Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne Januarius, Februarius, Martius,
1793.
Tom. XIV.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1793.
s. 35-54
Kolmas osio, sisältäen
kokeet kalliojäkälillä (Lichenes umbilicati).
*) Se I. och II. Afdeln. Handl. 1791 sid 113, 293.Tredje Afdelningen, *)
innehållande
Försöken med Berglafvarne, (LICHENES UMBILICATI)
af
J. P. Westring.
Jäkälälajeja kutsutaan napajäkäliksi (Umbilicati) eli navallisiksi, koska niillä on alapinnan keskellä yksi ainoa piste, jolla ne kiinnittyvät kiveen varsin lujasti, niin että niitä irrotettaessa usein kivenkappale seuraa mukana. Muilta osin ne ovat, tätä pientä pistettä lukuun ottamatta, joka ikään kuin muodostaa niiden juuren, irti kivestä; ja ne kasvavat useimmiten leveiden ja pyöreiden lehtien muotoisiksi.De Laf-arter kallas Umbilicati eller naflade, som hafva midt på baksidan en enda punct, hvarmed de fästa sig på Sten ganska starkt, så at då de lossas, ofta en skärfva af Sten följer med: varande eljest, utom denna lilla puncten, som liksom utgör deras rot, lösa ifrån Stenen: och växa merendels til skapnad af breda och runda blad.
Näistä tunnetaan 13 eri lajia (Species), jotka kasvavat meidän maassamme; ja näistä kymmentä, hienoine muunnoksineen, olen itse tutkinut. Nämä kasvavat ainoastaan kallioilla ja kivillä, monin paikoin erittäin runsaina. Kolmea näistä lukuun ottamatta sisältävät kaikki muut punaista väriainetta, joka näyttää olevan kullekin lajille ominainen ja erilainen kuin muiden. Useimmat näistä voittavat väriltään orseille-jäkälän (L. Tartareus); ja kaksi tai kolme antavat niin kauniin värin, että kokenilli jää niistä vain vähän jälkeen. Kokenillia tuodaan Ruotsiin ehkä lähes 100 000 naulaa vuodessa, ja se maksaa tukkuostossa 5 riikintaaleria naulalta. Jos siis rahvas, joka käyttää tätä kallista väriainetta, tahtoisi sen sijasta käyttää näitä [jäkäliä], joista se voisi saada lähes yhtä kauniita värejä, kuinka suuria rahasummia silloin säästettäisiinkään ja pidettäisiinkään valtakunnan sisällä? Kaikki riippuu vain taidosta kiinnittää nämä värit [kuituihin]. Pohjaväreinä ne lienevät voittavan sekä krappivärin että brasilianpuun. Ne voidaan 4–5 päivässä ja hyvin vähäisin kustannuksin muuttaa väriaineeksi, jota voitaisiin suuremmalla voitolla ja edulla myydä ja viedä ulkomaille kuin itse jäkälää. Jos lisäksi keksittäisiin keino kylvää ja istuttaa näitä meidän kallioillemme ja kivillemme, niin nämä, jotka monin paikoin nyt ovat hyödyttöminä, voitaisiin muuttaa hedelmää tuottaviksi pelloiksi. Näiden kasvien luonnon lähempi tuntemus näyttää, suuremman ahkeruuden ja onnellisemman tutkimuslahjan [?] avulla, olevan omiaan johtamaan tähän tärkeään keksintöön.Utaf dessa äro 13 olika arter (Species), kände, som växa hos oss: och 10 af dessa, med fina variationer, äro af mig försökte. Dessa växa endast på Berg och Stenar: på många ställe til stor myckenhet. Undantagas 3:ne af dessa, få innehålla alla de andra et rödt färgämne, som för hvar och en tyckes vara eget, och olikt från de andras. De fläste af dessa öfvergå Orseille-Lafven (L. Tartareus); och 2 eller 3 gifva så vacker färg, som föga gifver Cochenillen efter. Utaf Cochenille införskrifves til Sverige kanske inemot 100,000:de skålpund, som kostar 5 R:dr skålp. i partie. Om därföre Allmogen, som nyttjar detta dyra färgämne, ville i stället nyttja dessa, hvaraf de kunde få nästan lika vackra färgor, huru stora penningesummor skulle icke då besparas och behållas inom riket? Det kommer endast an på konsten, at fästa dessa färgor. Til grundfärgor tode de öfvergå både Krapp och Bresilja. De kunna på 4 à 5 dagar, med mycken liten kostnad, förvandlas til färgämne, som med storre vinst och förmon kunde säljas och exporteras, än sjelfva Lafven. Kunde äfven konsten upfinna ett sätt, at så och plantera dessa, på våra Berg och Stenar, så skulle dessa, som på så många ställen ligga onyttiga, kunna förvandlas til fruktbärande fält. Närmare kännedom om dessa Växters natur, tyckes, för mera flit och lyckligare forskningsgäfva, icke kunna neka denna vigtiga uptäckten.
Näille jäkälälajeille on yhteistä se, että jos niitä pidetään suljetuissa astioissa muutaman päivän ajan ensin kylmässä uutoksessa ja annetaan niille sen jälkeen enemmän lämpöä, ne antavat voimakkaampia ja kiiltävämpiä värejä. Samoin ne saavat myöhemmin enemmän väkevyyttä hauduttamalla matalassa lämpötilassa kuin keittämisestä. Jos niitä pidetään 70–80 asteen lämmössä 2–3 päivää, ne antavat sekä villalle että silkille kauniita ja kirkkaita ruskeanvioletteja värejä. Näillä jäkälillä olen tehnyt yli 200 koetta, ja lisäksi jokainen koe on turvallisuuden vuoksi toistettu erikseen useita kertoja. Tämän aikana on ilmennyt joitakin ilmiöitä, jotka näyttävät ansaitsevan huomiota, koska ne saattavat aikanaan myös jossain määrin edistää tietoa värien syntymisestä sekä eri ilmalaatujen vaikutuksesta niihin.Desse Laf-arter hafva det gemensamt, at, om de i täpta käril hållas i kall tilmakning några dagar förut, och sedan få mera varme, så gifva de starkare färgor af högre glans. Likaledes få de sedan mera styrka af Digestions-graden, än af kokning. Om de hållas i 70 à 80 graders varme, 2 à 3 dagar, gifva de åt Ylle, så väl som åt Silke, vackra och högra Puce färgor. Med dessa Umbilicater har jag anstält öfver 200 försök och har desutom hvarje försök särskilt flere gånger blifvit omgjordt, för mera säkerhets skull. Under detta hafva några Phenomener förefallit, som tyckas förtjena anmärkning; emedan de omsider också torde något kunna bidraga til Läran om färgornas upkomst, samt luft-arternas medverkan på dem.
[Umbilicaria grisea, hiirennapajäkälä, naken ragglav]
1. Jäkälä pantiin kalkin ja salmiakin kanssa aurinkoon 20. heinäkuuta suljetussa pullossa. Uutos muuttui punaiseksi kaksi päivää myöhemmin, mutta 14 päivän kuluttua kaikki väri oli kadonnut. Pullo avattiin, ja ilman minkäänlaista ravistelua punainen väri palasi vähitellen. Muutaman päivän kuluessa se katosi jälleen, sen jälkeen kun pullo oli suljettu. Syyskuun 2. päivänä uutos oli aivan väritön. Nyt se kaadettiin pannuun, jolloin se vähitellen muuttui jälleen punaiseksi, ja kun sitä keitettiin, lanka sai kauniin gredeliinivärin. Sama tapahtui L. Polyrrhizos -lajin kanssa, mutta ei minkään muun; eikä niin myöskään tapahtunut niille, joita olin pitänyt haaleassa uutoksessa tai lämpimässä hauteessa. Eikö liene niin, että flogistonista puhdistettu ilma katoaa jonkinlaisen mätänemisen kautta? Kun pullo avataan, haihtuva [ilma] poistuu ja ottaa kiinteän ilman (aër fixus) mukaansa, minkä jälkeen puhdas ilma (aër purus) lienee jälleen palautuva ja vaikuttavan eniten väriin.1. Grå-Laf, (L. Griseus) sattes med kalk och Salmiac i solen d. 20 Julii, i täpt flaska. Infusionen blef röd två dagar därefter; men efter 14 dagars förlopp var all färg borta. Flaskan öpnades, och utan all skakning återkom småningom röda färgen. Inom några dagar förlorades den åter, sedan flaskan blifvit tiltäpt. Den 2 September var infusionen aldeles färglös. Nu häldes den i en panna, då den småningom åter igen blef röd, och då den koktes, fick garnet en vacker gredeline-färg. Det samma hände med L. Polyrrhizos; men med ingen af de andra: liksom det ej heller händt med dem, som jag haft i ljum tilmakning eller varm digestion. Monne icke den dephlogisticerade luften går förlorad genom någon slags förruttnelse? Då flaskan öpnas, går volatile bort, och tager aër fixus med sig: hvarefter aër purus torde återkomma, som mäst lärer bidraga til färgen.
2. Kun 2 graania valkoista syövyttävää elohopeaa (mercur. corr. albus) sekoitetaan jokaiseen kvintiiniin L. Griseus -jäkälää, joka pannaan kalkin ja salmiakin kanssa käsittelyyn, uutos muuttuu tavalliseen tapaan punaiseksi. Silkki saa tästä tumman gredeliinivärin, mutta villalanka muuttuu samanaikaisesti ensin ruskeaksi ja sitten mustaksi. Tämä musta väri kestää keittämisen saippuassa, muuttuu siitä vielä tummemmaksi eikä muutu lipeäsuolojen eikä vahvimpien mineraalihappojen vaikutuksesta. Se näyttää näin ollen olevan aito [pysyvä]. Mikä voisi olla tätä ilmiötä merkillisempää? Punainen uutos antaa samanaikaisesti mustan värin villalle ja punaisen värin silkille ilman edeltävää peittausta. Syövyttävällä elohopealla on voimakas supistava vaikutus (vis adstringens), mutta sitä ei sekoitettu mukaan tämän ominaisuuden vuoksi, vaan jotta siitä saataisiin irrotetuksi ilmaa, josta flogiston on poistettu. Eikö sellaisen ilman suuri määrä hiillytä väriainetta? Mutta miksi silkki ei silloin muutu myös mustaksi? Salpietarin ja kalkin seos, joka tuottaa paljon tällaista ilmaa, ei pysty kehittämään mitään kaunista väriainetta; sillä kun L. pustulatus käsiteltiin kalkilla ja salpietarilla, väri jäi heikoksi ja rumaksi. Jotta tutkittaisiin, aiheuttaako supistava vaikutus mustan värin, lisättiin väriomenaa. Mutta mitä tapahtui? Sen sijaan että väri olisi muuttunut mustaksi, siitä tuli vaaleampi ja aivan ruskea. Väriomena yksinään lisättynä ei myöskään aiheuta muuta vaikutusta kuin sen, että väri muuttuu likaiseksi ja sameaksi. Samoin käy, jos mukaan sekoitetaan myös rautavitriliä. Tämä valkoisen syövyttävän elohopean ominaisuus ei ole onnistunut yhtä hyvin millään muulla napajäkälistä kuin tällä edellä mainitulla. Sama näyttää kuitenkin tapahtuvan jossain määrin L. Hirsutus -lajin kanssa ja heikommin L. Plyrrhizos -lajin kanssa; muut muuttuvat ainoastaan ruskeiksi. Näin ollen tässä jäkälässä näyttää olevan jokin erityinen aine, joka tekee siitä kykenevän antamaan villalle mustan värin. Useammat tämänsuuntaiset kokeet voivat myöhemmin antaa paremmat edellytykset tämän ilmiön helpommalle selittämiselle.2. När 2 gran mercur. corr. albus blandas til hvarje quintin af L. Griseus, som sättes med Kalk och Salmiac, blir infusionen röd efter vanligheten. Silke får häraf en mörk gredelin färg; men Ullgarnet blir först brunt, och sedan svart, på samma gång. Denna svarta färg tål kokning i Tvål, blir däraf mera mörk, och förändras icke hvarken af Lutsalter eller de starkaste Mineral-syror. Den tyckes sålunda vara ägta. Hvad besynnerligare än detta Phoenomen? Den röda infusion ger svart färg åt Ylle och röd färg åt Silke, på en gång, utan föregående betning. Mercurius corrosivus har en stark vis adstringens; men det var icke för denna dess egenskap, som den tilblandades: utan för at därutur draga den dephlogistike luften. Monne myckenheten af dephlogistik luft Carboniserar färgämnet? Men hvarföre blir då icke Silket äfven svart? En blandning af Salpeter och Kalk, som gifver mycken sådan luft, kan icke utvickla något vackert färgämne; ty då L. pustulatus sattes med Kalk och Salpeter blef färgan svag och ful. För at undersöka om vis adstringens orsakade svarta färgen, tillades Galläple; men hvad hände? I stället för at få färgen svart, blef den ljusare och aldeles brun. Galläple ensamt tilsatt gör ock ingen annan verkan, än at färgen blir oren och grumlig. Likaledes händer om äfven Järn-vitriol tilblandas. Denna merc. c. alb. egenskap har icke så väl lyckats på någon annan af de andra Umbilicaterne, som på denna ofvannämde. Dock tyckes samma hända inemot med L. Hirsutus, och svagare med L. Plyrrhizos; men de andra blifva endast bruna. Sålunda torde något eget ämne vara uti denna Laf, som gör den fallen, at gifva svart färg på Ylle? Flera Försök i denna väg kunna gifva bättre anledning framdeles, at lättare förklara detta.
Kun muutama pisara tinaliuosta kaadettiin puoleen kortteliin kirkasta, kyllästettyä punaista hiirennapajäkälä-uutosta, tinktuura muuttui heti kellertäväksi. Silkki ja villalanka pantiin siihen hautumaan. Kun ne muutaman tunnin kuluttua otettiin pois, niillä oli harmaankeltainen väri, joka muuttui heti avoimessa ilmassa vaaleanpunaiseksi ja punertui pian vielä enemmän. Eikö typpihappo (Acidum nitri), joka menettää deflogistoituneen ilmansa tinan liukenemisen ja lämmön vaikutuksesta, ota sitä takaisin avoimesta ilmasta, minkä seurauksena väri jälleen ilmaantuu?3:0 Då några droppar Tenn-compositionen häldes uti et halft qvarter klar Saturerad röd infusion af L. Griseus, blef Tincturen strax gulaktig. Silke och Ullgarn lades däruti, samt sattes i digestion. När det uptogs, några timmar därefter, hade det en grågul färg, som strax förändrades i öpna luften til ljusröd, som inom en liten stund mera rodnade. Monne Acidum nitri, som förlorar sin dephlogistika luft genom Tenn-uplösningen och varmen, återtager den i öpna luften, hvarigenom färgen åter upkommer?
NapajäkälätLichenes Umbilicati
Liite 1794: Oikaisuja. Tarkemman tutkimisen ja vertailun jälkeen olen havainnut, että vuorijäkälien (L. Umbilicati) nimet, jotka tekijöillä niin helposti voivat mennä sekaisin, tulee aiemmin julkaistussa kolmannessa osassa korjata seuraavalla tavalla (KORJAUKSET LISÄTTY KO. JÄKÄLIEN KOHDALLE):Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser. Efter nogare granskning och jämförelse har jag funnit at namnen på Berglafvarne (L. Umbilicati) som så lätt kunna förvilla hos Auctorerne, böra rättas uti näftföregående Tredje Afdelning , på följande fätt:
Dermatocarpon miniatum, kalkkiokilpijäkälä, sipperlav1. L. Miniatus.
Linné. Mönje-Laf. umbilicatus, gibbus punctatus, subtus fulvus.
Tämä kasvaa siellä täällä kallioilla ja kivillä, etenkin kosteilla paikoilla, ja sisältää varsin vähän väriainetta. Sen väri tarttuu paremmin silkkiin kuin villaan.Denna växer här och där på Berg och Stenar, hälst vid fugtiga ställen, och innehåller ganska litet färgämne. Dess färg fäster sig bättre på Silke, än på Ylle.
Villalle
1. Uuden menetelmän mukaan, kalkin ja salmiakin kanssa käsiteltynä, se ei usean päivän hauduttamisen jälkeen anna mitään erityisen voimakasta väriä. Uutos muuttuu kuitenkin keltaiseksi.
2. Kun sitä sitten keitetään roomalaisen alunan kanssa, väristä tulee rikkikeltaista, mutta se häviää ajan mittaan ilmassa.På Ylle.
1. Efter nya methoden, med Kalk och Salmiac, ger den, efter flere dagars digestion, ingen särdeles färg. Men infusion blir gul.
2. När den sedan kokas med Romersk Alun, blir färgen Svafvelgul; men förloras omsider i luften.
Silkille
1. Uudella metodilla ja muutaman päivän hauduttamisen jälkeen syntyy oljenkeltainen väri, joka häviää.
2. Kun sitä sitten keitetään roomalaisen alunan kanssa, saadaan kaunis rikineltaisen värinen sävy, joka ei muutu tinaliuoksen vaikutuksesta.På Silke.
1. Efter n. m. och någre dagars digestion, en paille-gul färg, som förloras.
2. Sedan kokad med Romersk Alun ger en vacker Svafvel-gul färg, som icke förändras af tenn-composition.
Dermatocarpon miniatum var. complicatum2. L. Complicatus.
Kasvaa samoin kuin edellinen, ja vaikuttaa olevan sen muunnos.Sv. Umb. polyphyllus, imbricatus, lobatus, punctatus fusco viridis. Växer liksom den förre, och tyckes vara en variation af den samma.
Villalle
1. Uudella metodilla. Usean päivän hauduttamisen jälkeen kaunis noisette-väri.
2. Sama, keitettynä ½ tuntia roomalaisen alunan kanssa, antaa vaaleamman hasselpähkinän värin.På Ylle.
1. n. m. Efter flere dagars digestion, en vacker Noisette färg.
2. Samma, kokad ½ timma med R. A. ljusare Noisette.
Silkille
1. Uudella metodilla. Usean päivän hauduttamisen jälkeen ei erityistä väriä.
2. Sama, keitettynä ½ tuntia roomalaisen alunan kanssa, antaa vaalean oljenvärin.På Silke.
1. n. m. Efter flere dagars digestion, ingen särdeles färg.
2. Samma kokad med R. A. en hel timme, ljus Paille.
Umbilicaria pustulata, Lasallia pustulata, kuhmujäkälä, tuschlav3. L. Pustulatus.
Kasvaa yleisesti kallioilla ja kivillä, usein erittäin runsaana.Tästä pitäisi saada paljon voittoa, sillä se antaa värejä, jotka ovat lähes yhtä kauniita kuin kokenilli.L. Tusch-Laf. Umbil. subtus lacunosus, furure nigro adspersus. Växer allmänt på Berg och Stenar, ofta til stor myckenhet. Utaf denna borde mycken vinst dragas; ty den ger färgor, nästan så vackra som Cochenille.
Villalle
1. Uuden metodin mukaan. Kun on annettu tekeytyä muutaman päivän ajan kylmässä liemessä auringonvalossa ja ½ tunnin keittämisen jälkeen erittäin kaunis karmiininpunainen väri, siniseen vivahtava.
2. Sama, kastettuna hyvin laimennettuun tinaliuokseen, antaa kauniin punaisen värin.
3. Keittosuolan ja salpietarin kanssa kaunis oliivinvärinen väri, joka ei muutu.
4. U. m. mukaan ja ½ tunnin keittämisen jälkeen kaunis karmiininpunainen väri, punaiseen vivahtava.
5. Sama, kastettuna runsaalla määrällä kylmällä vedellä laimennettua tinaliuosta, antaa tummemman, kauniin punaisen värin.
6. Uuden metodin mukaan. Pidemmän hauduttamisen jälkeen erittäin kaunis ruskeanvioletti, joka on hyvin voimakas ja kestävä.
7. Uuden metodin mukaan. Muutaman pisaran tinaliuosta kanssa hauduttamalla kaunis ruusunpunainen väri.
8. Viinan kanssa kaunis vaaleampi oliivinvärinen väri.
9. Sama, kun viina oli kaadettu pois, käsiteltiin vedellä uuden metodin mukaisesti, ja saatiin erittäin kaunis karmeliitti-väri [punaruskea], joka voidaan saada paljon tummemmaksi.
10. Kalkin ja salpietarin kanssa pidemmän haudutuksen jälkeen kaunis Merd'oie-väri ["hanhenpaska", oliivinrusehtava].
11. Sama yhdessä arseenin kanssa, vaaleampi Merd'oie-väri, joka kestää keittämisen saippuassa.
12.U. m. mukaan ja arseenin kanssa, 2 graania kutakin jäkäläkvintiiniä kohden, hauduttamisen jälkeen kaunis ruskeanvioletti, joka on varsin kestävä.
13. U. m. mukaan ja mineraalialkalin kanssa kaunis violetti väri, punaiseen vivahtava.
14. U. m. mukaan keitettynä roomalaisen alunan kanssa yhden tunnin ajan kaunis violetti väri, siniseen vivahtava.
15. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean kanssa antaa myski-värin (Couleur de Musc) [tumma ruskeanharmaa], joka ei muutu.På Ylle
1. n. m. Efter någre dagars kall tilmakning i solen och ½ timmes kokning, en mycket vacker Cramoisie färg, åt blått.
2. Den samma doppad i mycket diluerad Tenn-composition, en vacker röd färg.
3. Med Koksalt och Salpeter, en vacker Olive färg, som icke förändras.
4. n. m. och ½ timmes kokning, en vacker Cramoisie färg, åt rödt.
5. Den samma, doppad i mycken med kallt vatten utspädd Tenncomposition, en mörkare röd, vacker färg.
6. n. m. Efter längre digestion, en mycket vacker Puce färg, som är mycket hög och stark.
7. n. m. Med några droppar Tenncomposition, i digestions varme, en vacker rosenröd färg.
8. Med Bränvin en vacker ljusare Olive färg.
9. Den samma, sedan Bränvinet var afhällt, fattes med vatten efter n. m., och gaf en mycket vacker Carmelite färg, som kan föras mycket mörkare.
10. Med K. f. och S. p. efter längre digestion, en vacker Merd'oie färg.
11. Den samma, tillika med Arsenic, en ljusare Merd'oie färg, som tål kokning med Tvål.
12. n. m. och med Arsenic, 2 gran på hvart quintin Laf, efter digestion, en vacker Puce färg, som är ganska fast.
13. n. m. ich med Alkali minerale, en vacker Violette färg, åt rödt.
14. n. m. kokad med R. A. en timme, en vacker Violette färg, åt blått.
15. n. m. och med Merc. c. a. ger Couleur de Musc, som ej förändras.
Silkille
1. U. m. m. Haudutuksen jälkeen tumma karmiininpunainen väri.
2. U. m. mukaan 14 päivän kylmäuuton ja ½ tunnin keittämisen jälkeen kaunis vaalea violetti väri, jossa on kiiltoa.
3. U. m. mukaan Muutaman päivän haudutuksen jälkeen kaunis tumma gredeliiniväri, purppuraan vivahtava.
4. Sama pidempään käsiteltynä: tumma violetti, lähes ruskeanvioletti.
5. U. m. mukaan ja mineraalialkalin kanssa violetti, enemmän punaiseen vivahtava.
6. Viinan kanssa ja sitten u. m.:n mukaan] kaunis Ventre de Biche -väri ["vuohen vatsa”; vaalea kellanruskea/beige].
7. U. m. mukaan ja kuparivitrilin kanssa hauduttamalla kaunis Merd'oie-väri.
8. Sama ¾ tuntia keitettynä ja typpihapon läpi käsiteltynä: kaunis hasselpähkinänruskea, jossa on kiiltoa.
9. U. m. mukaan ja tinaliuoksen kanssa sekä pidemmän hauduttamisen jälkeen tumma mordoré-väri [kullanhohtava tumma punaruskea].
10. Kalkin ja salpietarin kanssa kaunis hasselpähkinän väri, jossa on paljon kiiltoa.
11. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean kanssa kellanpunainen väri.
12. Viinan kanssa: oljenkeltainen, vaalea ja kiiltävä.
13. U. m. mukaan yhden tunnin hauduttamisen jälkeen kaunis vaalea gredeliiniväri, jossa on kiiltoa.På Silke.
1. n. m. Efter digestion, märk Cramoisie färg.
2. n. m. 14 dagars kall tilmakning, ½ timmes kokning, vacker ljus Violette färg, med glans.
3. n. m. Någre dagars digestion, en vacker mörk Gredeline färg, åt purpur.
4. Den samma längre: mörk Violette, nästan Puce.
5. n. m. och med Alk. min. Violette, mera åt rödt.
6. Med Bränvin och sedan med n. m. en vacker Ventre de Biche.
7. n.m. Och med koppar-vitriol, i digestion, en vacker Merd'oie färg.
8. Den samma kokad ¾ timme, och dragen genom Acidum nitri, en vacker Noisette, med glans.
9. n. m. och Tenn-composition, samt längre digestion, en mörk Mordoré.
10. Med K. f. och S. p. en vacker Noisette, med mycken glans.
11. n. m. och Merc. c. a. en gulröd färg.
12. Med Bränvin: Paille, ljus med glans.
13. n. m. efter en timmes digestion, vacker ljus Gredelin, med glans.
Umbilicaria deusta, karstanapajäkälä, svedlav4. L. Deustus.
Tämä on hyvin yleinen ja sitä voidaan kerätä runsaasti. Se antaa lähes kauniimman värin kuin kuhmujäkälä, ja sitä olisi pidettävä arvokkaana. Se ei kestä voimakasta lämpöä käsittelyn alussa.L. Svedlaf. Umbil. integer, fublævis, ater, subtus impresso-punctaatus, rugolosus, peltis depressis.
Denna är mycket allmän, och kan samlas til myckenhet. Gifver nästan vackrare färg, än Tuschlafven, och bör anses för dyrbar. Den tål ej stark varme i början.
Villalle
1. U. m. mukaan. 14 päivän kylmäuutto auringossa sekä ½ tunnin keittäminen antaa kauniin ja voimakkaan karmiininpunaisen värin.
2. Sama tinaliuoksen kanssa antaa kauniin kirkkaanpunaisen värin.
3. U. m. mukaan. Keitettynä hauteessa edellisen tavoin roomalaisen alunan ja salpietarin kanssa kaunis violetti väri.
4. U. m. mukaan. Hauduttamalla: kaunis ruskeanvioletti.
5. Sama pidempään käsiteltynä: voimakas, tumma ja kaunis ruskeanvioletti.
6. Salpietarin ja salmiakin kanssa ei lainkaan väriä, mutta kun sitä sitten keitettiin etikan ja keittosuolan kanssa, lanka sai lähes pistaasinvihreän värin.Villalle
På Ylle
1. n. m. 14 dagars kall tilmakning i solen, samt ½ timmes kokning, en vacker och hög Cramoisie färg.
2. Den samma med Tenn-composition, en vacker högröd färg.
3. n. m. Kokad i Sumpen efter den förre med R. A. och S. p. vacker Violette färg.
4. n. m. i digestion, vacker Puce.
5. Den samma längre, stark, mörk och vacker Puce.
6. Med Salpeter och Salmiac, ingen färg, men då den sedan kokades med Ättika och Koksalt, fick garnet en nästan Pistacie grön färg.
Silkille
På Silke.
1. n. m. 14 dagars kall maceration i Solen, och sedan en half timmes kokning, en vacker ljus Cramoisie färg med glans.
2. n. m. digestion, en vacker Gredelin färg med glans.
3. Den samma med Tenn-composition, en ljus Couleur de Rose.
4. n. m. Längre digestion, mörk Violette färg, med glans.
5. n. m. efter digestion med Alk. min. ljusare Gredelin.
6. n. m. efter någre timmars digestion en ljus vacker Gredelin färg med glans.
Umbilicaria hyperborea Ryhmynapajäkälä
5. L. Erosus.
L. Erosus, lue: L. Hyperboreus SWARTZ.
Korjattu lajinimeen kommenteissa.Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser: L. Erosus läs : L. Hyperboreus SWARTZ. Knol-Laf.
Tätä olen löytänyt ainoastaan Stegeborgista, ja sielläkin varsin niukasti. En ole näin ollen voinut tehdä sillä monia kokeita.L. Umbil. lobato laciniatus, planus, fuscus, subtus lacunosus lævis, peltis turbinatis atris. Denna har jag endast funnit vid Stegeborg, ganska sparsamt. Har sålunda ej kunnat föra många försök därmed.
Silkille
U. m. mukaan muutaman päivän haudutuksen jälkeen se tuottaa violetin värin.På Silke.
n. m. efter någre dagars digestion, ger den en Violette färg.
6. L. Reticularis.
Liite 1794: Korjauksia: L. Reticularis, lue: L. Erosus WEBER.
Ei vastaavuutta nimissä. Filigrans-Laf voisi viitata riippunaavaan, jonka yksi ruotsinkielinen nimitys on filigranlav, mutta kasvuympäristön kuvaus ei tue sitä.Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser: L. Reticularis. läs: L. Erofus WEBER. Filigrams-Laf.
Tätä kutsun filigraanijäkäläksi, sillä kun sitä katsotaan valoa vasten, se näyttää sellaiselta. Löysin sitä ensimmäisen kerran Sandvikenistä, meren rannalla sijaitsevalta kalliolta, ja sittemmin Stegeborgista. Tässä ei ole lainkaan punaista väriainetta. Se antaa helpommin väriä silkille kuin villalle. Sen väriaine irtoaa helposti.Umbil. lobatus, niger, reticulato incifus, subtus cinereo sibrillosus. Denna kallar jag Filigrans-Laf, ty då den ses mot dagen, har den utseende af sådant arbete. Jag har först funnit den vid Sandviken, på et Berg utmed Saltsjön, och sedan vid Stegeborg. Denna har icke något rödt färgämne uti sig. Den gifver lättare färg åt Silke, än åt Ylle. Den låter hastigt utdraga sit färgämne.
Villalle
1. U. m. mukaan. Usean päivän hauduttamisen jälkeen ei anna villalle mitään erityisen voimakasta väriä, vaikka tinktuura on varsin voimakkaan tummanruskeaa.
2. U. m. mukaan ja rautavitrilin kanssa sekä tärkkelyksen kera keitettynä antaa vaalean harmaanruskean värin.
3. Salpietarin ja kalkin kanssa vaalean karmeliitinruskean värin, joka kestää keittämistä saippuassa.
4. Sama muutaman päivän pidempään käsiteltynä antaa tummemman karmeliitinruskean värin.
5. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean kanssa kauniin ja voimakkaan harmaanmustan värin, Bout de Paris.På Ylle
1. n. m. efter flere dagars digestion, ger ingen särdeles färg åt Ylle, ehuru Tincturen är ganska starkt mörkbrun.
2. n. m. och med Järn-vitriol, samt Stärkelse kokad, ger den en ljus grå brun färg.
3. Med S. p. och K. f. en ljus Carmelite färg, som tål koka med Tvål.
4. Densamma några dagar längre, en mörkare Carmelite färg.
5. n. m. och med Merc. c. a. en vacker och stark gråsvart färg, Bout de Paris.
Silkille
1. U. m. mukaan. Kylmäuuton ja ½ tunnin keittämisen jälkeen Ventre de Biche -väriä (vaaleanruskea), jossa on kiiltoa.
2. U. m. mukaan. Kuuden päivän hauduttamisen jälkeen kaunis Feuille morte -väri (ruskeankeltainen), jossa on paljon kiiltoa.
3. Salpietarin ja kalkin kanssa muutaman päivän hauduttamisen jälkeen kaunis väri Ventre de Biche- ja karmeliitinruskean värin väliltä, jossa on paljon kiiltoa ja joka on varsin voimakas.
4. U. m. mukaan. Hieman pidemmän hauduttamisen jälkeen hieman tummempi kuin nro 2.
5. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean kanssa erittäin kaunis vaalea myskiväri.
6. U. m. mukaan. Alunan kanssa keitettynä kaunis likaisenkeltainen.
7. U. m. mukaan. Rautavitrilin kanssa keitettynä kalpea Feuille morte -väri.På Silke.
1. n. m. kall tilmakning, och ½ timmes kokning, Ventre de Biche med glans.
2. n. m. efter 6 dagars digestion, en vacker Feuille morte med mycken glans.
3. S. p. och K. f. efter någre dagars digestion, en vacker färg imellan Ventre de Biche och Carmelite med mycken glans, ganska stark.
4. n. m. något längre i digestion, något mörkare än N. 2.
5. n. m. och med Merc. c. a. en mycket vacker ljus Musc färg.
6. n. m. kokad med Alun r. vacker Nankins färg.
7. n. m. kokad med Järn-vitriol, blek Feuille-morte.
Umbilicaria polyphylla, liuskanapajäkälä, glatt navellav7. L. Polyphyllus.
Se ei ole saostuva ja sisältää paljon väriainetta, joka muistuttaa lähinnä karstanapajäkälää; ja väri irtoaa siitä nopeammin kuin muista tämän luokan lajeista.L. Mångblads-Laf. Umbil. polyphyllus, undique lævis, atrovirens, crenarus.
Är icke fällsam, och innehåller mycket färgämne, närmast liknande Deustus: och låter nästan hastigare, än alla andra af denna Class, utdraga sin färg.
Villalle
U. m. mukaan. Kylmäuuton ja ¾ tunnin keittämisen jälkeen kaunis violetti väri, joka vivahtaa enemmän punaiseen kuin karstanapajäkälän väri.På Ylle
n. m. kall tilmakning och efter ¾ timmes kokning, vacker Violette färg, som går mer åt rödt, än den af Deustus.
Silkille
U. m. mukaan. Kylmäuuton ja yhtä pitkän keittämisen jälkeen yhtä kaunis violetti väri.På Silke.
n. m. kall tilmakning och lika lång kokning en lika vacker Violette färg.
Umbilicaria polyrrhiza, nukkanapajäkälä, bronsnavellav8. L. Hirsutus
Liite 1794: Korjauksia: L. Hirsutus Sv., lue: L. Pellitus. [Korjattu lajinimeen].Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser: L. Hirsutus Sv. läs: L. Pellitus. Fårngvå-Laf.
Jotkut erehtyvät pitämään tätä Polyrrhizos-lajina, jota he yhtä virheellisesti kutsuvat nimellä Velleus.Swatz. Umbil. margine lobatus incisus, subtus hirtus niger. Denna misstages af somlige för Polyrrhizos, L. hvilken de lika orätt kalla Velleus.
On yleinen ja kasvaa runsaasti monissa paikoissa. Se sisältää paljon väriainetta, vaikka violetti väri ei ole kaunis. Kaikista [näistä] tämä vivahtaa eniten siniseen, mutta yritykseni saada siitä sinistä väriä eivät ole vielä onnistuneet.Är allmän, och växer ymnigt på många ställen. Innehåller mycket färgämne, ehuru det violetta ej blir vackert. Utaf alla drager detta mäst i blått: men mina försök, at få blå färg däraf, hafva ännu icke lyckats.
Villalle
1. U. m. mukaan hauduttamisen jälkeen tumma violetti väri.
2. Sama vielä pidemmän käsittelyn jälkeen: hyvin tumma violetti väri, ruskeaan vivahtava.
3. Sama yhdessä valkoisen arseenin (Arsenicum album) kanssa, 2 graania kutakin jäkäläkvintiiniä kohden: erittäin voimakas ruskeanvioletti, joka kestää keittämisen saippuassa.
4. U. m. mukaan valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa kaunis ja voimakas karmeliitinruskea väri, joka on voimakas ja kestävä.
5. Sama hieman pidempään käsiteltynä: musta, vain hyvin vähän ruskeaan vivahtava, varsin voimakas ja kestävä.På Ylle
1. n. m. med digestion, en mörk Violette färg.
2. Densamma, ännu längre, mycket mörk Violette färg, åt Puce.
3. Densamma, med Arsenicum album, efter 2 gran på hvarje quintin Laf, en mycket stark Puce färg, som tål koka i Tvål.
4. n. m. med Merc. c. a. en vacker och hög Carmelite färg, som är stark och fast.
5. Denssamma något längre, svart, helt litet åt brunt, ganska stark och fast.
Silkille
U. m. mukaan . Usean päivän digestion jälkeen kaunis ja kirkas syreeninvioletti.På Silke.
n. m. flere dagars digestion, en vacker och klar Couleur de Lilas.
9. L. Glaber Variat.
Liite 1794: Korjauksia: L. Glaber variat., lue: L. Glaber. Tämä on todennäköisemmin oma lajinsa kuin edellisen muunnos, joksi sitä oletettiin. Kun tämä esiintyy monilehtisenä, näyttää se olevan L. Polyphyllus LINN. Var. Pullus näyttää olevan tämän muunnos.Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser: L. Glaber variat. läs: L. Glaber. Slat-Laf. Denne är troligare et eget Slag än variation af den förra , som man förmodade. Då denne finnes mångbladig , synes den vara L. Polyphyllus LINN. Variation af denna synes var. Pullus vara.
Tämä on luultavasti edellisen lajin muunnos; se kasvaa usein sekaisin edellisen kanssa. Sen lehdille kasvaa runsaasti muita lehtiä. Se antaa myös lähes samanvärisen värin kuin harmaanapajäkälä. Sv. Umbil. lobatus, incsius, substus lævis. Denna är förmodeligen en variation af den föregående: - växer ofta ömsom med den föregående. På dess blad utväxer myckenhet andra blad. Den ger ock nästan lika färg med Hirsutus.
Villalle
1. U. m. mukaan. Haudutuksen jälkeen kaunis violetti väri, enemmän punaiseen vivahtava.
2. U. m. mukaan. Haudutuksen jälkeen kalkin ja salpietarin kanssa vaaleampi violetti väri.
3. U. m. mukaan. Sama vielä pidemmän käsittelyn jälkeen: erittäin kaunis ruskeanvioletti.
4. U. m. mukaan. Kuuden päivän hauduttamisen jälkeen kaunis ruskeanvioletti, purppuraan vivahtava. Katso näyte nro 45.På Ylle
1. n. m. Digestion, vacker Violette färg, mera åt rödt.
2. n. m. Digestion, med K. f. och S. p. ljusare Violette färg.
3. n. m. Den samma ännu längre, mycket vacker Puce.
4. n. m. Efter 6 dagars digestion, vacker Puce åt Purpur. Se profvet N:o 45.
Silkille
1. U. m. mukaan. Lyhyen digestion jälkeen syreeninvioletti.
2. Sama pidemmän käsittelyn jälkeen, tummempana.
3. U. m. mukaan kalkin ja salpietarin kanssa kaunis vaalea violetti väri.På Silke.
1. n. m. Kort digestion, Couleur de Lilas.
2. Den samma längre, mörkare.
3. n. m. med K. f. och S. p. vacker ljus Violette färg.
Anaptychia runcinata, meriripsijäkälä, brun franslav TAI Xanthoparmelia pulla, siloruskokarve, mörkbrun sköldlav10. L. Pullus
Tämäkin on todennäköisesti muunnos, ja se eroaa edellisestä muunnoksesta siinä, että se on ohuempi ja löyhempi, aivan sileä eikä lainkaan monilehtinen. Sen väri on lähes mustanruskea, kuparinruskea. Se ei kasva yleisesti, vaan on harvinainen. Olen löytänyt sitä yhdessä L. Hirsutus -lajin kanssa Stegeborgista.
Se näyttää sisältävän enemmän väriainetta kuin muut.Var. Umbil. orbatus, planus, æneus, supra et subtus lævis.
Denna är ock troligen en variation, och skiljer sig ifrån den föregående variation därmed, at den är tunnare och lösare, aldeles slät och icke mångbladig. Har nästan en svartbrun Koppar färg. Växer icke allmänt, utan är sällsynt. Jag har funnit den tilsammans med L. Hirsutus vid Stegeborg. Den tyckes innehålla mera färgämne än de andra.
Villalle
U. m. mukaan hauduttamalla, voimakas punertava ruskeanvioletti.På Ylle
n. m. med digestion, stark Puce färg, åt rödt.
Silkille
U. m. mukaan hauduttamalla, vaaleampi punaruskea väri.På Silke.
n. m. med digestion, ljusare Mordore färg.
11. L. Glaucus. Variat.
Liite 1794: Korjauksia: L. Glaucus var., lue: L. Polyrrhizos LINN. DILL. WITHERING &c.Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser: L. Glaucus var. läs L. Polyrrhizos LINN. DILL. WITHERING &c.
Tämä näyttää olevan harmaanapajäkälän kolmas muunnos. Olen löytänyt sitä ainoastaan kasvamassa Stegeborgissa, Saltsjönin rannalla olevilla kallioilla, suurina määrinä. Se on kovempi ja jäykempi kuin muut. Se on yläpinnalta harmaansininen ja alapinnalta musta sekä paikoin mustakarvainen. Yläpinnalla on usein ikään kuin pieniä ruosteläiskiä[?]. Se antaa lähes saman värin kuin harmaanapajäkälä.Umbil. margine lobatus, subinde polyphyllus, rigidus, supra glaucus, subtus hirsutus niger.
Denna tyckes vara tredje variation af Hirsutus. Jag har endast funnit den växa vid Stegeborg, på berg vid Saltsjön, til stor myckenhet. Den är mera hård och styf än de andra. Är gråblå ofvanpå, och svart, samt klastals svarthårig inunder. Har ofta liksom små rastfläackar på öfra sidan. Den gifver nästan lika färg med Hirsutus.
Villalle
1. U. m. mukaan. Hauduttamisen jälkeen ja sitten ½ tuntia keitettynä vaalea violetti väri.
2. U. m. mukaan valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa kaunis karmeliitinruskea väri.
3. Sama pidemmän käsittelyn jälkeen: mustanruskea väri.
4. Vielä pidemmän hauduttamisen jälkeen enemmän mustaan vivahtava väri, joka on varsin kestävä.På Ylle
1. n. m. med digestion och sedan kokt ½ timme, en ljus Violet färg.
2. n. m. med Merc. c. a. vacker Carmelit färg.
3. Densamma längre, svartbrun färg.
4. Ännu i längre digestion, mera svart färg, som är ganska fast.
Silkille
1. U. m. mukaan. Kaunis violetti väri.
2. Pidemmän hauduttamisen jälkeen voimakkaampi violetti, enemmän ruskeaan vivahtava.
3. U. m. mukaan ja rautavitrilin kanssa kaunis ruskeanvioletti; katso näyte nro 30.
4. Sama vielä pidemmän käsittelyn jälkeen: tummempi ruskeanvioletti; katso näyte nro 31.
5. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa vaalea karmeliitinruskea; katso näyte nro 32.
6. Sama pidemmän hauduttamisen jälkeen: karmeliitinruskea väri, enemmän punaiseen vivahtava; katso näyte nro 33.På Silke.
1. n. m. vacker Violet färg.
2. Med längre digestion, starkare Violet, mera åt Puce.
3. n. m. och med Järn-vitriol, vacker Puce färg, se profvet N:o 30.
4. Densamma ännu längre, mörkare Puce, se profvet N:o 31.
5. n. m. och med Merc. c. a. ljus Carmelit, se profvet N:o 32.
6. Densamma längre i digestion, Carmelit färg, mera åt rödt, se profvet N:o 33.
Umbilicaria hirsuta, harmaanapajäkälä, ragglav12. L. Polyrrhizos.
Liite 1794: Korjauksia: L. Polyrrhizos L., lue: L. Hirsutus SWARTZ. Tämä on erehdyksessä sekoitettu Velleus-lajiin, joka on lappilainen ja hyvin siitä erottuva. [Korjattu lajinimeen.]Bihang Jan. Feb. Mart. 1794: Rättelser: L. Polyrrhizos L. läs: L. Hirsutus SWARTZ. denna har blifvit misstagen för Velleus, som är Lappsk och väl åtskild.
Jotkut erehtyvät pitämään tätä Velleuksena, joka on suuri lapinjäläläkä ja jota ei näillä seuduilla tavata.
Tämä on hyvin yleinen ja sisältää runsaasti kaunista väriainetta. Tämän pienempi muunnos, joka on rakenteeltaan monimutkaisempi, sillä sen sisällä on useita päällekkäisiä lehtiä, näyttää sisältävän runsaammin väriainetta, kuitenkin samanväristäL. Umbil. cinereo glaucus, lævis subtus hirtus, plyrrhizos. Denne misstages af somlige för Velleus, som är en stor Lappsk Laf, och som icke finnes här på orten.
Denne är mycket allmän, och innehåller mycket vackert färgämne. En mindre variation af denna, som är complicerad af flera blad inom hvarandra, tyckes hålla ymnigare färgämne, dock af lika hy.
Villalle
1. U. m. mukaan. Hauduttamisen jälkeen erittäin kaunis violetti väri, enemmän karmiininpunaiseen vivahtava.
2. U. m. mukaan. Pidemmän hauduttamisen jälkeen kaunis punaruskea, enemmän violettiin vivahtava.
3. U. m. mukaan ja hieman viinaa käyttäen kaunis, kirkas violetti väri.
4. U. m. mukaan ja tinaliuoksen kanssa kaunis punaruskea; katso näyte nro 49.
5. U. m. mukaan suuremman tinaliuosmäärän kanssa tummanpunainen väri.
6. U. m. mukaan. Usean päivän hauduttamisen jälkeen kaunis ruskeanvioletti.
7. U. m. mukaan. Sama pidempään käsiteltynä: tummempi ruskeanvioletti.
8. U. m. mukaan. Vielä pidemmän käsittelyn jälkeen voimakas ruskeanvioletti, lähes musta; katso näyte nro 53.
9. U. m. mukaan mineraalialkalin kanssa ja kolmen päivän haudutuksella kaunis ruskeanvioletti, purppuraan vivahtava.
10. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa tumma karmeliitinruskea; katso näyte nro 55.
11. U. m. mukaan. Sen jälkeen kun jäkälää oli ensin pidetty muutaman päivän ajan viinassa jauhettuna, ja valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa saatiin varsin voimakas ja kaunis karmeliitinruskea väri.På Ylle
1. n. m. Digestion, mycket vacker Violet färg, mera åt Cramoisie.
2. n. m. längre digestion, vacker Mordoré, mera åt Violet.
3. n. m. och med något Bränvin, vacker klar Violet färg.
4. n. m. och med Tenn-composition, vacker Mordoré, se profvet N:o 49.
5. n. m. med mera Tenn-composition, mörkröd färg.
6. n. m. flere dagars digestion, vacker Puce färg.
7. n. m. densamma längre, mörkare Puce.
8. n. m. ännu längre, stark Puce färg, nästan svart, se profvet N:o 53.
9. n. m. med Alk. min och i digestion 3 dagar, vacker Puce färg åt Purpur.
10. n. m. och med Merc. c. a. mörk Carmelit, se profvet N:o 55.
11. n. m. sedan Lafven förut legat pulveriserad i Bränvin några dagar, och med Merc. c. a. en ganska hög och vacker Carmelit färg.
Silkille
1. U. m. mukaan. Muutaman tunnin hauduttamisen jälkeen kaunis vaalea harmaanvioletti.
2. U. m. mukaan Yhden vuorokauden hauduttamisen jälkeen varsin kaunis violetti väri, purppuraan vivahtava; katso näyte nro 39.
3. Sama kahden vuorokauden jälkeen, tummempi.
4. Sama pidemmän käsittelyn jälkeen, lähes ruskeanvioletti.
5. Sama vielä pidemmän käsittelyn jälkeen, ruskeanvioletti.
6. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa tumma harmaanvioletti.
7. U. m. mukaan ja mineraalialkalin kanssa keitettynä kaunis ja voimakas harmaanvioletti, jossa on kiiltoa; katso näyte nro 45.På Silke.
1. n. m. efter någre timmars digestion, vacker ljus Gredeline färg.
2. n. m. efter et dygns digestion, ganska vacker Violet färg, åt Purpur, se profvet N:o 39.
3. Densamma efter 2 dygn, mera mörk.
4. Densamma längre, nästan Puce färg.
5. Densamma ännu längre, Puce färg.
6. n. m. och med Merc. c. a. en mörk Gredeline färg.
7. n. m. och med Alk. min kokad, en vacker och hög Gredeline färg med glans, se profvet N:o 45.
Umbilicaria grisea, hiirennapajäkälä, naken ragglav13. L. Griseus.
Tämä kasvaa kallioilla Norrköpingin lähistöllä. Se näyttää olevan edellisen muunnos, mutta antaa kauniimman värin. En ole koskaan löytänyt sen kilpiä. Jos sitä voitaisiin saada runsaasti, se olisi erittäin tuottoisa.Sw. Umbil. cinereus lobatus, lævis, substus papillosus, fuscus. Denna växer på Berg nära vid Norrköping. Tyckes vara en variation af den föregående; men ger vackrare färg. Jag har aldrig funnit des peltæ. Om den kunde fås til myckenhet, så vore den mycket lönande.
Villalle
1. U. m. mukaan. Hauduttamisen jälkeen kaunis violetti väri.
2. U. m. mukaan. Tunnin hauduttamisen jälkeen ja pienen tinaliuosmäärän kanssa vaalea harmaanvioletti.
3. Sama pidemmän käsittelyn jälkeen: vaalea punaruskea.
4. Kalkin ja koksisuolan kanssa muutaman päivän hauduttamisen jälkeen karmeliitinruskea väri, hieman violettiin vivahtava.
5. U. m. mukaan ja kuparivitrilin kanssa tumma oliivinväri, voimakas ja kaunis; katso näyte nro 61.
6. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa kaunis tumma myskinväri.
7. Sama kahden päivän hauduttamisen jälkeen: mustanruskea väri.
8. Sama kolmen päivän hauduttamisen jälkeen: voimakas ja kestävä musta väri, joka ei muutu lipeäsuolojen eikä väkevimpien mineraalihappojen vaikutuksesta.På Ylle
1. n. m. med digestion, vacker Violet färg.
2. n. m. efter en timmes digestion och med litet Tenn-composition, ljus Gredeline färg.
3. Densamma längre, ljus Mordoré färg.
4. Med Kalk och Koksalt, efter några dagars digestion, Carmelit färg, något åt Violet.
5. n. m. och med Koppar-vitriol, en mörk Olive färg, stark och vacker, se profvet N:o 61.
6. n. m. och med Merc. c. a. en vacker mörk Musc. färg.
7. Densamma efter 2 dagars digestion, en svartbrun färg.
8. Densamma efter 3 dagars digestion, en stark och fast svart färg, som icke förändras hvarken af Lutsalter eller af skarpaste Mineral-syror.
Silkille
1. U. m. mukaan. Kahden tunnin digestion jälkeen kaunis harmaanvioletti.
2. U. m. mukaan. Vuorokauden hauduttamisen jälkeen voimakas ja kaunis harmaanvioletti.
3. Sama tinaliuoksen kanssa: kaunis karmiininpunainen väri.
4. U. m. mukaan. Kahden vuorokauden hauduttamisen jälkeen kaunis ja voimakas violetti väri, lähes purppura; katso näyte nro 49.
5. U. m. mukaan. Kuuden päivän hauduttamisen jälkeen voimakas ja täyteläinen ruskeanvioletti; katso näyte nro 50.
6. U. m. mukaan. Keitettynä roomalaisen alunan kanssa: kaunis violetti väri.
7. U. m. mukaan ja mineraalialkalin kanssa keitettynä erittäin voimakas ja kaunis harmaanvioletti; katso näyte nro 52.
8. Ensin viinalla uutettuna ja sitten [n. m.:n mukaan] valkoisen syövyttävän elohopean (Merc. c. a.) kanssa: kaunis Ventre de Biche -väri; katso näyte nro 53.
9. Sama pidempään hauduttamalla: kaunis ja kestävä karmeliitinruskea väri; katso näyte nro 54.
10. U. m. mukaan ja tinaliuoksen kanssa: varsin kaunis Couleur de Rose -väri (ruusunpunainen); katso näyte nro 55.
11. U. m. mukaan. Silkki, puretettuna tinaliuoksessa: voimakas punaruskea.
12. U. m. mukaan ja kuparivitrilin kanssa: kaunis ruskeankeltainen, jossa on kiiltoa; katso näyte nro 57.
13. Sama pidempään hauduttamalla: kellertävä, tummempi karmeliitinruskea väri, jossa on kiiltoa; katso näyte nro 58.
14. U. m. mukaan ja valkoisen syövyttävän elohopean kanssa syreeninväri; katso näyte nro 59.
15. U. m. mukaan. Keitettynä roomalaisen alunan kanssa ja kastettuna laimennettuun tinaliuokseen: vaalea, kaunis karmiininpunainen väri; katso näyte nro 60.
16. U. m. mukaan. Silkki, puretettuna tinaliuoksessa ja sen jälkeen usean päivän ajan hauduttamalla muutaman tipan tinaliuosta sisältävässä puhtaassa väriliemessä: punertava punaruskea; katso näyte nro 61.På Silke.
1. n. m. efter 2 timmars digestion, vacker Gredeline färg.
2. n. m. efter et dygns digestion, hög och vacker Gredelin färg.
3. Densamma med Tenn-composition, vacker Cramoisie färg.
4. n. m. efter 2 dygns digestion, en vacker och hög Violet färg, nästan Purpur, se profvet N:o 49.
5. n. m. efter 6 dagars digestion, stark och hög Puce färg, se profvet N:o 50.
6. n. m. och kokt med R. Alun, en vacker Violet färg.
7. n. m. och med Alk. min. kokt, en mycket hög och vacker Gredeline färg, se profvet N:o 52.
8. Med Bränvin först utdragen och sedan efter n. m. och med Merc. c. a., en vacker Ventre de Biche färg, se profvet N:o 53.
9. Densamma i längre digestion, en vacker och fast Carmelit färg, se profvet N:o 54.
10. n. m. och med Tenn-composition, en ganska vacker Couleur de Rose, se profvet N:o 55.
11. n. m. Silket betadt i Tenn-composition, en stark Mordoré färg.
12. n. m. och med Koppar-vitriol, en vacker Feuille morte färg med glans, se profvet N:o 57.
13. Densamma i lämgre digestion, en gulaktig mörkare Carmelit färg, med glans, se profvet N:o 58.
14. n. m. och med Merc. c. a. en Couleur de Lilas, se profvet N:o 59.
15. n. m. kokt med Romersk Alun och doppad i utspädd Tenn-composition, en ljus, vacker Cramoisie färg, se profvet N:o 60.
16. n. m. Silket betadt i Tenn-composition, och sedan i flere dagars digestion med några droppar af Tenn-composition, uti en jungfru färgsoppa, en rödacktig Mordoré färg, se profvet N:o 61.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti