Maiden ja merien takaa 1, 2.1.1865
[---]
Merkillistä on että eritansoilla on suuret ja yleiset eroitukset, ei ainoastaan puwun muodossa waan wärissäkin. Niinpä esim. Litwalaisilla ja Lättiläisillä walkea ja harmaanwalpakka wäri omat kansallisena wärinä. Litwan miehet aina käywät walkeassa willassa ja naiset walkeassa palttinassa. Lättiläisillä, heidän heimolaisillansa, waatteitten wäri wähän harmaalle wiwahtaa.
Virolaisilla sitä wastaan waatteitten wäri on musta tai mustanruuni. Litwalaisia woisi siis sanoa walkowiitoitsi ja Wirolaisia Mustawiitoiksi. Herodotos kertomuksessansa Skytinmaasta usein mainitsee erästä Mustawiitat (Melanchlänoi) nimistä kansaa, ja moni oppinut on tahtonut päättää hänen siinä kohdin Wirolaisia tarkoittaneen, koska koko nykyisen Wenäjänwallan piirissä ei ole muuta kansaa, joka niin yksinomaisesti olisi mustaan puettu. Lättiläisetkin tätä nykyä wielä tawallisesti mainitsewat Wirolaista Mustawiitan nimellä.
Oli syynä siihen joku omituinen rakkaus mustaan wäriin wai lieneekö lampaitten willa täällä enimmiten musta, se ainakin on tosiasia että Wirolainen melkein kaikki waatteensa laittaa mustasta tai mustanruunista willasta. Mustasta sarasta on heillä housut ja hameet, takit ja tankit ja pitkät päällysviitat. Sukatkin setä kintaat owat mustasta langasta neulotut, ja samaten turkit jotka miehillä ja waimoilla owat aiwan samannäköiset. Sitä walkeammalta paistawat tästä mustasta puwusta heidän walkoiset kaswonsa ja liinankarwainen tukka.
Waikka, niinkuin yllä sanottiin, Wirolaiset eiwät paljon huoli koristella asuntoansa, niin kuitenkin laillansa koristelewat itseänsä, ja waikka heidän huonekaluissansa ei ole yhtään, jota suuremmassa arwossa pitäisimät, niin kuitenkin on monta osaa heidän puwussaan, josta he suurta lukua pitäwät ja jota huolellisesti koristelewat.
Tämmöisistä koruista on silmiinpistäwäisin waimoin rintasolki. Oikeastaan on niiden tarkoituksena paidan koossa pitäminen, waan ne owatniin suuret ko'oltaan että peittäwät koko rinnan haarniskan tai kilwen tawalla. Näillä rintasoljilla Wirottaret enimmiten koreilewat ja kopeilewat. Saksan kultasepät kaupungeissa takowat niitä hywin siewiksi hopeasta tai messingistä, ja kaupittelemat tukuttain kaikilla markkinoilla. Jokaisessa eri tienoossa on omituinen, wanhastaan tawallinen rintasoljen laji, ja erilaiset ne on myöskin naineilla, erilaiset naimattomilla. Mihin rintasolkiinsa Wirottaret ripustamat kaktki mitä heillä on kallista, sormuksia, ristejä, rahoja, koralleja, merenkultaa, kulkusia, ja koska näin täydessä pyhäpuwussaan menewät kirkkoon, niin kilisee ja helisee niinkuin astuisi rautainen ritari.
Mustain waatettensa koristukseksi Wirolaiset hywin taitawasti ja somasti käyttäwät punaista wäriä. Wiittoihin, sukkiin ja kenkiin he aina ompelewat punaiset langat. Warsinkin reunoissa on niitä aina monella lailla. Nämät punaiset langat wälistä waan owat pantuna kaikellaisiksi koukeroiksi, wälistä kukkasiksi, linnuiksi t. m. s. Eri pitäjissä pannaan ne eri lailla ja tuntija niistä kohta päättää mistä mihin on kotosin.
Wirolaisilla on samallaiset jalkineet kuin Wenäläisellä ja Lättiläisellä. Kaikki nämät kansat alkuansa eiwät ole käyneet saappaissa niinkuin Puolalainen, Tatarilainen y. m. Wasta myöhemmin owat Wenäläiset Tatarilaisilta, Litwalaiset Puolalaisilta oppineet saappaissa käymisen, Wirolaisissa niinkuin Lättiläisissäkin miehet sekä näiset käywät niini- tai pajunkuori-kengissä; warakkaammat panewat jalkaansa nahkapalan, jonka punaisella paulalla wetäwät kiinni. Harwa on Saksalaisilta oppinut saappaita jalkaansa panemaan ja koreilee niissä pyhänä. Heistä nämät niinikenhät owat kaikkia muita jalkineita paremmat ja ne owatkin hywin mukawat sekä soweliaat tätä suomaata kaalatessa. Tietysti niinikenhät eiwät montaa päiwää kestä; waan jos matkalla rikki menewät, ei siitä mitään hätää. Pian on joku puu kolottu ja uudet jalkineet punotut. Hiusten suhteen on Wirolaisilla myöskin ihan eri tawat kuin mitä heidän naapureillansa, Wenäläisillä, Puolalaisilla ja Lättiläisillä. Lättiläinen leukansa aiwan sileäksi ajaa, Wenäläinen antaa poskien, huulten ja leuwan mielinmäärin karwettua, waan Wirolaisissa on toinen tapa naineilla miehillä, toinen naimattomilla; jälkimäiset ajawat kaiken partansa, edelliset sitä wastaan ainoastaan wiikset. Wenäläinen keritsee tukkansa aiwan tasaiseksi ympäri koko pään; Wirolaisissa sitä wastaan, sekä miehillä että waimoilla, pojilla ja tytöillä liehuu kullankeltaiset suortuwat pitkänä ja walleillaan, jossa heidän näkönsä tulee hywin metsiköntapaiseksi. Ainoasti muutamin seuduin pannaan tyttöin tukka palmikolle taikka waimoin hiukset suureksi sarweksi keskellä päätä.
Muutamin paikoin on tytöillä hywin soma, "tyrk" niminen lakki päässä. Se on korkea, pään ympäri kääritty liuska wahwaa paperia, jonka päällystäwät punaisella willakankaalla tai silkillä ja koristelewat pitseillä sekä hetaleilla. Otsassa on tämä lakki Wenakkojen pääkorun näköinen; takana on se matalampi ja liehuwilla nauhoilla y. m. warustettu. Naineilla on päältäpäin umpinaiset myssyt. Köyhimmälläkin on punalanka hiuksissa ja lasihelmilanka kaulassa. Miehillä on kesällä matalat hatut niinkuin Wenäläisillä, talwella korkeat puuhkalakit lampaan- tai ketunnahasta.
[---]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti