Ote Teknikern'istä. N:o 107, 1:p:llä Kesäk. 1895.
Puuhapon nimellinen aine on epäpuhdasta etikkahappoa ja saadaan sivutuloksena tislatessa puuta kuivana, tai toisin sanoen tervan valmistuksessa. Raaka puuhappo on keltanen, vetelä neste ja hajahtaa runsaasti tervalta, joka sisältää 5-9 pros. etikkahappoa, puuväkiviinaa, acetonia, karbolihappoa, voihappoa y. m. ja jonka kaikkia hyviä ominaisuuksia ei ainakaan vielä tähäna sti ole tarpeeksi huomioon otettu. Käytännön ja ostohalun puutteessa näkyvät tervatehtailijat, ikävä kyllä, itselleen edullisemmaksi antaa suurimman osan tästä hyödyllisestä sivutuloksesta juosta maahan. Tähän vähemmän tyydyttävään seikkaan vaikuttaa puolestaan tuo suotta runsas rautatierahti, joka, etenkin pitemmillä matkoilla, likipitäin kohottaa tavaran hinnan puolta kalliimmaksi, ja niinikään estää kokonaan sen käyttämisen teollisuuslaitoksissa, jossa puuhappo muutoin olisi välttämättömästi tarpeellinen.
Vaikka puuhappoa olisi suuret määrät saatavana maamme monista terva-uuneista, vaikuttaa edellämainittu tosia milt'ei voittamattomia esteitä tai ainakin melkoisesti vaikeuttaa sen käyttämistä käytännöllisiin tarkoituksiin, jonka vuoksi paikoittain on keksitty se keino että suuret määrät "kuivana tislattua" puuhappoa tuodaan Venäjältä.
Puuhappoa käytetään ruoka-etikan valmistamiseen ja puuväkiviina, joka tuote melkoisessa määrässä on tavallisen alkoholin kaltainen, vaan haihtuvampaa, käytetään sen sijaan vernissain y. m. valmistukseen, ja etenkin ilkeän hajunsaja makunsa vuoksi denaturoimiseksi väkiviinaa, jota teollisuuslaitosten tarpeissa viljellään.
Puuhappoa käytetään vielä puhtaan etikkahapon valmistukseen ja etikkahappoisten suolain synnyttämiseen värjäystehtaitten tarpeeksi; myöskin nahanvalmistukseen tehtaissa, joka viimeksi mainittu menettelytapa, ainakin toistaiseksi, on syvä tehdassalaisuus.
Puuhappoa on suurella edulla käytetty lika-alustojen puhdistamiseen y. m. ja viljellään siinä tapauksessa kernaimmin vähän vedellä sekoitettuna sekä väitetään tämän vaikuttavan paremmin kuin nuot tavallisesti käytetyt puhdistusaineet karbolihappo, lysoli, y. m.
Puuhappo hävittää kaiken kasvullisuuden maasta, joka sillä valetaan, jonka vuoksi sitä suurella edulla saatetaan käyttää rikkaruohon hävittämiseen puistokäytäviltä ja lystäilyteiltä.
Puu-aineitten kyllästyttämiseen pitäisi puuhapon hyvin soveltumaan, koska sillä on, muitten hyväin omaisuuksien ohessa, vielä sekin että se estää sammaltumisen. Sen vuoksi on se myöskin erinomainen esim. kattopäreitten kyllästyttämiseen.
Melkoisena osuutena liejuväreissä (slamfärg) on raaka puuhappo näyttäytynyt olevan erinomaista, ja jo tämäkin seikka on takaus siitä että tuo nykyään tuntematoin ja outo tavara, ajan kuluessa tulee runsaasti käytetyksi ja halutuksi. Puuhappo auttaa runsaalla mitalla värin tarttumista seinään ja vaikkapa värivivahdus tulisikin vähän muheammaksi kuin värisekoitus vanhalla tavalla, vettä ja rautavihrtilliä, tulee se sen sijaan paljon lujemmaksi ja ei ole vähintäkään taipumusta "värituherrukseen", joka muuten suuressa määrässä on liejuvärien ominaisuuksia. Jota enemmän puuhappoa ja kuta vähemmän vettä käytetään värisekoitukseen, sitä väkevämmäksi se tulee ja tarttuu paremmin, joka muun muassa havaitaan siitäkin että sivelemiseen käytetty pensseli ei sittenmmin enää tule puhtaaksi.
Liejuväri keitetään tavallisuuden mukaan ruisjauhoilla, vaan veden asemassa käytetään ainoastaan puuhappoa, tai jos tahdotaan olla säästäväisiä, puoleksi vettä ja puoleksi happoa, joka viimeksi mainittu käyttämitapa on yleisin. Värin estämiseksivastaisuudessa lohkeamisesta, johon liejuvärillä yleensä on taipumusta, lisätään vähän rautavihtrilliä, joka on tärkeä, etenkin silloin kun värillä sivellään ennen maalattua pintaa. Josko rautavihtrilli saatetaan kokonaan pois jättää kun seinä ensi kerran sivellään puuhappo-liejuvärillä on edelleen epäselvillä ja saatetaan päättää vasta pitemmän kokemusajan kuluttua, vaan minä puolestani luulen, että tämä saattaa tapahtua ilman vaikeutta. Rautavihtrillin tärkeyttä sitä vastaan en tahdo väittää sellaisissa liejuväreissä, joilla sivellään ennen maalattua pintaa, jossa mainittu lisäys näyttää estävän värin lohkeamista, kuten edellä mainittiin.
Mitä tulee rautavihtrillin paljouteen lisäykseksi, niin riittää hyvin 3 kg. hyvin 80 litran värisatsiin. Vanhan liejuvärisekoitustavan mukaan pantiin sellaiseen satsiin 20 à 10 kg rautavihtrilliä.
Tämän ohessa huomattakoon että raakaa puuhappoa ei käy kulettaminen tai säilyttäminen tavallisissa kuusi- tai petäjäastioissa, joista se jotenkin pian vuotaa pois, vaikkapa ne muuten olisivatkin tiheitä, vaan on näihin käytettävä tammisia astioita, joita ennen käytettyjä löytyy kyllin huokeasta hinnasta kaupaksi.
Kuten edellä mainittiin saadaan puuhappoa jokaisesta täydellisesti laaditusta tervauunista, vaikka nykyinne runsas rautatierahti melkoisesti kallistuttaa pitkällä matkalla tämän hyödyllisen ja erittäin käytännöllisen aineen. Minä puolestani olen saanut erittäin hyvää raakaa puuhappoa herra M. Bonn'in tervatehtaasta läheltä Korkeakosken rautatieasemaa, josta myöskin saadaan kuljetukseen hyviä tammi-astioita, kun tyhjät astiat lähetetään takasiin.
Sellainen astia on noin 125 l. = 48 kannun vetoinen, ja maksaa, 4 pennin mukaan litralta, 5 markkaa paikalla.
K. Sz.
---
Puuhappoa, Tärpettiä, Tervaa, Laitelma tervaa, Pikiöljyä, Sysiä y. m.
useimmat kerrat palkitut korkeimmalla palkinnolla,
myydään edullisilla hinnoilla suorastaan tehtaasta Korkeakosken aseman varrella.
Mathias Bonn.
Kolho ja Bonnäs.
Puuhappoa myyvät Helsingissä Herrat Stoltzenberg ja Böcker.
Tärpättiä Herrat Westerlund ja Kumpp.
Tervaa ja laitelma tervaa myy Herra F. J. F. Sjöblom.
Sysiä myy Herra M. L. Lindblad.
Puuhappoa käytetään vielä keltamullan (gulockra) sekoitukseen sekä kaikkiin keltasiin ja viheriäisiin värivivahduksiin erittäin edullisesti, joten maalaus näyttää öljyväriltä. Tätä paitsi käytetään puuhappoa edullisesti verkkojen värjäykseen y. m. sekä kattopäreitten kyllästyttämiseen. 1 tamminen astia sisältää 180 à 250 litraa.
Laitelma tervaa käytetään Carbolineumin sijassa ja on noin puolen helpompaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti