väripainokseen tulee sillä viime ajoilla hyvin suositulla Digelipaino-Almdensikoneella, niin sellaista saatetaan näillä painimilla vastuksitta suorittaa. Ne pienet telat sekä värilaitos ovat (etenkin Liberty-koneissa) pian ja helposti puhdistetut ja kalliitten värien kulutus melkoisesti vähäpätöinen sen rinnalla, jos sellaisia pienikokoisia töitä painettaisi suurissa silinteripikapainimissa. Erittäin käytännöllisiä ovat sellaiset digelipainokoneet, joissa ei ole silinteri- vaan pöytävärilaitos ja joiden vaakasuoraisellaalustalla on sopivampi työskennellä kuin enemmän yhdistetyillä digelipainokoneilla pystysuoraisella, vaikeudella käsinpäästävällä alustalla.
Etu, jonka digelipainokone tarjoo, on etupäässä siinä, ettei ensinkään tarvitse käyttää koneen varsinaista värilaitosta ja tuhertajaa, vaan saatetaan kuni käsipainimessa, pienellä, aina konetta seuraavalla, käsitelalla panna silloin tällöin vähän hyvästi jauhettua väriä. Tällä keinolla saattaa, koneen yksinkertaisuudesta huolimatta, painaa puhdasta ja yleensä tasaista painoa, sekä säästää melkoisesti väriä.
Vaikka paikkaus ja painaminen digelipainokoneilla käypi samalla tavalla kuin pikapainimilla yleensä, vaativat painokset, useammilla väreillä, kuitenkin erilaista menettelyä. Jos konetta käytetään pystysuoralla alustalla ja silinterivärilaitoksella, eroitettakaan värit liiaksi toisiaan lähestyessä, pölkeillä värikastissa; myöskin leikataan telat ennen selitetyllä tavalla.
Kaikissa pöytävärilaitoskoneissa, olkoonpa niillä pysty- tai vaakasuora alusta, tulee pyöriväpöytä vaihtaa kiinteään, olkoon se sitte joko puusta tahi raudasta.
(Jatk.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti