Suomalaisia kasvu-nimejä

SUOMI,
Tidskrift i fosterländska ämnen.
1850.

Tionde årgången.

Utgifven på Finska Litteratur-Sällskapets förlag.

Helsingfors,
Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri,
1851.

Imprimatur: H. Molander.

Suomalaisia kasvu-nimejä

kokoi
H. A. Reinholm.
Turun muinanen Rohvessori Tillandz, sama mies joka ensin sai Akatemian leikkaus-huoneenki alkuun, on myös se, joka Suomen Kasvuttarelle (Flora) ensimmäisen ja tähänasti ainuvan kirjan teki: Catalogus Plantarum, quae prope Aboam tam in excultis quam incultis locis hucusque inventae sunt - Accessere praeterea usitatiora Suetica et Finnonica nomina. (Se on: Niitten Kasvujen luettelo, jotka Turun tienoilla itsestään taikka kylvymaissa tähänasti ovat löytyneet kasvavana — ynnä tavallisimpain ruotsalaisten ja Suomalaisten nimien kanssa), ab Elia Til-Landz, D:r et Prof. Med. Pubi. Aboae, 1683. Miksi ei hänen perästä kukaan ole Suomen ihanaita hempukkaisia korjannut ja suojellut?! Kalm, Prytz, Wirzén ja muut ovat kyllä kiitollisella huolella niissä askaroineet, mutta minkäänlaista täydellistä ei vielä ole saatu aikaan, lieneeko toivomistakaan kohdakkoin. Koskei siis Suomen Kasvutar vieläkään isoon aikaan näytä valmistuvan, ja sen tiedot alinomaan ovat välttämättömästi tarpeelliset, niinpitäisi jo edelläpäin jotaki talouden varaksi hangittamaan. Kansa monessa paikassa elää kovassa kurjuudessa eikä tiedä hyväksensä käyttää luonnon suuria lahjoja, joista hänen kuitenki pitää elämään, vaan tallaa jalkainsa alle monen kasvun, joka olisi tarpeellinen latukseksi taikka kaupaksi. Talous-Seurat ovat välisten maamiehille lähettäneet hyödyllisiä kirjoja, mutta vähäisen kyllä ja puuttuvaisia ne'ki. Maankylissä oleskellesamme olemme havainneet syyn tähän kurjaan tilaan usein olevan senki, etteivät halulliset kirjantekiät hyvin tunne kunki kasvun suomalaisen nimen. Kun ei siis nimestä saa selvää, kuingasta sitte mahdollista asiatakaan lajillensa selittää? Mitä hyötyä talonpojalle siitä on, että hän esim. "Opetuskirjassa maan viljelemisessä yhteiselle kansalle, Turusa, 1846" siv. 13 saa lukeaksensa: "Jos sinulla on tilaisuus toimittaa sinullesi Ängkampe, Alopecurus nimistä siementä" ja muuta semmoista! Oppimatoin talonpoika siinä sano: "Kah, olisipa se taikka se mahdottoman hyvä, mutta ei se kasva meidän maassa (vaikka moni semmoinen kasvu kasvaa pihalla, mutta toisella nimellä tuttu). — Mainittu Tillandz vainaja, ansaitsee myös Suomalaisten kasvu-nimien perustamisesta suuremman kiitoksen, sitä suuremmanki, koska hän tullessa meille oli umpiruotsalainen. *) - sufficit tamen calcar addidisse de genuinis avidius percontandi. Hänen nimet ovat usein säntälleen, vaikka hän itse mainitsee, ett'ei hän niitä kovin ahkeraan ole etsiellytkään, vaan ainuastaan tahtoi muissa sytyttää halun suomalais-nimien tarkempaan tutkimiseen *). Mutta hänen jälkimmäiset eivät tähän asti ole huolineet hänen lempiästä kehoituksesta. Minkä vähäisen kasvuoppineet ovatki tehneet, ovat parhaasta päästä ajanneet uusia kasvu-lajia takaa, vähä kyllä suomalaisista nimistä huolien, muutakun jos juuri tapaturmaan ajaa, vaikka niitten tarpeellisuudesta välisten kyllä ovat puhuneet. Niin sanoo esim. V. 1754 G. Orraeus (Praes. Kalm, Adumbratio Florae) seuravata: "Paitsi eri laijen (species), yhtä'pitäväisten (synonyma) ja vaihtaminen (varietates) tutkimista, ovat kunki paikkakunnan omituiset nimitykset lisään pantavat. Jos vaihtamat talonpojilta nimeltään eroitetaan, merkitköön kasvututkia niitäki. Hän ei olko' yhdellä nimellä tytyvainen, vaan jos kasvuilla eri maanpaikassa olisi usiampi nimi, niin pankoon jokaista, ynnä nimi-paikan, muistoon. Tämmöinen selitys on tärkeempi, kun ensisilmäelemällä luulisikaan, sillä kunki paikan nimen osoittamisesta on kasvuoppineelle sekä muille oppimattomille hyöty. Kotimaan nimien johdosta osaa oppimatoin hyväksensä käyttää mitä Kasvuttareessa on opetettu, mikä on tarpeellinen talouksessa, mikä rohtoksi (lääkeeksi), mikä miksi. Jos kasvu tarvitaan Apteekissa, niin hän tietää sen myydä sinne: vieraille ja matkustajille kasvunimet ei ole sen vähemmän tarpeelliset. Jos kasvu on harvoin nähty, niin he saavat, nimen kirjasta nähtyä, tilan asukkailta tarkemmin kysellä sen kasvupaikaa ynnä muuta; mutta jos ei kotikielinen kasvunimi ole tuttu, tämä kyseleminen ei käy laatuun. Selvii hän vielä kasvun luonto ja voimaki ja muut omaisuukset jo paljasta nimestä, joka useimmasti on ihmeen sopiva. " Tästä kauniista puheesta ei kuitenkaan näytä seuraneen sen parempata nimien korjaamista, vaikka kolme vuotta sen perästä yhtä kauniisti puhuttiin Talous-Sanakirjan tarpeellisuudesta. Vasta nykyisempinä aikoina ovat Lönnrot, Ticklen, Ervast ja muut ruvenneet näitä hyljättyjä korjaamaan, ja tuskin lienee nykyisinä aikoina sitä kasvuoppiasta, joll' ei kirjassaan suomalaisia kasvu-nimejä ole kirjoitettuna. Mutta usiammat ovat niitä pitäneet paljaana kaunistuksena Kukattareelle, eivätkä sentähden ole niin huolineet siitä., jos nimi oli selvä taikka ei, ja millä tienoilla se oli tavallinen. Koska v. 1802— 29 Ruotsissa Kasvu-Kuvatar (Svensk Botanik) toimitettiin, niin oppivainen Alanus siihen laitti joitakuita suomalaisia nimejä. Niitä ja muita semmoisia on luultu selviksi, vaikkei jokaiseen suinkaan ole luottamista, koskei niitä meidän maankylissä omisteta. Niitä nimejä tutkiessa, olemme havainneet, että monet niistä ovat vanhan Tillandsin kirjasta kirjoitetut, hänen selvät nimet vielä raiskatutki, jakäsikirjoittamien kautta ne ovat sitten tulleet aina hullumaksi, moni aivan tuntemattomaksi. Muutamat (erinomattain Ervast) ovat koettaneet omasta päästänsä synnyttää suomalaisia nimejä. Heidän lempiälle huolelle olkoon kiitos, mutta me pidämme semmoisia tekonimejä tyhjinä ja kelvottomina. Jos talonpoika kerran kotonansa on johonkuhun nimeen tottunut, niin ei sitä saa muuttaa, sillä siitä nousee nimisekannuksia, vaarallisiaki. Muistamme kerran Maamiehen Ystävän neuvoneen keittämään joitakuita kukkaisia rohtoiksi. Keurulla keitettiinki aivan sen neuvon jälkeen, mutta toisia (heidän puolella) sen nimellisiä kasvuja.

Suomalaiset ovat maan-kasvuja nimittäneet sitä myöden kun kuki on arvattu olevan johonki tarpeellinen, taikka kasvun muodosta. Nimen selityksen ynnä muita mielestämme siihen kuuluvia asioja olemme lyhykäisesti liittäneet sinne tänne, jota lukia ei panne' pahaksi. Mutta kuinka meidän vanhemmat niitä viljelivät taikauksissa, ynnä muutaki, piti meidän enimmästi jättää pois toiseksi tilaksi. Ikivanhuudessa meidän vanhemmat ei aina näytä nimeltä eroittaneen kasvujen sukuja ja lajia, niinkuin tämä Raudan synnyn runo näyttää:
Tuuli muinon kuusi vuotta,
Sulo seitsemän keseä,
Tuuli puut lehettömäksi,
Heinät helpehettömäksi;
Taittu suuri Tammi-Haapa,
Rutasi Rutimo-Raijan
Tuohon lietohon merehen. . .
eikä entisessä yksinkertaisessa elämässä niitä kaikkia eroituksia niin surkeasti tarvittukaan; vasta kun tarpeet lisääntyivät ja järki valastui, tuli parempi eroittaminenki tarpeelliseksi. Mutta nimet ei suinkaan ole paljo muuttuvaiset; usiammat Tillandsinnimeistä näyttävät pari sata vuotta pysyneen paikoillaan. Nimien selityksissä, jos kaikkia vaan käsittäisimme, olisi paljo oppimista meidän vanhempain elämästä. Minkätähden Pohjanmaalla
Apteekin kaupoissa kutsuvat: Unguentum lauri (lagersalva) Yheksän miehen voimaa; tavallista ihraa, Elefantin ihraa; sijan ihra, Ruumiin rasvaa; Essentia dulcis, Tursista; Oleum Hyperici, yheksän numeron lemmiä, jnel Olkoon mistä hyvänsä syntyneet, niin sen vaan sanomme että Suomalaisilla on kasvuille paljo omituisia nimityksiä, (eläville paljo enemmän). Niitä olemme liikkuessa, kutaki näyttäen kyselleet ja kirjoittaneet eri maan paikoissa. Kirjoissa löytyvätnimet olemme ahkeraan koonneet. Lisään ovat antaneet: Tohtorit Lind Porvossa, Arkiateri Törnroth, Tohtorit Lönnrot, O. Hjelt, Rancken (Aspin kokoilemia) ja J. af Tengström, Maamittarit Hanen ja Addens, Provisori Collan, Maisterit Warelius' (usiammat Pohjanmaan nimet), Oppivaiset Europaeus, Regnell, Paldani, Sihtieri Tarvanen ynnä monet muut joita me suuresti kiitämme. Selitykseksi olemme kuhunki paikkaan pistäneet muiden heimokansojen vastaavaiset nimet. Lappalaisten usiammat nimet ovat Fellmannilta (Bulletin scientifique de Moscau), mutta joku niistä taitaa tässä olla epäselvä. Virolaisten ovat Fleischerin Kirjasta: "Systematische Verzeichniss aller in Ostsee-Provinzen vorkommenden Fanerogamen. Mitau, 1831, " mutta neki ovat mielin määrin Saksalaisilta kirjoitetut, sentähden olemme niitä välisten meidän puheen jälkeen kirjoittaneet ja suomentanutki; muiden heimolaisten ovat Castrenin kirjoista. Tämmöisen kasvunimistön tarpeellisuudesta todistanee seki, että Arkipiispa Melartin vainaja ja Rohvessori Gadolin vanhalla ijällään, kumpiki joutohetkinä ovat tämmöisissä askaroinneet. Herrat Assessori Rabbe ja Lehtori Heikel ovat suosioisesti antaneet niitä heidän kirjoittamia nähdäksemme.

Wahlenbergin Flora Suecica, Upsala 1824— 1826, olemme enimmästä seuranneet. Kaikki nimet olemme laittaneet järjestykseen kirjaimia myöden sen vuoksi, etta sekä itsellemme sekä muille Kukattaren ystäville olisi parempi tila niitä oijasta ja lisätä tulevan tarpeen varaksi; sentähden on tänne semmoisiäki nimejä pantu, jotka me taikka muut ovat nimeltään kuulleet, mutta ei silmin nähneet. Näin järjestettynä on huokia, jongun nimen kuultua, katsoa, onko se siellä taikka ei, taikka onko väärin. Moni kaunis Suomen kukka on vielä nimetöin, esim. Euphorbia, Glaux, Jmpatiens, Lobelia, Sagittaria, Butomus, Dactylis, Trientalis, jm. Kosk'ei mikään oppi vaimoväelle ole sopivampi ja luonnokkaampi kun kasvuoppi, soisimme Suomen neitosienki vihdoin ruveta huolimaan ahon kukkaisista, kuitenki omaksi alinomaiseksi huvitukseksi ja hyödytykseksi. — Nimet joita hyviksi tunnustaisimme, olemmä eri kirjaimilla painattaneet; toisten vielä parempi selko saatanee.

Näissä pienissäki toimeissa olemma me Suomessa jääneet jäljemmäksi muita kansoja. Marperger kirjoitti jo v. 1723 Saksalaisille pitkän ja leviän kirjan näistä aineista. Venäjän Talous-Seura v. 1795 laitti Kasvu-nimistön Saksaksi, Latinaksi ja Venäjäksi; Fleischerin kirja Virolaisilla on Vuodelta 1831; — aina jäämme satoja ja vähintäin kymmeniä vuosia jäljelle muita! Sentähden tulee meidän myös lopuksi ilolla mainita että tämmöinenki kirja on syntynyt Suomessa: "Lyhykäinen ja yxinkertainen Neuvo kuinga krydimaan yrttein kasvannot Suomen maasa taitiaan saatettua tuleundumaan. Maanmiehilleensa opetukseksi edespantu Pietari Adriani Gaddilda, Plantagee-Directeurildä Suomesa ja Chemie Professorilda Turusa. Turusa prändatty 1768. " Kahdeksankymmenessa vuodessa toista sen vertaista ei vielä ole saatu aikaan!


Kirjassa tavattavialyhennyksiä:
A., Asp.
Add., Addens.
C, Collan.
E., Ervast.
Es, Europaeus.
Fl. Ostr., Flora Ostrobottniensis (Aejmelé).
Fn, Fellman.
G., P. A. Gadd.
Haartm., Haartman.
H., Hjelt.
Hn, Hanén.
K., Kekoni.
L., Lind (Kumpiki).
Laest., Laestadius.
Lt, Lönnrot.
M., Melartin.
Regn., Regnell.
Rvll, Renvall.
Sjögr., Sjögren.
T., Tandefelt.
Till., Tillandz.
Tm, J. Tengström.
Törnr., Törnroth.
V., Warelius.
V. S., Vetenskaps Societeten. (Klimatol. Observ. )
arv., arvon (sannolikt),
en., enhnmästi.
h., heinä,
j., juuri.
Jm, ja muuta; ja muuhalla.
jne, ja niin edespäin,
jp., joka paikassa.
k., katso; kukka,
kerr., kerran kuultu.
1., lehti.
mon., monikko (plural. )
mp., monessa paikassa,
pm., pait muuta,
r., ruoho.
s., sama.
sp., samassa paikassa,
t., taikka,
väl., välisten.
y., yrtti.
y—m, ., ynnä muuta; ynnä muut. = yhtä kun.


Paikkain nimejä.
Antr., Antrean pitäjä.
Adj., Artjärven kappeli, Artsjo.
Asikk., Asikkalan pitäjä.
Eur. . Euran pitäjä.
Eurj., Eurjoen pitäjä, Euraåminne.
Haap., Haapajärven kappeli.
Hart., Hartolan pitäjä, Gustaf Adolfs S:n.
oll., Hollolan pit.
Huitt., Huittisten pit., Hvittis.
Häm., Häme'.
Hämkyr., Hämeenkyrön pitäjä, Tavastkyrö.
lit., litin pit., littis.
Ikal., Ikaloisten pit., Ikalis.
Imp., Impilahden pit.
Iloni., Ilomantsin "
Ing., Ingon ruotsalainen pit.
Inker., Inkerinmaa, Ingermanland.
Jor., Joroisten pit., Jorois.
Juv., Juvan pit., Jockas.
Jyv., Jyväskylä.
Jäms., Jämsän pit.
Jääsk., Jääsken pit.
Kain., Kainu, Kajana.
Kalaj., Kalajoen pit.
Kang-., Kangasala.
Karj., Karjala.
Karst., Karstulan kappeli.
Katt., Kattilan pitäjä, Inkerin maalla.
Ker., Kerimäen pit.
Keur., Keinun "
Kiann., Kiannonkappeli, Kianto
Kiik., Kiikalan pit.
Kiur., Kiuruveden kappeli.
Kivenn., Kivennavan pit., Kivinebb.
Kiv., Kivikirkon pitäjä, Messuby.
Kivij., Kivijärven kappeli.
Koiv., Koiviston pit., Björkö.
Kok., Kokemäen » Kumo.
Kokk. Kokkola, Gamla Carleby.
Korp., Korpilahden kappeli.
Kulun., Kuhmoisten " Hameessä.
Kuhmo, Kuhmon pit., Pohjanmaalla.
Kuop., Kuopio.
Kurkj., Kurkijoen pit., Kronoborg,
Kims., Kuusamon pit.
Kärk., Kärkölän kappeli.
Lait., Laitilan pit, Lethala.
Lamm., Lammin pit., Lamppis.
Lap., Lapin pit., Turun laanissä.
Lapu., Lapuan pitäjä, Pohjan maalla.
Lapp., LappalaisetLapinmaassa.
Laptr., Lappträsk.
Lauk., Laukaan pit., Laukkas.
Lemb., Lembalan pit., Inker. maalla.
Lemp., Lempälan pit.
Lepp., Leppävirran pit.
Lier., Lieron pit., Lundo.
Loht., Lohtojan pitäjä.
Loini., Loimaan pit., Loimjoki
Luh., Lubangon kappeli.
Luum., Luumäen pit.
Läng. , Längelmäen "
Mar., Marit, Tsclieremissat.
Mikk. Mikkelin pitäjä, S:t Michel.
Myn., Mynämäen pit., Virmö.
Nj., Njenetsit, Samojedat.
Nurmj., Nurmjarven pit.
Oriljv., Orihveden pit.
Orim., Orimattilan "
Oul., Oulu, Uleaborg.
Padasj., Padasjoen pit.
Palt., Paltamon pit.
Par., Parikkalan "
Pern., Perniön " Bjerno.
Pieks., Pieksämäen pit.
Piel., Pielisten pit.
Pirkk., Pirkkalan pitäjä, Birkkala.
Pohj., Pohjanmaa, Österbotten
Pohjkyr., Pohjan Kyrö.
Puol., Puolangon kappeli.
Pus., Pusulan kapp.
Pyhäm., Pyhämaan pit.
Pyhär., Pyhäristin pit., Mohla
Raum., Rauman kaupunki.
Raut., . Rautalammin pit.
Reisj., Reisijärven kappeli.
Ruok., Ruokolahden pit.
Ruots. Karj., Ruotsin Karjala,
Finska Karelen.
Ruov., Ruoveden pit.
Räis., Räisälän pit.
Saarj., Saarijärven pit.
Sakk., Sakkolan pit.
Sastm., Sastmolan (Meri Karvian) pit.
Sat. Satakunda.
Sav., Savo, Savolax.
Savit., Savitaipalen pit.
Siev., Sievin kappeli.
Siik., Siikajoen pit.
Sim., Simon pit.
Sodank., Sodankylän pit.
Som., Someron pit.
Sort., Sortavala.
Sotk., Sotkamon pit.
Sulk., Sulkavan pit.
Syrj., Syrjäläiset (Komit) Venäjän maalla.
Sysmv Sysmän pit.
Sääksm., Sääksmäen pit.
Sääm., Säämingän pit.
Tamm., Tammelan pit.
Tamp., Tamperi, Tammerfors.
Tj., Tjukumit, Ostjakit Siperiassa.
Torn., Tornion Kaup.
Tur., Turku, Åbo.
Tuul., Tuuloisten kappeli.
Tyrv., Tyrvään pit., Tyrvis.
Usk., Uskelan pit.
Uud. JVL, Uudella Maalla, Nyland.
Van., Vanajan pit., Vånå.
Veps., Vepsäläiset Venäjän maalla.
Ven. Karj., Venäjän Karjala, Ryska Karelen.
Viip., Viipurin Kaupungin tieno.
Vatj., Vatjalaiset Inkerin maalla.
Virol., Virolahden pit., Vederlax.
Virt., Virtain kappeli, Virdois.
Äht., Ähtärin » Etseri.

[---]

[Värjäysmaininnat lihavoitu]

Aatamin ja Eevan kämmen, k. kämmen k

Agurkki, k. Gurkku.

Vesi-Ahma, k. Suo-korte.

Ahmalo h., k. Ruusu r. ; Maksa h. ; Kukon marja; Punapää apilas; valkopää-apilas; Apilas.

Hik' ahmalo, k. Kiro r.

Tuul' ahmalo, k. Koho r. ; Paukku h

Weri ahmalo, k. Pääskyn k.

Wes' ahmalo, k. Matara; Raate'.

Kuiva Ahmalo, Ruok., Antr., Trifolium agrarium, Gulwäpling. (Finsk Eternell).

Kuiva ahmalo, k. Mustapää-apilas.

Ahmalo on kipu silmissä, erinomattain luomissa.

Ahmenah., k. Maksa h.

Ahvenan ruoho, Raum., Usk. Patamogeton (natans, rufescens, perfoliat., lucens, crisp. jne., ) Abbogräs. Ahvenan haura (maltta) FI. Ostrb., Rvll (natans. ) Ahven h. (-lumme), Viip. L. (perfol. ) Arven r. Ij., Siik., W., Koiran Kieli (rufesc. ) Kiv., Ruov. Lita (?) Kiv. Maltta, Rvll (natans. ) Meri-terhu (gracilis, Hartm. ), Raum. Niorv, Ripp (gramin., heteroph. ); Vuosko Poranius (natans) Lapp. Mere heinäd, Wir.

Aihki mänty, k. Honka.

Aina viheriäinen yrtti, Till., Stratiotes aloides.

Aivastus r., k. Pellon vanha.

Ajos h., k. Kiro r.

Aju r., k. Nummen kukoistus.

Akan hapset, k. hapset.

Akelma, k. Punapää-apilas; valkopää-apilas; apilas.

Alaja k. Kynneppää.

Alpi r. t. h., k. Kuisman h.

Alvetj., k. kuolleen koura.

Ampiaisen k., L., Veronica Beccabunga, Bäckgröna. . — Sijan kapusta t. kaali, Niserdis rohi (~ Venymä r. ), Upa- (upa-) lehti, Vir. Päivän Ampumia i Kok., Potentilla norvegica. Lein h., Antr. Solm' Nor' h., Heinj.

(Anes) Aneksia, jp., Pimppinella Anisum, Anis.

Angerva, Laptr., Lauk., Piel., Thalictrum flavum, Ångsruta. Ängelmä, Sv. B. Fleini r., Till. Kuisman h., Viip., L. Pusku r., Rvll. Virma- (= Viruma--) Nor' h., Jääsk.

Ankeria, Spiraea Ulmaria, Siggräs, Sim., Tom. Ankeria h. (pun), Jääsk. Ankerian k. Jämk., V. Ankeriainen, Jyv. Ankeriais k. t. h., Keur. Äht. Ankerian rihmus, — rihmusta, Jääsk. Räis. Ankerian raismoi, Antr. Angerva, -via, Ijo, Siikaj., Loht., Mäntyh. Angervain h., Heinj. Angervoisen k., Loht. Angervon, k., Karj., Tm. Angelian k., Viht. Formu, -uja, Eurj. ; Haartm. ; Fl. Ostr. ; Tyrv. Kivik. Oja-Formu, Oja-Formui, Raum. Vormu, -vja, Tyrv., Loini. Horma, -ia, Loini. Valkia Harma (t. Ankeria), Tom., Sim. Hormu, -uja, Pälk. (Borgstadi); Lamm., Horsmu, Padasj. Ängelmä, Sääksm. Humala h., Till. Vormid, Vir.

Apilas, -la, Raum. Keur. Trifolium (rep., hybrid., prat., jne), Klöfwer. Apila, -ahia, Artj. Apeli, -oita, Viht. Apeli t. Apelian k. t. Apelta, -oita, Loht. (Apelinen), -sta t. Apelista, -stoja, Kok. Ahmalo, Akelma, Rvll. Imu -t. Imu h. ; Tupsu k., Lauk. Paolank., Sim. Seppeli, Pohj. L. Kolm-leht; Härjä-pää; Pää- (Härja-) lehed. Vir. (Lehti) Apiloita Loim. Apila -n h., Pirkk. Onni- t. Lykky h. Lepp. Lauk. Loim. — Paikka missä apiloita kasvaa, kutsutaan apelistoksi.

Käen Apilas, k. Ketun leipä.

Mustapää Apilas (-la) Tamp., Trifolium spadiceum, Brunwäpling Musta- (Paska-) Apilas, Heinj. Kuiva- Ahmalo, Rvll. Atulaisen k., Keur. Luuvalo h. Jääsk.
Sitta h. (?) Jääsk.

Punapää-Apilas, -aita, Tyrv., Loim. Jääsk., Heinj. (-lahia), Trifolium pratense, Rödwpäling, Apila, Punainen apilas. Katt. ; L. Härkyli, Katt. Imiäinen, Sv. Bot. ; Imu r., Haap. Masmalo, Jyv. Mesi h., Lolit. Karj. (Ktltar)

Sini-Apilas, k. Suon pillike.

Suon Apilas, k. kurjen käpälä.

Valkopää-Apilas, (Valkopäät, Loim. ), Jääsk. Heinj. Jänis. Saarj. Nurmj. Trifoliun-repens, Hwitwäpling, hybridum, Blekwäpling. Akelma, Mänts., Lauk. Ahmalo. Jyv. Imu k. Jyv. Häiskän Apila, Laptr., Orim. Lykky-
(Onni) h. mp. (4-lehtinen. ) Härjäpää lehed, Jaani rohud.

Arho, -oja, Arholot, -loi, Heinj. Jääsk. Sakk. Stellaria media, Malgräws. Râtâ Nâtâgras Ing. Ves'-arhoi, Jääsk. Mallas r., Raum., Pirkk. Maltsa, Huitt. Maitta, Tyrv., W., Malttu, pm., Pirkk. Sijan Maltsa, Kisk. ; Rvll. Nata r., pm., Raum. Muro, Lapu. Savi r. (?) Kang. Vata r., Loht. Vesi h. (Ves'h. ) Jyv., Läng-., Heinj.

Arpa heinä, mp., Juncus (effus., artic, nodulos., jne. ) Tåg. Piippa, -ppo, Piirto h. ? (kasvaa saran sydämmestä!), Sara h. ? (k. sitä). Vihviläs(?), Viip., Add. "on hienompaa kun Sara". Saltenki (filiform. ), Tm. Alsi, Korjad, Korjud, Körg-e, Osja, Jänekse lug-a, Asi (conglom. ) Vir.

Arpa heinä, k. Sälli.

Arven r., k. Ahvenan r.

Asinheinä, Sakk.

Asmalon k., k. (Niitun) Hatikas.

Atulaisen k., k. (Mustapää-) Apilas.

Auran k., Ingman, Agrostemma Githago, Åkerrps. Ohra k., Till. Otra k., Räis. Kulppa, Antr. jm., (arv. ). Kulppii on enimmästi ohrassa ja kaurassa. Ukonkulppu, Lt., Punalainen, Tm. Tämä kasvu arvataan tulleen Suomeen pellavan siementen seassa.

Auringon k., Raum. Loht. Helianth. annuus, Solros, Loolan k. Pus. Päivän kääntäjä, Viip. Hn.

Auringon kokeet, Lt, Helianthemum vulgare, Solwända Päivännouto, E. Sisaliskon varsi, Till.

Barbarmoine, k. Wattu.

Elo-herne, k. herne.

Elo k., k. (Sini-) Kauno.

Emintimän k., k. Äitipuoli.

Emä-putki, k. Putki.

Ihmisen Elämän lanka. Joku istukas (kulturväxt), pitkään riippuva, joka pidetään huoneen akkunoissa.

FadermaJ, Farain, k. Vattu.

Fiila r., k. Hiiren häntä.

Formu k., k. Ankeria; Horsma
Hanhen Formu k. Ruumiin k,

Fleinipuu, Pus. on pensas ja kasvaa punasia marjoja (Viburnum Opulus).

Fleiniruoho, Pus., Regn. Impatiens noli tang-ere. — Häpiän kannus. Till.

Fleiniruoho, k. Kleini.

Gurkku, Raum. Cucumis sativa, Gurka. Agurkki, L., Og-urtsi, Ognritsa, Inker.

Haavanlehti, k. Ruusu r. ; Vilukka; Wuohen k.

Habro, Abro, Äbro, Lapp., Laest. Rheum digynum. Fjällsyra

Haapa, jp., Populus tremula, Asp, Suppie Lapp. Sjögr,

Haaru, k. Härkin.

Harakan haasikoita, k. (Harakan) Mustikka.

Haiseva Nukulainen, k. (Puna-) Pillikäs.

Häiskän Apila, k. Apila.

Haisukka, k. Usman r.
Haju-, Haisu r., Loht; E., FI. Ostr. Anthoxanthum odoratum, Wäedrodd. — Neitsy Maarian sänky r., Nurmj.
Haju-, Haisu r., k. Vilkka.

Haju r., T. Hierocliloa odorata, Luftgräs

Hakana, k. Rämmelet.

Halapaju, k. Paju.

Halava; k. Paju.

Hallain, k. Vattu.

Hiiren hameet, k. Ruusu r.

Hammas r., t. h. Oriin., Laptr., Teisk., Kiv., Savit., Räis. ; Viip., L. Hyoscyamus niger, Bolmört. Hullu r., Eurj. Törn., Till; Hullun kaali, Raum. Sikkain r., pm. Kiv. Villi r., pm. Till. Villi-tupakka, Huitt. Kiukku r., pm. L. Hullu köra r., Köra pöri r., Pöra köra r., Marro hain. Vir.

Hammas r., Phs., Ruov., Verbascum (Thapsus ja nigrum).
Peitsin r., pm. Till. Röhkä r., W.

Hammas h, k. Koho r. ; Jäsen h. ; (Niitun) Hatikas; Kynttilä h. ; Hökä h. ; Vaivaisten k.
- Karjun Hammas, -paat, Raut., Lepp., Spermodia Clavus, Mjöldrygor. Torahammas; Torajyvä, Ruov; Turajyvä, pm., Raut.
- Sijan Hammas h. Jääsk., Ignatius, Antirrhinum Linaria, Flugblomster. — Luuvalo h. Sakk., Antr., Jääsk. Ahdepellava Hn., Fl. Ostr., Rvll, L. Sappi r. Vir.
- Ämmän hampaat, Till. Anthyllis vulneraria (? Lotus. )

Hamppu, Raum. Ruov., Cannabis sativa, Hampa — Kitko- (Siemen-) hamppu, Tm. Kaneppi, Katt. Työ, Olon., Es, &, Martohamppu L., ?, Siemenhamppu,
L. Kanepid, Vir. Kormid, Vir.

Hanhen h., k. Kurjen Käpälä.

Hanhen k., k. (Valk. ) Ulpukka

Hahenjalka, Haapaj., Rvll, Potentilla Anserina, Gåsgräs Kleini r. Vanaj. Ruusun r. Raum. Kark. Suoni r. Por. Tuli k., Taram. Regn. Sea vöd (Suden vyöt), Kaikuni r., Anni r. Vir.

Hane persed, Vir. Bellis perennis.

Hanhen polvi, k. polvi.

Akan hapset, Häm., Sparganium natans, Flotagräs. Lima h., Antr. Näkin h., t. hiukset, Jor;Ruov. (Paldani) — Näkähiuksen lehtiä. Uistin h., Loht. ("uiskentelee vedessä"). Vita Bibl., L. — Konnan hytelmät, Kurkj. — Kasvaa rannoissa pitkissä suorissa. Längelmäellä vaimoväki keittää siitä voidetta millä voitelevat hiuksiaan ja sanovat hiukset hyvin kostuvan siitä.

Hapen, k. Rämmelet.
Norrlannin hapen, L. Peltidea arctica.
Puhurin hapen, Lt. Lichen ventosus.
Saarnipuun hapen t. Puun takku, L. Lichen fraxineus.
Salavan hapen t. hyöty, Lt, Lichen aurantiacus. *
Turska hapen, k. Sampaan lakki.

Harakan hattu, Karj., Lt, Viola Tricolor, Styfmorsblomma. Kolmi-Kukkainen, Till. Lempi k. E. Hospih (?), T.

Harakan hattu, k. Kello k.

Harakan k., Lier., Loim., Kok., Tamni., Tyrv. (W. ), Laptr., Loht., Raut., Sakk., Chrysanthemum Leucanthemum, Prestfrage, Harakan hattu, Lapeenr., L; Harakan kauna, Fl. Ostr. Harakan kauno, pm. Raum. Harakan krekale, pm., Kok. Harakan nunnu, pm. Raum. (Nunnu, Nunnuinen=isötunge), Päivän kakkara, Raut. (pm. ), Kiur. (Tikkanen), Piel; Suur päivän kakkara, Jääsk; Päivän kaakko, Reisj. (W. ); Päivän kämmen, Heinj. Päivän näkemä, Pyhär. Härän silmä, Viip., Add. Pukin silmä, Lauk. Vuohen silmä, Kark. (Asp), Tamp., Keur. ; Holl. (H. ); Tuul., Padasj., Sysm. Regn. Raut. (pm). Papin L, Sim. (W. ); Oul., L. Valkia k., Orim.

Harakan k., k. Vuohen k. ; Papin k. ; Kärpäsen k. ; Juhanneksen k.

Harakan haasikoita k. — Mustikka.

Harakan Kauno, k. Harakan k.

Harakan krekale, Kok., Antemis, jne.

Haiakan Kuusi, k. Kara h.

Harakan marja -varsi, k. Kurjen käpälä.

Harakan Mustikka, Kark., Lepp. ; Viip. L. Empetrum nigrum, Kråkbär. Harakan Haasikoita Tamp. Harakan Marja Lang., Ruov. Harakan Varpaat, pm. Viip., L. Kraakku -uja, Raum. Sijan tiitukan varsi (marja) Keur. Pursu-marja, pm. Virol. Vareksen marja (varsi) Loht., Virol. Tjappesmuorjek (?), Utsj. Tjuömene (Enare), Sjög-r. Tjoma, Tang-as. Fn. Lapp.

Harakan r., k. Nutterva.

Harakan varpaat, , k. Mustikka; k. varpaat; Nummen kukoistus.

Harakallion h., k. (Mäki-) vehka.

Harja h., k. Pääskyn k.

Harja k., k. Hauta y.

Harikkaat, Raut., Asperifoliae.

Hatikas, k. Terhus; Härkin h.

Niitun Hatikas, Kivik., Stellaria graminea, Stjernört. Asmalon k., Virt. Hammas h. (?) Räis. Jäse' -t. Jäsen h., Heinj. (glauca); Häm. Kanan silmä, Heinj. Revent' A., Jääsk. Vesi h., Hämeeni. Ves' h. Keur. Tähtyri (Holost. ) B.

Pellon Hatikas.

Hatti, Hattiainen, Hatikka, k. Kiere' h.
Harakan-, Kurjen-, Pääskyn-hattu, k. Kello k.
Pääskyn Hattu, k. Pääskyn k.
Sirkkusen hattu, k. Pistos h.

Haura, Raum., Fucus vesiculos. (serrat. ?) Tång Houter, Viip., L. (vesic), Hautera, Rvll; Meren rahka (?) Loht.

Haura, Ahvenan haura, k. Ahvenan r.

Hauikus, Hautikas, k. Nauris.

Havupuu, k. puu.

Heijakon pökki, k. Tupakka.

Heipakka, k. Hepo hierikkä.

Koiran heisi, k. Koiran putki.

Heispuu, Helispuu, Helspuu k. Höyspuu

Helyheinät, väl. Häm., Gramineae, egentliga gräs.

Hepo-hierikkä (t. Hevon), Raum., Kok. Rumex (crisp., acut. jne) Hevon hiirikka, Rvll; Fl. Ost. Hepo kierukka, Sim., W. Hepo Mera, Kiv. Hepo herran lehti, Pirkk. Hevohhierake', Loini. — Hevosen virnas, Loht. Heipakka, Artj. Kilo r., M. Mali h. (?), Usk. Rusko r. Savipuolen r. (acut. ), Haartm. Tuli r., t. h. Jääsk. Ruov., Äht. ; Tuil' r. Luh. Tuli-ohjake, Tyrv. Virakeh-kkeita, Eur. Riedell. -r- Hevosen virnas, Loht. Juobnio (aquat., acet. ), Lapp. Oblikas, Aniperi, Vir.
Juuri kehutaan olevan hyvä syhyvoiteeksi.

Hepo-hierikkä, k. Suolakas

Hepo-häntä, k. Horsma.

Hepo-hörä, k. Kärpäsen k.

Hepo-Matara, k. Kiro r.

Hepo-puola, k. Kanukka.

Hevoisen juojpukka, k. Juovukka.

Hevoisen kusiainen, k. Kusiainen.

Herijuhannes, k. Laukka.

Herne', -ejä, (Pohj. Hernehiä), Jäms. — Saarij., Artj., Mikk., Savit., Katt., Pisuni sativum, Ärt. Lammiska t. Lammisko, Rvll., jotakuta ulkomaan suurempaa lajia. Papu, -pui, Raunu, Valkialassa, Es. Papu, pauvii, Myn., Add., Sastm. Papu t. Rista, Kark., Asp. Rista, Ristoja, Läng. , Ruov. Riista, Keur. ("sanotaan parahite kaikesta viljasta. ") Risto, stot, Kiv. Rokka, -kkia, Raut. ja "pitkin Savon maata. " Rokaksi kutsutaan Ruov. ruoka, joka Ristoista keitetään. Litu, -tukka, on palvon nimi aivan pienenä. Hern, Hernid, Em, Vir. Anjkytschj, Syrj. Aanjgesch, Tj.

Elo-Herne', Lt, Vicia sativa, Wicker Kurjen herne, kerr., Heinj. Virveli, Kirv. Halin, K.

Hiiren-Herne, Keur., Haapaj., Lepp., Jääsk. Heinj., Vicia Cracca, Kråkwicker Hiiren-nätkä, Sakk. Hiiren papu, Tamp. ; Tamm. Regn. Hiiren kaura, Rvll. Kelviä, (!?) L. Linnun herne (-papu), Rvll. Kurjen papu, Raum, (en. ), Kok., Tyrv., Juv. Näkin A., pm. Lepp. Nätkimet; Viip. L. K. Kurjen papu; Virna.


Vaivaisen hiiren herne, k. Virvilä.

Linnun herne, k. Kaksos r.

Virna-herne, k. Virna; Herne.

Herspuu, k. Höyspuu.

Herukka, k. Kärpäsen k. ; Oivukka,

Lehmän herukka (-herutin). k. Sammakon k.

Punainen herukka, k. Viinapuu.

Vuohen herukka, k. Vuohen.

Hevosen Kavio, k. Lahnan k.

Hevosen Kengän k., k. Luuvalon k.

Hienukka, k. Suolakas.

Hepo-hierikkä, k. Hepo.

Hiestain, Hiestama, k. Oivukka.

Hiien kämmen, k. Kämmen.

Hiiren Hameet, k. Ruusu r.

Hiiren Herne, k. Herne; Virvilä.

Hiiren Häntä, Till. Myosurus minimus, Mus-rumpa. Fila r. Loht.

Hiiren Häntä, k. häntä.

Hiiren Juuri, k. Oulannin k,

Hiiren Kakon lehti, k. Katin nauris.

Hiiren Korvan lehti, k. korvan.

Hiiren Nokka, k. Pistos h. ; nokka.

Hiiren Näkä, k. virvilä;Nätkin; Kurjen papu

Hiiren palko-papu-rista, k. virvilä.

Hiiren Ruis, k. Kyyhkysen touko.

Hiiva, k. Humala.

Hik'-ahmalo, k. Ruusu r. Kiro r.

Hiki a., Satalatva, Raum., Milium effusum, Luftgräs. Kaste h. ?L.

Hiki-koivu, Hikiäinen, k. Koivu

Hilla, k. Muurain.

Hilla, Hillikka, k. Lillukka.

Hillikkö, Rampa r.

Hilve' h., k. Nurmikas-lauha.

Himalainen, k. Ohra.

Himarte, Himarret, Imarti Äht., Raut. Lepp. (ja Himartti), Polypodium vulgäre, Bergsöta. Kallion y. pm. Äht., Raut., Lepp., Sav. C. Kallton Makiainen, Raum. Mäen Makiainen, Lepp. (pm. ). Mäen makius, Till. Kiven Makiainen, (t. -makuainen), Tamp. Läng-. Kiven Kimala, Nurmj. Kiven Kimalainen, Sääskm. Kivi y., Loht., Rvll. Mesi j., pm., Rvll. Kivinimike, Viip., L.

Himoruoka j., Till. Sium Sisarum, Sockerrot.

Hipokkainen, k. Luhdikka.

Hirven j., k. Oulannin k.

Hirven takku, -nurmi, Hiuku r., k. Jussikko

Hius h., k. Vuo h.
Musta neitsen hiuksi, Asplenium Trichomanes, Till.

Home, jp. Mucor Mucedo et herbarior. Mögel.

Honka, jp. Pinus sylvestris, Tall, Furu: täysikasvuinen oksatoin
puu; kuiva ja kova että kalisee.
- Aihki-mänty, Deutsch. (Hush. S. H. 111. 321. ): joka kasvaa kaikkein suuremmaksi ja mistä mastopuita saadaan. Aarniometästä (Urskög) ei puhuta enä Suomessa missään muuhalla kun Ruoveden rajamaissa.
- Honka-Mänty: Iso, oksaton, kuiva.
- Hyöty-mänty:(t. — Petäjä) joka hyötyisesti kasvaa.
- Jouhi-mänty, Jouhipuu: Oksaton niin että ainuastaan päässä on tupsu; kovempi kun muu honka ja hienompi (lustot eli syit hienot kun saipua); ehkä Jouhipuulla on suurempi sydän, niin se sydän on kovempi kun Hongalla, ja jouhipuu on myös tätä tervasempi. Jouhipuu on siis suurempaa, kovempaa, suorempaa, oksatompaa puuta, kun muu mänty. — Paras päreh- ja hirsipuu.
- Lenko-mänty, Karj. Siitä saadaan Janhusta, josta lyly (vasemman jalan ja isompi suksi) ym. tehdään. Sentähden onkin sen nimi myös Lyly-mänty, Jääsk.
- Raita-mänty, Kangas-mänty: kasvaa kankaalla; sill' on pidemmät neulat (havut).
- Rapa-, Räkä-mänty: kasvaa rämehissä (rämäkkähonka), mutta lihavassakin ahossa; on oksanen, oksat ovat tihiät ja paksut; lustot (syit) paljo paksummat kun jouhipuussa; neulat lyhemmät; sanotaan pian huonehirsinä mätänevän, kun sattu olemaan kova kaarna päällä. Pettuleiväksi ei kelpaa sen alimmainen kova kaarna karsita, vaan se hienompi, joka on ylempänä. — Muutamat kehuvat Suo-Hongan paremmaksi mätänemistä vastaan. = Sårtall, Martall
- Näreh: kutsutaan en. petäjän alku, mutta Savossa sanotaan myös: "Koivun näreikkö". Keurun puolella sanotaan nuori kuusi näreeksi.
- Petäj=Petejä, Raum. =:Pettäjäinen t. Pettäinen Keur. ja Petäjävedellä ("Pettäävedellä"): on myös nuori puu. Maan sydämmessä vielä köyhinä vuosina Petäjän kuorta kiskotaan ja kootaan "Pettu-leiväksi", joka myös Pohjanmaalla
oli tavallinen. ("Kertajauhoksi" kutsutaan jauhot ruumenista jauhetut. )

Raju-Petäjä, Kltar I. 66.

Räkä-Petäjä: Kasvaa jyngissä metissä; hauras

Pällö-tervas, Kltar 111. 281.

Männyn kasvaimet: kelkki, -kkä, Rvll; Kelkka t. kasvain (kuusessa) Virol. Kasvuiset t. käppöiset (männyssä) Sav. Männyn lortti (Pukkilassa); Männyn kärjet, Loht. Petäjän terttu, Lepp. Man, Manna puu, Törva man, Pedakas, Vir. Patse, Zörva, Honge, Lapp. Jäkte, Mar.

Horikakuusi, k. Kuusi.

Hopiaheinä, (Hornborg-), Potentilla argentea. Tulenlento h., Tuulenlennätös h., Heinj. Salakoin, Poiud, Vir.

Horkka h., Katkera r. Rvll, Gentiana Amarella

Hornia, Hormu k. Horsma; Angeria.

Horsma, Horsmia, Horsman kukkia, Raum. Keur. Ruov. Karst., Juv. Heinj., Virol. Epilobium angustifolium, Råmjölke, Himmelgräs. Horsmu, Ijo, Siikaj. Hormu (Vormu, Formu) Loht. Tuli-Horma, Tom. Sim., Läng-. Harjan (Härän) häntä, Kok., Huitt. Ruov. Hepo-häntä, Hauli., Holl., H. — Kukonkuusi, väl. Tyrv. Maito h., Lamm., Regn. Palo h., pm. Kiv. Loini. Lapp., Eur. Pujo, pm. Tamm. Pujo t. Orjanruoska, Artj. Tervasnunnu, pm. Kok. Tuli- Vormu, Nurmj. ; Tyrv. (en), Kark., Asp. Tuulensääri, L. Almekke, Lapp, , Laest. — Tämä on Lappalaisilla leipä aineena.

Hospi- h., k. Harakan hattu.

Hukka-kaura, k. kaura

Hullu r., k. Hammas h

Humala, jp., Humulus Lupulus, Humla. Koiras-Humala, Hiiva Humala ? L. Tapon lehti, L. — Humalan-tappo, on aitaus missä Humalaa kasvaa. Siemenpesä kutsutaan pilpaksi, Antr. ; muuhalla: kävyksi, lupoksi; sen vingertävä ranko Köynykseksi t. Kyonnökseksi. Humalad, Tap, Tappo, Vir.

Humala h, k. Ang-eria; Hökä h. ; Vinkeriäinen

Humala k., k. Lokäh.
- Keto Humala, k. Pellon vanha.
- Koiran Humala k. Vinkeriäinen.
- Maa Humala, Till., Glechoma hederacca, Jordreswor. Kasin näreet, Vir.
- Meri Humala, Pohj., C, Myrica Gale, Pers. Pursu rahka, Rvll. Pyörä r., Till. Suon pursu, Loht. Porsad, Vir. Nukulais-Humala, Till. Cuscuta europaea, Humlebiuda Humala h., Piel. Kierä h., Jäms., Orim. Koiran humala, Pyhär. Koiso-humala, Raum. Villi-humala, t. Varpusen ruoka, Kivenn. Tappurasilkki, L. Humalan vieras, E.
- Pellon Humala, k. (Pellon) Kanerva

Huolukka, k. Juovukka.

Huoran k., k. Äitipuoli

Huosian, -n h., Savit., E:s, Equisetum hyemale, Skurgräs Hose', Hosi, Hosia, Läng. , Huosio-korre', Rvll. Kangas-korte, Ruov., P. ja mp. Rauta-korte', pm. Läng-., Loht. Rieti, Pieks. Karva-korteh, pm., Loht., Pieks. Äijän Parta?, Rvll. Osia, Vir. Huosiameksi kutsutaan erinomaittain itse se karkia varsi.

Huuhti-sieni, k. Kanta-sieni.

Hymypää, Hämäpaä, k. Ohra.

Konnan Hytelniät, k. hapset.

Hyöty, k. Koivu; kuusi.

Hämeen nurmi, k. Ruko.

Hiiren häntä, k. Nauris.

Maon häntä, k. (Hiiren) häntä.

Riekon häntä, k. Harakan varpaat.

Häpiän kannus, k. Fleini r.

Härkin, -rkimiä, Härkin h., Härkki -kkiä, Heinj., Juv., Lepp., Loht., Piel., Tamp. Spergula arvensis. Haaru, Raum., (arv. se taikka joku muu senkaltainen ruoho "pellavan juuressa. ") Hatikas, Kang. Pellavas h. Viip., L. Satapuheen k. t. A., Haapaj. Solmu h., pm, Loht. Virna, Äht.
- Hepo- (Hevon) häntä, k. Horsma; Kukon kuusi.
- Ketun häntä, k. (Karva-) korte; (Suo-) korte.
- Hiiren häntä, Raum., Loini., Niirmj., Mänts., Jäms., Loht., Phleum pratense, Timothei Kissan häntä, Tyrv. Ma'on häntä, Keur. Luppi- (Pötkö-) kastikainen., Räis. Pätkä h., pm. Heinj. Räis. Ruis h., Jääsk., Heinj. Sentähden että tätä kylvetään, kutsutaan myös:Kylvy h., Heinj. Kylvö h., Tyrv. Istukas h., Istuttama h. Loht.
Siemen h., Loht.

Harjan häntä, k. Horsma; Pujo; Pellon vanha.
- Koiran häntä, Loim. Veronica longifolia. Sijan Nokulainen, Räis. (Rouvansaaren rannat ovat täynnä tätä. Sen varsi on ylipuolelta valkolievinäinen; muutoinki tämä täällä on maritiman ja longifolian keskellä. )

Harjan Silmä, k. Harakan k. ; Luuvalon k.

Härkyli, k. (Punapää-) apilas; Virna.

Härkylä, k. Sanajalka.

Härkyläinen, (väl. Härkylä), Rvll, Polypodium Filix mas, t.

Pteris aquil. (verta Sanajalka), Rvll.

Härkä k, k. Kynttilä h.

Härkä- (Härki-) papu, k. papu.

Härkäpuu (?) Sorbus hybrida, Finsk Oxel.

Hökä Ä., Heinj. Verbascum nigrum. Hammas h., pm., Heinj. Humala h., Räis. Kissan Kynttilä, Rvll. Köhä r., Tamm. Regn. Keitetään yskälle. Ukon lehti, Heinj. Peitsin r. t. Metsän ämmän kenkä, Till. — Hökä = Lungsot.

Hökä h., k. Pääskyn kello; Kaksos r.

Hömö, Hömöpää, k. Ohra.

Höyhen h, k. Voi k.
- Koiran Höys'puu, Ruov., P. Räis. Pus. (t. Höys'puu), Viburnum Opulus, Hålstry Koiran Heispuu, Lapptr., Lepp., Piel. Koiran Höystöpuu, Eur. Koiran Helspuu, Helispiiu, Hers'puu, Heinj. Karkussa ja Pusulassa kutsutaan välisten tätä Kuusaimeksi. — Verta Fleinipuu. Öispuu, Köra öis puu, Lodja puu. Vir. Scharschapu, Mar.
- Suven Ihana, k. Ketun leipä.

- Ihmisen kumina, k. Kumina.

- Ihmisen Sieni, k. Sieni.

- Ihvi, Ihvisammal, k. Sammal, verta Korlios. Run. s. 25.

- Ikävän k., Raut. (—Veronica), Myosotis scorpioides, Förgåt mig ej. , Kuisma h., Keur. V. ; Kuisima a., Luh., V. Kuiva Nor' h., Heinj. Orpolapsenk., Tatnp. (mPääskyn k. k. Orpolapsen k. ) Syvän riis a., Jääsk. arv. Sametti k., Teisk. Savi A., Karj., Tm (leviälehtisempi, kasvaaki rantasavessa. ) Sini k., Haapaj. Sinisirkkuinen, Tm, Rvll. Sormus k., Antr.

Ikävän k., k. Orpolapsen k.

Hiukka, k. Lillukka.

Imartti, k. Himarre'.

Imeke, k. Peipinen.

Imekäd (— lmekkäät) Vir., Pulmonaria officinalis, Lungört

Imiäinen, k. Puna-pillikäs; Punapää-Apilas.

Imu, k. (Punapää-) apilasj (Valkopää-) apilas; Apilas.

Iso j., Iso y., k. yrtti.

Iso yrtti, Till. y Conium maculatum. Koeran putki, Vir.

Istukas h. Istuttama h., k. Hiiren häntä.
Ukon Istukas, k. Ukon.

Itkun l., k. Kiima h.

Jalain, Jalaja, Jalava, Jallain, k. Kynneppää

Jalallinen, Sortavalan pitäjässä Lahenkylässä kauppamies Greg. Siitosen nurmella näyttää puheen jälkeen ehkä olevan jotaki muuta kun jalain. (K. Kynneppää. )

Hanhen jalka, k. Hanhen.

Kanan jalka, k. Kanerva; Kuolleen koura,

Sanan jalka, k. Sana-

Jalo y., k. Yrtti.

Jamakka-Nori h., k. Vaivaisten k. ; Pistos r

Jauho-puola, k. puola.

Jesuksen kämmen, Jesuksen kaspaija, k. Kämmen k.

Johetus, k. Sanajalka.

Jouhi-puu, — petäjä, — mänty, k. Havupuu; Havupuu; Honka.

Juhanneksen k. y k. Pärsky h. ; Sijanveri h. ; Kleini r.

Juhanneksen kukka, Raum., Sääksm., Hämeenl., Holl., H. Till. (Johanneksen kukkainen) Matricaria Chamomilla, Kamomillblomma. Johanneksen k. t. Juhannus. Haut. Kameli &., Loht. Kaneli k., Raut. Pahan suopa h., Laptr. Päivän kakkara, Sav-Karj. Vuohen Silmä, Jäms., Saarj. Sauna k., RvH. Komelid1, Saksa kana persed, Vir.

Johannus k., k. kärpäsen k.

Johanneksen kämmen, k. kämmen

Johanneksen t. y k. Sijan veri h. ; Loka h.

Johanneksen myntti, k. Kiro r.

Johanneksen r., k. Nappi k.

Jundikka, Juntti, k. Nauris; Juurikka.

Juolas (pm), Rvll, Kokk. (t. Juolainj. ), C. Triticum repens, Qwickrot Juola (?), Tm, pm. Juolavehnä, Tandef. Koiran Kakra, Sakk., Koiran r., Till. Lusf h. (pm) Tm. Luste' Raum. (Pellavan) Kattara (?) Heinj. Ruis h., mp. ; Tm, Rvll. Valkiaj. Haartm. Viile h. Raum. Oide, Öide, Oras rohud, oras hain, Sera r., Vir.

Juovukka, -oita, Raum., Myn., Tyrv., Kark., Savit. (pm. ). Nurmj. Vaccinium uliginosum, Odon Juolikka (pm) Rvll. Huolukka, Jäms. Juolukka, Siikaj., Jäms., W., Oul. C. Koiran juolukka, Keur., Raut., Sim, Ij., Rautio, Sievi (t. -marja), Sav. C. Juomikka, Rvll, pm. Kisk. Juomukka, Viip., Kiv., Hämeenl., Usk., Antr., Hämkyr. Juomukkainen, Viipurin runoissa. Juopikka, Lohj. Juopukka, Loht., Lang., Viip., Sääskm., Tom. (pm. ). Hevosen Juopukka, Ali-Torn., W. Juotikka, pm, Savit. Juovikka, Rvll. pm. Koiran Juovukka, Pirkk. Koiran Mustikka, Saarj. Hevosen Mustikka, Tom. pm. Oivukka (?) Sat., Rvll. Rautapuolikka, Sav., W. Koiran Puolukka, Huitt., Karst. V. Sinikas, Soo marjaa*, Jobiko-, Johviko-, Jovikas- Marjad. Vir.

Jurtti, k. Juurikka.

Jussikko, Viip., Add. ; Jussikoinen, Inker. ; Jussikko Sort., L., Nardus stricta. Stålgärs Jussi, Ktltar I: 68., Sakk. Jussin h. (= Harjasr. ) Raut. Jussin parta (=Jäkkö), Sääm. Parikk., Kuop., Lepp. Jussin takku, Viip., h., Virol., pm. Harjas h., Sääksm., Virol. pm. Hirven takku, Raum. Hirven Nurmi, T., Rvll (?). Hiuku r. j Eurj., Törnroth. Jakin parta, Kain., Tom., L. Jakki, Äht. Jäkkö, Jääsk. Rauta h., Rvll; arv. Läng. , Lepp; Sv. B., Sav. Karj., L. Sijan kamara (t. karva?), Loht. Sijan Karita, Nurmj., Tuus. Sijan takku, L. Sijan harja (-harjaksii), Sääksm. arv. Takku h. Läng-. : lyheenläntä heinää, tiuhaa juuresta ja ympyriäistä, harmankarvasta; kasvaa kuivissa niituissa; paha niittää.

Juurus, Juureinen, k. Ruis.
- Must' juur, Vir., Symphytum officinale. Paimen sauva (?) E.
- Papelo juuri. k. Papelo.
- Punajuur' h., Heino!. ;, Lithospermum arvense, Horlätta Ruskoj. E. (officin. )
- Valkia juur, k. Juolas.

Juurikka, Raum., (= Räätikkä); Juurikas, Por. V., Brassica Napobrassica, Kålrot Juuriska, Uud. m., Myn. Jurtti, Som. Jundikka, Tur., C. Lundahl. Juntti,
Loini., Uud. m., L. Lanttu (= Juurikas) Loht., Hämeeni., Sav., Karj. Inker. Räätikkä, Tamp., Ruov., Jyv., Sastm., Waas., Vähä Kyr. Räätikäs, Huitt. Sinikka, Lönnr. Rätteri, Tom. W.

Juurikka -riska, k. Nauris.
- Nummen juurikas, k. Porkkana.
- Puna-juurikka, Tickl., E., Beta vulgaris, rödbeta, Punaj., Viip., L. Pasperi, K. Pakara, Lappaj., L.
- Katin juusto, k. Katin nauris.

Jakki, Jäkkö, k. Jussikko.
- Kallio-Jäkälä, k. (Kallio-) karsku.
- Kangas-, Nummen Jäkälä, jp., Lichen islandicus, Islands mossa. Jäkälä, -Itä, -leitä, Jyr. jm; Kangasjäkärä, Hämkyr. Liisteri-jäkälä, Piel., Puol., L., Jännen (?Jänön) jäkäleitä, Käkis. Melart. Karvet, -rpehia, Kangaskarpehia, Uud. k., Heinj., Koir., Viip. Ohanto, -nnot, pm. Käkis., Mcl. Liisteri-sammale, Laptr., Mänts., Orim., Jäms. Venäläisten: Isljändskij moh.
- Lampaan jäkälä, k. kissan käpälä; Nutterva.
- Peuran jäkälä, Nurmj., Orim., Jäms., Piel., Viip. jm. Baeomyces rangiferinus, Ren-mossa. Peuran karsku, Saarj., Peuran sammal, Loht., Viip., L. ; Jäkälä L. Mäki-vaate, Rvll; Mäen Katto, Tur., Rvll. Poron sammal, Valkia sammal, L. Viote, Lapp., Sv. B.

Jänön jakärä, k. Tulen lento h.

Jänes r., Briza media, Darrgräs Rvll. Väriseminen r., Vir.

Jäneksen nätkymiä, k. Nätkin.

Jäneksen käpälä, k. kirppu h.

Jäneksen h. t. käpälä, k. Ketun leipä.

Jäneksen kakkara, -leipä., k. Ketun.

Jänön kääpä, T. Jänän-kääpä, Ruov., P. Boletus suberosus, Hwit. tcka, Korktikka. Tytti-kääpä (känsä), Viip., L.

Jäsen h., Sakk., Scleranthus perennis. Riis h., Sakk., Hammas h., Häm. (annuus).

Jäsen h., k. (Niitun) Hatikas.
- äivän Kaakko, k. Harakan k.

Kaakoisen r., k. Sijanveri h.

Kaali, Kerä kaali, Raum. Brassica oleracea Kål, Hufwudkål; Kaali (Kaalin-päitä), Katt. Kupu-kaali, Tamp., Ruov. ; Kaalin-kupuja, Loht. Kapsta, Vir. Tschi kutsuu Venäjäinen keiton näistä, ja Kislakapustaksi hapan-kaali ruokaa (Surkål. )
- Hullun kaali, k. Hammas h.
- Jäneksen kaali, k. Maksa.
- Kanan kaali, k. Ämmän ruis h
- Karhun kaali, k. Hammas h.
- Varsan kavion kaali, k. Miesp. Eläimen kuiva Nori h.
- Luhta-kaali, k. Maan krassi.
- Metsän kaali, k. Pitkäisen palko
- Pyyn kaali, k. Harja h.
- Sini kaali, L. Brassica B. ) sabellica Blåkål Ruusu-kaali G. Blomkål

Kahero, k. kaura.

Kahila, Raum., Scirpus (marit., lacustr. ) Sås, Wassa Kasila t.
kaisla, Myn. Kahila h. (melk. jp. ), Kahilainen, -aista, Kaihilainen, Loht., Kaisila Jääsk. Järvi-kaisla (lacustr. ), Piel., Juv. Kaakon ruoho, Ruov. P. Ryti t. Merikahilas, Rvll. Sarpa, Haapaj., Sarpah., Loht. (Sarvanpäitä). Suorsan ruoko, Tyrv., W. Korjud, Korjad, Körge, Konna osja (konnan hosiat), Vir.
- Ruokko-kahilas , k. Ruoko

Kahvi j., k. Sikuri.

Kahvi-papu, k. Papu.

Kaisla, k. kahila.

Kajakka, Kajakan Ulpukka, k. (Valkea) Ulpukka.

Päivän Kakkara, k. Wuohen k., Nuppi k.

Kelta Kakkara, k. Ruumiin k.

Kakkurin muna, k. Maa-muna.

Kaksos (kassos) r., Kiv., Fumaria officinalis. Hökä h., Lepp. Köhä h., E. Ihmisen putki, Heinj. Koiran kusi r., Huitt. Linnun lerne, — herne Haapj. Tm. Ruusu h.
Loini. Syvän-Riis h. t. Syvämmen Riis h., Juv., Ruok. Räis. Miesten Syvän-Riis h. (t. Revenf h. ) Antr. Tattär A., Raut. Virna, Arij. Maasappi, Ematus, emä r. Vir.

Kala h., k. Pihan nurmi.

Kala-heinä, Kain., lidens., L, Mentha aquatica, Wattenmyntta. arv. Kala h. Jyv., Raut., Viip. Ranta-minttu (arvensis?) Teisk. Myntti, Loht. Minttu, Läng. , Till.
Viip, L. Konna mynti, Punad, Kapsta h., Vir. Minta, Lapp.


Kalevan kuusi, k. Kuusi.

Kalhe, k. Ohra.

Kallion karsku, k. Karsku.

Kallionen, Kaljanen, Kaljas, k. Pellon vanha.

Kallion y. k. Himarre'.

Kallion maksa k. Maksa.

Kallo, k. Oivukka.

Kahmisi, Acorus Calamus, Kalmus rot. Vuohenmiekka (Florin), L. Luhho möök (Luhan miekka), Wohho möök (vuohen miekka) Suo ingveri, Kalmussid, Vir. Enemmän puolisataa vuotta sitten ulkomaalta tuotu, kasvaa tämä nytkin Raision joessa ja Pirkkalassa ainuvastaan.
- Sijan Kamara, k. Jussikko.

Kameli, Kaneli, k. . Tuhanneksen k,

Kana r., k. Pihan nurmi.

Kanan jalka, k. Kanerva; Kuolleen koura

Kanan Kaali, k. Ämmän ruis.

Kanan Klotti, k. Kanukka.

Kanan nokkimisen r., k. Pihan nurmi.

Kanan silmä, k. Niitun hatikas; Äitipuoli

Kanahka, k. Limaska.

Kaneppi, k. Hamppu.

Kanerva, Raum., Teisk., Läng. , Nurmj., Ask., Järns., Piel., Erica vulgaris, Sjung. Kanarva, Sav. -Karj; Kangaskanerva, Tyrv., Haapaj., Loht., Viip. Kananjalkoja (!), Pirkk. Nummen varsia, mp. Talmas, Lapp. Kanarpik, Kanarik, Kamarik, Kamar, Nöme r., Vir.

Kanerva, Kanarva, k. Suon pursu; kuolleen koura; Sanajalka.
- Kangas Kanerva, k. Kanerva; Nummen kukoistus.
- Neva-Kanerva, k. Vaiveri.
- Pelto-Kanerva, t. humala, Raum., Teisk. Euphrasia Odontites. Nälkä riis h. Räis. Sänki k., K., E.
- Kangas Kukkanen, Savit., Es. Kylmä k. Savoni., L. Anemone vernalis, Wärsippa

Kangas jäkälä, Kangas karve, k. jäkälä.

Kangas kuusi, k. kuusi.

Kangas korte, k. Huosian.

Kangas mänty, k. Honka.

Kangas parkki, — puolukka, k. Sijan puola

Kanirikko, k. Suo pursu.

Kannus r., k. Ruusu r.

Häpiän Kannus, k. Fleini r.

Kukon Kannus, Delphinium consolida, Riddarsporre, Rvll Vir.

Kanta-sieni, k. Sieni.

Kanttura, k. Koho r.

Kanukka, Siik., Kiann., Cornus svecica, Smörbär, Swinbär. Kanan marja, pm, Haapj. Kanan-Motti -eja, Ij. ; Hepomarja. Kuhni., Hepopuola, Viip., L. — Madonmarja Raum, Lkonmarja, pm. Haapj. Sijan rousit, Tom. Sian rouskuja, Sini. Kukre kuusk, Vir. Penegrase, Peneg muorje, Lapp. Tämä kasvaa säkiältä pohjaispuolella Suomessa ja Lapissa.

Kaora h., k. Kattara.

Kara h., Heinol., Thlaspi Bursa pastoris, Råldynor Revon kaura, Lauk. Kleini r., Huitt. Koiran kulli, Orim. Harakan kuusi(?) Holl. H. Lusikka r., pm. Raut. Lutikka A., Lutukka h., Rvll. Mulkku h., Jänis. Maan nouseman h., Rvll. Maan suutuntainen, Virol., L. Ukon narsku, pm. Jääsk. Lehmän Nor' A., Jääsk. Koiran Pellava, Jääsk., Tamp. Saippo h., pm., Raut. Sätkä h. (?), Pyhär. Takku, Lepp. Tasku, Till., Huitt., Artj., Loht. Hiire körvad, Kasi tyttarad, Robi röhi, Niseldis hain, Luu valo h. Vir.

Kara-sammal, k. Sammal.

Karanka-kuusi, k. Kuusi.

Karhiainen, k. Harja h., Piikkiäinen.

Karhun k., Holl., H., Pyrola umbellata. Vispiläinen, E.

Karhun Kämmen, Fl. Ostr. Heracleum sphondylium. — Karhun putki. Vir.

Karhun Marja, k. Känneen marja.

Karhun sammal, k. Kyyhkysen touko.

Karhun putki, Karhun säppel, k. Putki.

Karja r., Haapaj., Rvll., Till., V. S. r Valeriana officinalis. Koiran r., pm, Törnr. Putki, Sääm. Parikk. Rutto juuri, Till. Paldrian rohhi, Ullekäiä r. Vir.

Karjun Hampaat, k. Hampaat.

Kartano r., k. Pihan nurmi.

Karkiainen, Berberis vulgaris, Tm. Pasperi k,

Kannu, L. (Lichen— ?). Kasvaa puussa.

Karriainen, k. Kelta-Takiainen.

Karpalo, Rauni (?) Karj., Juv., Ikal., Saarj. Vaccinium Oxycoccos, Tranbär. Karpalo, -le, Pus. Karpale Eur., Läng1., Järns., Numj. Kurjen karpalehia, Loht., Oul. Kure marjad, Jöhvikas, Jähvikud., Vir. Ladich, Sv. B., Lapp. Pötsches, Mar.

Karriainen, k. Harja h.

Karrike, k. Kärrike.

Kallion karsku, Jäius. Baeomyces pyxidatus. Kallio-jäkälä, Nurmj. Orin). ; Kallio-sieni, Piel., Walku-sammal, Vijit.
- Peuran karsku, k. Jäkälä.

Karsti, kartti, k. Havupuu.

Karva-korte, k. Korte; Huosian

Karva r., k. Pähkärä.

Karva-sammal, k. Sammal.

Karve, karpehia k. Naava; jäkälä; Rämmelet
- Sijan karva, k. Jussikko.

Kastari, k. Kattara.

Kaste h., k. Haararuoko.

Kaste h., Kastikainen, k. Nurmikas; Hiki h., Kivi h. ; Hilve; Saivar h. ; Lauha.

Kastikainen, Viip. jm. Agrostis spica venti, Åker-hwn, Kastiainen, Tamp. jm. Kaste h, t. Kasf h. jp. Kaste-Nurmi, pm., Loht. Kaste-korte, pm., Tamp. jm., Rölli-Kastikainen, Räis. Luoko, FL Ostr. Punalatva, pm. Tamp. — (Virossa myös Kastikainen, Kasf h. ).
- Luppu-, Pätkä-, Pötkö-Kastikainen, k. Hiiren häntä.

Kaste-korre', k. kivi h.

Kaste r., k. (Vihava) varsan polvi.

Kataja, Jäms., Nurmj., Saarj., Porv., Piel., Viip., Häm., Poh., Sav., Juniperus communis, (En, Katava. Raum., Kataa Lt. Räätka, Sjög-r. myös Katka, Kaskes, Lapp. Kadakas, Kadajas, kadaja puu. Vir.
- Puna Kataja, Neula-niini, F., Taxus baccata, Juhha puu (=Juhan puu), Vir.
- Saksan Kataja, Ruov., jm., Artemisia Abrotanum, Åbrodd

Katajapilvi, (Keekman), Tremella juniperina, Enesmör

Katkera h., k. Horkka h.

Katko, k. Yrtti.

Kattara, Viip., Inker., t. Ruis-kattara t. Rips'-kattara, Bromus secalinus. Kastari, Sääm., Parikk. Kaora h., Keur., Jor. (Luste', Lustus h. ), Keur. ym. Hanhen kaura, T. Lustus h., Loht. Ruisluste, L. Kahro kaar, karro kaar, Kärro kär, Lusted, Lustja r. Lustiad, Vir. Talonpojat Inkerinmaalla luulevat tämän hyvinä viljavuosina muuttuvan rukiiksi. Tämä on niin tyhmä luulo ikään kun se, koska eräs talonpoikaSavossa suon ojittamisen jälkeen luuli Vaivais-koivut sillä paikalla muuttuneen oikiaksi koivuksi.
- Pellavan Kattara, k. Juola r.
- Keltakaunis, k. Kelta.
- Puna-Kauno, Lap., Centaurea Jacea. Gulklint. Paju h. (kerr. ) Räis. Sayu h. (?) Kurkij.
- Sini-Kauno, Lap., Sin' k., Jääsk., Sini-kukkainen, Till., Centaurea cyanus, Blåklint, Blå åkerblomma Ing-, Elo k., Lier. Ruis. k. Raum., Sääm., Parikk., Heinj., Nurm., Saarj., Piel. Rukiin k., Äht. Ruis nunnu, Kok. Rukki lilled, Röa lilli, Garg-upead, Sini lillid, Sininen, Mesi jymikad, Nutto hain, Vir.

Kaura, Tur., Raum., Kakra, Karj., Kagra t. Kakra? Vatj. ja Ingrikoilla; Katra, Räis., Add., Avena Sativa, Hafra Kahina, Kahu, Rvll., joku huonompi lai kauraa L ohraa. Kär, Kaar, Kara, Kärad, Vir. Kahero, Rvll. = Kauraleipä.
- Ukon Kaura, Sääm., Parikk. Hn. L. Avena fatua, Flyghafra, Landthafra. Hukka-Kaura, Rvll. Mäki-Kaura, Viht. (Avena pubescens. )
- Hiiren kaura, k. Virna.
- Koiran kaura, k. Juolas.
- Revon kaura, k. Kara h.

Kausku, k. (Peuran) Jäkälä.
- Hevosen kavio, k. Lahnan k.
- Varsan kavion k., k. Luuvalon k,
- Varsan kavio k., mp. r Pyrola rotundifolia. Käjen k. ? Haap., Käen k. Haartm. Luuvalo k. (myös secunda), Ostrb., C. Myyrän korva, Rvll.

Keihään lehti, Till., Sagittaria Sagittifolia, Pilört, Skäktegräs (Lima t. Limo? Rvll. )

Kello kukka, Kurjen kello. Tyrv., Loini. jm. Campanula (suku), Blåklocka Kur'en kello, Mäntyh., V. Hiiren k., Tom. Kissan k., Sim. Nurmj., Väh. Kyr.
- Harakan-, Kissan kello, k. Kurjen kello.
- Karva-Kello, k. Kellukka.
- Kurjen kello, Kok., Saarj., Nurmj., Tyrv. Campanula rotundifolia, Ormskällor Ing, Harakan hattu, Pääskyn hattu, Raut, Pääskyn hattu, Raut., Sav. Harakan h. t. hattu, Jääsk. (patula), Viip., L. Kello k., Raum. Pirkk. Kello h., Piel., Viip., L. Kissan-, Harakan Kello, Laih., Loht. Poro-kello, Heinj. Puna-Nor* h., Heinj. Sappi h. Sini-kello, Usk. Vähet Sini-Kcllot, Till. Siniä kissan kello, Haapj. Sappa kello, Lapp.
- Leviälehden kello, L., Campanula Trachelhim, Rässelklocka
- Pyöräkello t. Pelto-kello, E., Tm. Convolvulus arvensis, Åkerwinda, Aidan kierto, pm., Tm. Kieru r. Rvll. Virna, Viip., L. Eaire kadlad, Jooksia röhi (Juoksia r. =Kleini r. ), Lipo rohud (varikad), Sini kopsad, Vir.
- Pääskyn kello, L., Campanula glomerata, Toppklockor. Hökä h., T.
- Sini kello, k. Kurjen kello.
- Iso sini kello, Till. Campanula persicifolia, Stor Blåklocka. Kurjen hattu (kello), Pohj., L. Kurjen kello, Usk.
- Sirkkuisen kello, k. Rampa r,
- Karva Kellukka, Viip., L., Geum rivale Fårpungar. Lampaan kellottimct, Rvll. Kiertolais h. t. Veri Nor' h., Jääsk. Eläinten Kiertolaisille t. Pyörätaudille (Rödsot syötetään Kiertolais-heiniä taikka annetaan niellä konnikkaisia elävältä. Kuin vuoden aika on, pannaan myös pääskyisen munia suuhun, ja, jos niitä ei ole, kanan munia. Kuppa h., Keur. Kirous r., Oriin., Lapptr. Papu Nor' h., Heinj. Bässin kullin muna, Till. Harja Kellad, Vir. -Karvakellukka, Kellottimet, L., Nälikkäj. Till., Gcum urbanum.

Kelloja (Keltoja), k. Harakan varpaat; Kelta.

Kelta, Keltoja, Jor., Teisk. (myös Keltakaunis), Äht, Artj., Loht., Heinj. j C. Maan kelta, pm, L., Lycopodium complanatum, Färg-Lummer Riis r., Eurj., Törnr. Vareksen varpaat, Mänts., Lauk., Saarj., Piel. Virveli? Haartm. (annotinum). Tämä on ympäri maan siitä tuttu, että sillä keilataan (painetaan keltaista). Kun sinistä ja öljyä pannaan sekaan, saadaan viheriäistä.

Kelta k., Sääm., Parikk. > Hn., Anthemis tinctoria, Gulkullor, Färgkullor Keltanen, Keltasia, pm., Piel. Päivän kakkara, (en. ) Raut. Päivän kakare, Piel. Punainen Päivän kakkara, Fleinj., Sakk. Harjan silmä, Till. Vuohen silmä, Raut. (k. Nappi k., Papin k. ), Kuop. Ploomun- t. Loomun k., pm., Kiv. Sauramen, -man k. (oikeen: Saaronin kukka), Kiv. Soaramen A., Raut. (k. Pääskyn k. ). Heinjoella kellataan näin: langat kuivataan, sitte huhmaressa survotaan Kellat hienoksi kun jauhoja, keitetään ja pannaan happanemaan, ruisjauhoja sekaan. Sitte, kun on hapanta, sinne pannaan langat pari kolme yöksi ja keitetään uudestaan koivun lehdillä taikka Päivän kakkaroilla - "niin ei lähe se keltainen". Tämä lankojen keltaminen ei ole tavallinen Viipurin läänin Savakoilla, vaan ainuvastaan Äyrämöisillä.

Kelta kakkara, k. Kärpäsen; Loka h. ; Ruumiin h. Voi k.

Kelta-Kilpilehti, Kelta Lumme, k. Ulpukka.

Kelta-Nätkelmä, k. Nätkin.

Kelta Takiainen, k. Takiainen.

Keltataudin y., k. Pääskysen r.

Talven Kenkä, Lt.

Ämmän Kenkä, k. Sammakon k.

Kero k., k. Pellon vanha.

Kerä-kaali, k. Kaali.

Ketun häntä, k. Karva-korte; Suo-korte.

Ketun Apila, Ketun Käpälä, k. Ketun leipä.

Ketun leipä, k. leipä.

Ketun ruis, k. Kyyhkysen touko.

Keripää, k. Ohra.

Keuhkoja, k. Tävyjä.

Keuhko-lehti, k. Vilukka.

Maan keuhko 1., k. Tiera.

Kieli h. t. Lehmän kieli, Koiran kieli, K., Ruov., AIisma Plantago, Swalting, Mets resid, Vir.

Kieli h., h. Vilkka; Hiiren korvan lehti.
- Punainen harjan kieli, Häm., Tm. Lycopsis arvensis.
- Koiran kieli, k. Villi r. ; Vihava varsan polvi; Ahvenan r.
- Kärmeen kieli, Till., Ophiog-lossum vulgatum.
- Kärmeen kieli, k. Kämmen k.
- Lampaan kieli, k. Hiiren korvan lehti.
- Lehmän kieli, Sääksm., Satyrium bifolium.
- Lehmän kieli, k. Vilkka; Varsan polvi h.
- Neijon kieli, k. (Sini-) kuntteri.

Kiere' h. t. r. Huitt., Holl. (aparine, H. ), Heinj., lit., Äht. Nurmj., Efaptr., Orim., Juv. Galium Aparine (en., myös uliginosum, palustre ja Mollugo), Wattenbinda Kierreh. t. Kieru Ä., Kok. Kieru h. (Aparine) Till. Kierre h., Viipr., L. Kierto h., Viht. Kroossi, Kark. Hatti, Hattiainen, Keur. Hutikka, -kkainen t. Pellon Hatikas, Hatikas, Kang. (k. Vinkeriäinen ja Pyörä-kello). Maharaiset, Tm (uliginosum). Minkka (Miukka?) h. Keur., V. Polvi k. (k. Pyörä-kello), Satapolvi. Tamp? Terva h., Loht. Virna, Sääm. Räis. Tarttuvainen Virna, Antr. Rotsikad, Vir.

Kiere'- (Kieru) r., k. (Pyörä-) kello.

Kierre h., k. Nukulais-Humala; Vinkeriäinen.
- Saksan kierre h., k. Terhus.

Kiertolais h., k. Kurjen Käpälä; KarvaKeliiikka.


Kieru r., Aidan kierto k., k. (Pyörä-) kello.

Kilila-kuusi, k. Kuusi.

Kiima a., Äht., Lohi., Hauli, ja Holl. (longifolia H. ) Drosera rotundifolia. Arv. Kiri h., Savit. "Kissat on kirillään". Kiima h. Pohj., L. (retundif. ja longifol. ) Hule hain, Vir. Loht: Kasvaa matalassa pensaassa rah'an joukossa, valkosen mättään päällä vetelissä soissa; juuren juuresta pieni, mutta siitä kasvaa monta (sormen mittaista) haaraa joka taholle; lehti on kärjestä leviämpi, niinkuin sormella painettu, viheriäisen taikka vaalian-pnnertava; kun siihen koskee, nousee vaalian punaista kinoa. Se on niin näljästä (kuolasta), että kun sormella vetää, niin venyy pitkäksi kun lehmän kuola. Kun sitä lehmille antaa, niin "ottaa härkäns paremmin". Tätä pojat ennen syöttivät tytöille lemmen nostoksi, taikka tytöt pojille; taisipa Kiima-heinä olla'ki se lemmen lehti, josta runoissa niin paljo 'mainitaan. Lemmen nostossa sanottiin: "Nouse Kirki kiima-suosta, Kirki kiimavaaran päästä".

Kiima h., k. (Puna-) Pillikäs;Kämmen k.

Kilpi, k. Lumme'.

Kilpiö, Kilven 1. t. k., k. Lumme; valk. Ulpukka; Ulpukka.

Keltainen kilpi 1., k. Ulpukka.

Kiven Kimalainen, Van., Spiraea Filipendula, Brudbröd, Sijan maltsa, Till. Maitta, Formu, Sv. B. ; Anger pistid, Anger vaksad, Vormid, Vir.

Kiven Kimalainen, k. Himarre'.

Kiri h., k. Kiima h.

Kirki r., k. Rampa.

Kiro-Raan' h., k. Nappi k.

Kiro r., k. Pistos r. ; Karva-Kellukka.

Kiro ruoho t. h., Huitt., Loini., Tamp., Räis., Hypericum quadrangulare, Mannablod (Bränwins blomm, Ing-. ). Ajos h. Laptr. Hik1 Ahmalo h., pm. Antr. Kuisman h., Jyv., Raut. (myös Puisman, Uisman In); Kuisman-Paise h., pm. Antr. Hepo-matara, Jääsk., Viip., L. Johanneksen myntti, pm. Antr. Tsaiju h., Antr. pm. Verapuu h. ? Sakk. Viina h., Keur., Tamp., pm. Eniase röhi, Jaani röhi, Näste punad, Vir.

Kiron Lastak, k. Lastak.

Kirpilä, k. Luhdikka.

Kirppu h., k. Puna-Pillikäs.

Kirppu h., Sakk., Trifolium arvense, HarsötterNaispuolen Luuvalo h., Antr. Jäneksen Käpälä, Till.

Kirsi h., (nuorempana kevätkesänä: Mustapää), Loini., Eriophorum latifolium, Ängdun Mustapää, Sim. Siikaj., Lesti, W. Nokinenä, Sakk. t. Noki h., Lohkama, Lt. Musta-, Valkiapää, Kain., L., Virvelo, Lemi).

Kirsipuu, mp., Primus Cerasus, Körsbär. Visna marja (!) Terveyden Oppi Kirja J. 11. Keckmannilta, Tur. 1837. Visna puu, Kasperi puu, Vir.

Kirsi k., k. Vilukka; Lahnan k.


Kirvelä h. t. r., k. Pihan Nurmi

Kissan Kaljanen, k. Pellon vanha.

Kissan kello, k. Kello-kukka.

Kissan Kynttilä, k. Kynttilä h.

Kissan häntä, k. (Hiiren) häntä.

Kissan käpälä, k. Käpälä.

Kitsepuu, Kitse ui puu, Pahaks puu, Tyrna (Tirna) puu, Vir. Rhamnus catharcticus, Werrentorn, Wahlbjörk (Maarian puu jne, Sv. B. )

Kitu-Pellava, k. Pellava.

Kitveli, k. Sijan-pellava.

Kiukku r., k. Hammas h.

Kiulakka, k. Orjan tappura

Kivakko, E. Senecio vulg-aris, $or§3rt. Paska h. Viip. Peltovilla (? Erig-eron) Rvll.

Kiven Tassu, Kiven tiera, k. Tiera.

Kiven Makiainen, k. Himarre'.

Kivi-heinä, Kiann., L. Molinia aquatica (? coerulea). Kaste h., Kaste' korre', Kastikainen, L.

Kiven Kimalainen (-Makiainen), Kivi-nimike, Kiviy., k. Himarre'.

Kleini r., Fleini r. (bulbosus?) Tamp., Ranunculus (suku). Juhanneksen kukkainen, Loht. Voi k. Pirkk., Teisk. Tulikad, Jooksia röhi (— Kleini r. ), Kuller kuppo, Vir.

Kleini k., k. Hanhenjalka; Tuli-nunnu; Angerva; Kara h. ; Kuiva-Nori h.
- Lasten Kleini h., k. Vaivaisten k.
- Vähä Kleini, k. Piisku.
- Kanan Klotti, k. Kanukka.

Klupu k., k. Sammakon k. ; Ulpukka.

Klunsio, k. Suo-pursu.

Koho r., Holl., Hauh. H., Lamm., Cucubalus Behen, Dufweägg agg. Kanttura, Oul., Rvll. Kukkaro h., Rvll. Hammas h., Papu-Nor' h., Tuul'-Ahmalo h., Heinj. Solm'- Nor' A., Jääsk.

Koho r., Rvll. Silene noctiflora.

Kahvi-papu, k. Papu.

Koi r., Raum., Loini., Läng-., Jyv., Haap., Loht., Artemisia Absinthium, Malört, Koiso, Koisso, -ssoi, pm., Kark. Mali h., Mali, Lauk., Piel., Savit., Jääsk. ja arv. Koko Savossa. Malini, pm., Jyv. Maruna, pm. Haap. Koi röhi, Pällin (Pellin) r., Vir. Koi on se kipu, kun rupee märäntämään huulia eli muuta, eikä usein parane muulla kun leikkaamalla (Krästa).
- Villi-Koi r., k. Pujo.

Koiran r., k. Karja r.

Koiran Humala, k. (Nukulais-)

Koiran häntä, k. Häntä.

Humala; Yinkeriäinen.

Koiran Höyspuu, k. Höyspuu.

Koiran Juolukka, k. Juorukka.

Koiran kieli, k. Kieli'h.

Koiran Korva, k. Hiiren Korvan lehti

Koiran kulli, k. Kara h.

Koiran kuono, k. Pakkula-kääpä,

Koiran kusi r., k. Harakan k. ; Kaksos r

Koiran Nauris, k. Narsku.

Koiran Pellava, k. Kara h.

Koiran Putki, k. Putki.

Koiran ruoho (?) Dactylis glomerata, L.

Koiran Suolake, k. Hepo- (Hierikkä).

Koiran Tattari, k. Vinkeriäinen.

Koisonpuu, Raum., Till., Sv. 8., Solaniini Dulcamara, Quesved. Miespuolen Veri-nor' h., Antr. Kuisa h., Viip., L. Moeka villad, Solika (Suoninkaisen) r., Vir.

Koison puu, E., Solanum nigrum. Knepävä r., Kue päva r. (Kuutamon r. ), Vir.

Koiso, Koisso, k. Koi r.

Koiso-Humala, k. (Nukulais-) Humala,

Koivu, jp., Betula alba, Björk. Aho-Koivu: lyhyt ja vahva Aro (Aros-) koivu; Alasta k., L. Hikiäinen, Hikikoivu, Hies-koivu, Suokko-koivu. Sillä on kuori siliä ja livahka, ja lehti siliämpi, niljakkaampi ja ympyriäisempi. Myös pidetään Suokko-Koivun merkkinä ettäsen oksat ovat pystössä; Rauvanen useimmin kaaristuu. Tämmöinen kaaristunut ja mutkanen Rauvas-koivu kutsutaan Konkeloksi. Hyöty-koivu: kasvaa hyvin pitkäksi ja paksuksi; hyvin oksanen. Kauvus-koivu, L.
Liero-koivu. Öronen koivu, Arkangl. Ola-koivu, Korpi-Koivu, Viro!. : Siliä, pitkä, suora, mutta myös hauras, ettei se kelpa reen jalaksiksi. Noro-Koivut ovat »pitkiä roikkia». Pahka-Koivu näyttää olevan sama kun Visakos, tekee kans' "niverän käslän", kutsutaan Pietarin kaupoissa "Karjelskaja Berjoosaksi" ja on samassa hinnassa kun se. Wisakas, Sääks. Visapuu Sysm. Sav. Niverä mp. Sijanpesäpuu-Patvi, -nen, Masur Visapuuksi sanotaan sellainen puu, kun on niverä. Se on vahvinta koivupuuta ja siitä tehdään höyliä ja muuta kovaa ainetta. Se on hyvässä hinnassa; Pietarissa maksetaan 30 à 60 kop. naulasta. Moni puu on niverä latvaan asti. Rauvanen, Rauvas k., Sav. Rautiainen, Jääsk., Rautiais k., Sakk. : joll' on piikkikärkinen (terävänenänen) karkeempi lehti. Siitä saunavastoja (vihtoja) tehdään joka paikassa. Riippa k. t. Kangas k., Virol., Betula pendula, Hängbjörk. Leina Kasi;, Vir: vahvempi Koivu, lehdiltään rihmallen riippuva. Solki-Koivu, johon ei kasva oksia paljo (solkevapuu). Vielä saapi mainita: Aatto-Koivu: jok' ennen pidettiin pyhityspuuna. Lyly, Koivunlyly (k. Honka). Johanneksen aattona tuodaan joka paikassa metsästä kasevia koivuja pihalle; ne kutsutaan Tampereen puolella Limoiksi, Nurmj. meijuiksi. Tuulen kopraksi (kouraksi) kutsutaan Koivussa semmoinen tupsu-hapula, koska yhdestä kohtaa sakialta kasvaa leheviä oksia. Tuulen kouria ennen (ja (vieläkin) käytettiin taikauksiin. Tökötti (Rysolja Ven. Djegot) keitetään Koivun tuohista— Tuohenterva, Ruov. Mehu, joka kevällä Koivusta vuodatetaan, kutsutaan Mahalaksi, Länsi Suoni., Mahla, Ruov. Jälsi: "Männyn jälsi on terveellistä, koivun makiampaa; Kuusen, jälttä ei syö muut kuin kipiät ja mieltekoset". Pajussa ja Pihlajassa on kärmeen jälsi. Jälsi (Safwa) — Mäihä, Länsi Suoni. — Kasa puu, Aro kask, Tarne puu, Soo kask, Soo sask, Köiv., Vir. — Syymet, Tj. Sake, Lapp. Sv. B.
- Matarais-koivu, k. (Vaivais-) Koivu
- ja-koivu, k. Oivukka.
- Waivais-koivu, Sääm., Parikk., Sav., Betula nana Dwergbjörk. Vaivaisten koivu, Raum., Ij., Jänis. Vaivaskoivu, Loht., Mäntyh. Vaivasen paju, Tom. Vaivasen varpuja, Sim., Välvasen varpa, Kam., L. Vaiveri, Heinj. (kasvupaikka: Vaiverikko). Matarais-Koivu, Heinj. (Täällä oksasempi, lehtevampi kun tavallinen Vaivais-Koivu). Nälkä-Koivu, Savit. Skirre, Skerre, Lapp., Kalm.
Vanha koivu, k. Vannepuu.

Kokalmus, -kset, Kokamus, Kokalmukset, Rvll. Zostera ma rina, $afstång» (Jungermannia? Fucus?). Meren ajokas, Till.

Kollin marja, k. Oivukka.

Kolmi k., k. Harakan hattu.

Konkelo, k. Koivu.

Konnan hytelmät. k. Akan Hapset.

Kopra, k. Koura.

Riien kopra, k, Riien

Korpi-koivu, Korpi-kuusi, k. Koivu, Kuusi.

Korpi-loikko, k. Kuolleen koura.

Korte, Korre', Equisetum (suku), Almokke, Lapp. Sv. B. Huosio-, Kangas-, Rauta-korte', k. Huosian.
- Karva-Korte, -rre, usiamm. paikk., Equisetum arvense, Räsrumpor. Hurkin h., Jääsk. Äijän parta, Ruov., P. Siemen varsi: Käen petkel; Parta r. Läng. Kukon kuusi, Ketun häntä, pm., L.
- Karva-Korte, k. Suo-Korte'.
- Kaste-Korte', k. Kastikainen.
- Suo-Korte, pm., L., Equisetum palustre, Vesi-
- Ahma, Rvll. Karva-korte, väl. Kukon-Kuusi, Rvll.
- Wesi-korte', Korte', Equisetum fluviatile, L
- Hiiren korvan lehti, mp, , T. L., Convallaria bifolia, Ickorubär. Kiel' h., Heinj. Koiran korva, Tm. Lampaan kieli, Piel. Oravan marja, E. Pyyn marja, Nurmj., Viht. Veri-Nor' h., Jääsk. Täu hain, Vir.
- Hiiren korvan k., k. Nutterva.
- Myyrän korva, Nurmj., Orim., Vir., Pyrola Chloranta. Luu haige r. (=Luuvalon k. ), Vir.
- Myyrän korva, k. Varsan Kavio.
- Ropsan korva, Jääsk.

Kotkan Siipi, k. Kuolleen koura.

Koturi, k. Pujo.
- Kuolleen koura, k. Sanajalka.
-Ruumihin koura, Asplenium viride, Loht.

Kouru-lehti, k. Rautalehti.

Kraakku, k. Harakan Mustikka.

Krassi, k. Maarian Kataja; Ämmän Ruis h.
- Ahde-Krassi, Maannousemisen r., Till., Lepidium campestre.
- Maan Krassi, Höll., Cardamine pratensis, Äng-krasse. Niittu krassi, E. et T. Luhta-Kaali. Ukkosen h., Loht.
- Ukon krassi, k. Sau.
- Harakan krekale, k. Harakan k.

Krossi', k. Kiere h.

Kuhu, k. Ohra.

Kuisan h., Kuisan varpu, Virol. : kukat vaalevan sinertävät rysmässä (versassa, klase) ja muutamat kannan kainalossa; marjat mustan tumpurat. Sillä haudotaan Kuisan ajoksia. Lapset pistävät sen marjoja rihmalla läpi ja kantavat kaulassaan.

Kuisan h., k. Koisonpuu.

Kuisman A., t. oikeen: Naispuolinen Kuisman paise A., Antr. Sakk., Lysimachia vulgaris, Gullspiror. Matara, Laptr., Alpi r. t. h., Viip., L. -"Mieseläjän" Kuisman heinä pitää olemaan sininen.

Kuisman A., Keur., Äht., Gentiana campestris.

Kuisman h., Angerva k. Ikävän k., Kiro r., Pistos h., Riien Kopra. '

Miespuolen t. Koirasta Kuisman A., Heinj., Scutellaria galericulata, Setnos
- Miespuolen Kuisman h., k. Maaminttu
- Naispuolen Kuisman h. ;k. Piisku.

Kuisman k., k. Pukin Parta.

Kukkainen, k. Kurjen miekka.

Kukkaro A., Lauk., Rvll., Thlaspi arvense, Trädeslök, Penninggräs. Laukku, pm., Lauk. Laukka h. (?) Haapaj. Latukka h., Rvll. Lutikka A., Räis., Karj. Lätäkkä h., pm., Ruok. Lapa h., Ruok. Nappi A., Keur. Penninki h., Savit., Viip., L. Tasku, Taskuja (en. ), Antr., Juv., Laptr. Tenka A., Jääsk., Inker., L. Raha h., ja Tenka A., Sakk. — Haraka ladvad, Vir.

Kukkaro h., k. Koho r., Tasku

Kukon kannus, k. Kannus.

Kukon Kuusi, k. Horsma; Kuusi; Tasku-näreh.

Kukon Marja, k. Marja.

Kukon puu, k. Orjantappura

Kulina, k. Ohra.

Knippa, k. Auran k.

Kulta-Lumme, k. Ulpukka.

Kulta ruoska (latva), k. Piisku.

Kumina, jp., Ihmisen Kumina, Raum., Carum Carvi, Kummin. Karvi, Lapp. Kömlid, Köömlid, Vir. Ei kasva paljo ensinkään Vuoksen ympäri.
- Kangas-Kumina, Rvll., Viip., L., Pimpinella Saxifraga. Koiran Kumina, Loht. Syvän h. t. Syvän-riis h., Räis. Kutsutaan niin sentähden että juuri kehutaan hyväksi siihen tautiin. Vännen rv Till. Nared, Näredi, Vir.
- Koiran Kumina, k. Koiran Putki.
- Sini-Kuntteri (!) L., Echium vulgäre, Blåkunter. Neijon kieli, E., L.

Kuohu, k. (Rahka-) Sammal.

Kuoleman k., k. Sammakon k.

Kuoleman m., k. Kärmeen.

Kuolleen koura (-kopra), PieL, Laptr., Raut. Kiur., Polypodium Filix mas, Ormbunke. Kuolleen vuotteet (Dryopteris) Heinj., arv. Konnan koprat, Räis. Tuulen Kopra, pm., Raut. Kiur. Alvet-j., E. Kanan jalka, Pirkk., Teisk. Kanerva (Kanarva), Kiv., Kanervia t. Ketun viittoja, Kark. Kotkan Siipi, Rvll. Korpi- Loikko. Viip., L. — Kärmeen h., Loht. Ruumiin mujuna h., pm., Laptr. Sammakon porras', Rvll. Variksen varpaat. Härkyläinen (väl. Härkylä), Polypodium (? Pteris). Sanikka, Sananjalka, (k. Sananjalka. )

Kuovin kuono, k. Hiiren nokka.

Kuperkeikka, k. Pellon vanha.

Kuppa h., k. Karva-Keliuka.

Kupu-Kaali, k. Kaali.

Kupukka, k. Lumme.

Kupukan 1., k. Ulpukka.

Kurjen Herne, k. (Elo-) Herne.

Kurjen Karpale, k. Karpalo.

Kurjen Kello, k. Kello.

Kurjen k., k. Mäki-Vehka.

Kurjen Käpälä, k. Käpälä.

Kurjen Miekka, k. Miekka.

Kurjen Nokka, k. Nokka.

Kurjen Papu, k. Papu.

Kurjen Pilli, k. Pilli.

Kurjen Polvi, k. Tasku-nareh.

Kurjen Rista, k. Virna.

Kurjen Virvilä, k. Virvilä; Virna.

Suo-Kurpan nokka, k. Toukka.

Kurrikas, k. Kärrike.

Kusi r., k. Ruumihin k,
- Koiran Kusi r., k. Kaksos r. ; Varsan Polvi h.
- Koiran kusipuu, k. Paattain.

Kusiais-Nokkonen, k. Nokkonen.
- evosen Kusiainen, Kang-., Polyg-onum riviparum. Sijan Tattar, Viip., L.
- Hevoisen Kusiainen, k. Vinkeriäinen.

Kutriheinä, Virol: "tulee Virosta rukiin seassa. Siemen on pieni ja kiiltävä".

Kuupukka, k. (Valkia) Ulpukka.

Kuusain, Kisk., Nurmj., Savit., Antr., Heinj., Till. (Ossea Svecorum), Lonicera Xylosteum, Benwed, Kuusama, Jäms., Saarj. Kuusan, Sääksm. Kuuselma, Viip., L. Kukke puu, Kusia puu, Kukke Kuusma, Lodja puu, Takkis puu, Vir.

Kuusain t. Kuusa, Jääsk. Lonicera coerulea. Toht. F. Nylander kutsuu väärin täta puuta Kuusamoksi. Kuusamo on paikka missa Kuusaimia kasvaa ja senkautta on Kuusamon pitäjän nimi syntynyt. V. 1747 kirjoitettiinki sen pitäjän nimi: Kuusameth (se on: Kuusaimet), Sjögr. Samasta syystä on Pyhäristin pitäjässä Kuusaan kartano saanut nimensä, koska täta puuta niillä tienoilla kasvaa.

Kuusain, k. Hyöspuu; Kuisan varpuja.

Kuusama, Pohj., C, Sambucus nigra, Fläder
- Harakan Kausi, k. Kara h.
- Heinä-Kuusi, k. Tasku-näreh.
- Kukon Kuusi, k. Horsma; Karva-korte; Suo-korte;Taskunäreh.
- Kukon Kuusi, Jäms., Nurmj., Hippuris vulg-aris, Hästswans. Hevon häntä. Rvll. Veden-kuusi, Till. Vesi-Riis h., Lapptr., Piel. Kuusk hein, Vir.
- Veden Kuusi, k. Tasku-näreh.

Kuusi, jp. . Pinus Abies, Gran. Kuusi on isoa, pitkä ja vanhaa puuta.
- onka-Kuusi, Rvll. Kovempaa puuta.
- Hyöty Kuusi: Kasvaa "hyöteesti" ; on pehmosempaa ja oksasempaa; kasvaa -"Näreestä" mäkirinnoissa.
- Kalevan Kuusi: Pidettiin ennen pyhityspuuna. Semmoisia on vielä monessa paikassa esim. Kunnian MäntyLempäälässä, K. A. T. 1772. 14. 3. (Risti kannot ja Petäjät).
- Kangas Kuusi: on hyvin raikasta (haurasta).
- Kara-Kuusi, Karpi kuusi (Kerr. ), Korpi-Ruusi. Kovempaa, kasvaa vetelissä; siitä saapi hirsiä. = Sårgran
- Karanko Kuusi: Selitetään eri tavalla, taikka niin että sydän aina siinä on kuiva, taikka että latva on kuiva muu tore'. (k. Kltar I. 106).
- Kihla- (Pyhä) kuusi: myös entisten pyhitys-puiden nimiä.
- Mannikas, Mannel-kuusi, Juv., Mantila-kuusi, Rvll. arv. joka mannermaassa kasvaa.
- Noron kuusi: norossa kasvava. Sen havut ovat enemmin lehväkkäät ja viheriäiset. Näreh, Savit. Sulk. : nuori oksanen kuusi.
- Rapa-, Räkä-kuusi: on oksanen. Kuusen kiiltävä pihka kutsutaan Pohjan maalla Tiivasen traviksi. Kuossa, Lapp., Koos, Syrj., Kosch, Mar. Kims, Kuusk, Vir.

Kylmä k., k. Vilukka; Kangas kukkanen; Sammakon k. ; Lahnan k.

Kylvy h., k. Hiiren häntä.

Kynneppää, Häm., Holl., Van., Sakk. (Kynneppäinen), Ulmus campestris, Alm Kynehpää, Viht. Kynne'puu Sääksm. (Ikkalan niemessä kasvaa niitä sylenpaksuja). Tschynnäppäinen, Vatj., Lt. Alaja, T. W. S. 1831 N:o 11. Jaloja, Säkj. jne. Jalva t. Jalaja, Viip. L. Jalain, Heinj., Pyhäj., Valkj. Jalava, K., T., Fl. Ostrb., Rvll. (Salix fragilis?). Jallakas, Kynnapä pv, Jallaipu, Vir. — Täyskasvuista (maturior) puuta kutsuu Renvalli Kynneppääksi.

Kynsi r., Rvll. Draba verna, Wårråhsblomma. Ruis k., L.

Kynsi laukka, Loht., Allium sativum et Cepa, Hwit- oc Rödlök

Kynsi laukka, jp., Allium sativum, fötoitlot, Voisipuli, L.

Kynsi-laukan y., k. Laukka.

Kynsillinen r., k. Nappi k.

Kynttilä h., pm., Loht., Verbascum Thapsus, Kongsljus (Ortungor, Ing., Oxgräs, Loht. ). Hammas h., pm., Antr.
- Hepo-kiera, pm., Tamp. Härkä h., pm., Loht. Hökä h., pm., Antr., Heinj. Kissan kynttilä, pm., Häm., Tm. Kölillä r. 5 Rvll., Häm., Tm., Sr. 8., Haartm. (pm. ) Löyly lehti, pm., Tamp., Kiv. Röhkii r., Rvll. Sika r., Jäms., Saarj. Köyhän tupakka, pm., Häm., Tm. Madon tupakki, Raum. Ukon tupakka, Räis. Yheksän väkinen, Yhcksän miehen väkinen, Valised (?Väelliset), Vir.

Kyyhkysen touko, k. Touko.

Kyynellehti, k. Kiima h.

Käen apilas, Käen kaakko, Käenk., k. Ketunleipä;Varsankavio.

Käki h., Käjen vaippa, k. Kämmen k.

Käen petkel (Käen nisu), k. Kyyhkysen touko.

Kämmen k., Sääksm., Tamp., Orchis maculata et latifolia, Jungfru Marie hand Kämmekkä Rvll. Aatamin ja Eevan kämmen, Savit., Es. Hiien kämmen, Heinj. (kutsuttu juuresta erinomattain). Jesuksen kämmen, Eur. . Juhanneksen kämmen, Maarian kämmen, Sv. B. Jesuksen käs'-paija, Myn., Add. Käki h., Parikk., Lapptr. Käin vaippa, Piel. Kärmen kieli, Keur., Jääsk. (=Utara h. ). Kärme h., Heinj. Var' h., Sääksm. Kiima h., (macul. ), Karj. L. Mulkku h. (macul. ), Kiann., L. Juda kepad (kapad, kopad), Jesusse kassi, Poio r., Vir.
- Karhun kämmen, k. Karhun.
- Päivän kämmen, k. Harakan k. ; Luuvalon k.

Känsä, k. Kääpä; Pakkula kääpä.
- Koivun känsä, k. Kääpä.
- Maito känsä, Sysm., Boletus cellulosus. Arv. Valkonen kun Maan moukku (känsä) taikka kun juusto; kasvaa koivussa (lepässä on mustempaa).
- Jäneksen käpälä, k. Kirppu h.
- Ketun käpälä, k. Ketun leipä.
- Kissan käpälä, jp. Gnaphalium dioicum (arenarium, jne), Kattsot - Lampaan jäkälä, Piel. (dioicum). Kasi kesed, Kasi kepa, Vir.
- Kissan käpälä, k. Tulen lento h.
- Kurjenkäpälä, Kurjen jalka, Haapaj., Comarum palustro, Kråsfötter, Hummelfötter Hanhen h., T. Harakan marja, Harakan marjavarsi, Tarap. Kiertolais h., Heinj. Raateh, Jyv. Suo-apilas, Till., Tm. Varsan polvi, C.

Kärmen h., k. Kuolleen koura.

Kärmen kieli, k. Kämmen k.

Kärmeen marja, Höll., Paris qvadrifolia, Trollbär, Ormbär.
- Karhun marja, Piel. Juv. Viip., L. Kärmeen marja t. Sijan marja, Sortav. (?), Tm, Kuoleman marja, Sääksm. Malon (Madon) k. t. marja, Tamp. Noitumarja, Fl. Ostr. Nor' h., Artj. Norin r. (marja), Jams. Pisto marja, Nurmj. Suden silmä, Till. Hora marjad, Ussilak, Vir.

Kärmeen sylky, k. Sylky.

Kärpäsen kukka, Keur., Ranunculus acris, Solögon, Gullskålar.
Kärpäsen silmän k., pm., Kiv. Karvasen k. Raum. Lolit. Harakan k., pm., Raut. Hepo hörä, pm., Kiv. Herukka, -Un, Tur., Rvll. t. Lehmän herutin. Juhannus, Äht. Kelta, Raut. pm. (repens). Leini h., Pyhär., Antr. Kleini h. Kang-. (Flammula?). Luuvalo k., Saarj., Sääm. ja Parikk. Makkara h., Räis. (Siitä että se tekee "makkaroi" ihmisen pintaan). Piimä hv pm. (repens) Äht. Pikari h., > Holl. ja Van. H. Särensappi k. (en), Sääm., Parikk. Seikan k., Hart., V. Sätkä h., Pieks., Mikk. Taola t. Taula h., Jääsk., Antr., Räis. (t. Takia h. ). Tuli h., Teisk. Tuli k., Myn., Add. Tuli nunnu t. r., Kok., Eur. Visva h., Lepp. Visvaksi kutsutaan märkä haavassa (sanies, war). Voi k. t. h., Lang., Padasj., Hatt., Regn., Rvll. Tulikad, Vir.

Kärrike, Tyrv., Lemp., Carduus lanceoktus, Horntistel. Karrike, Kurrikas, Loim., Raum. Kasakka h., L. Ohakas Heinj. Ohakkeh, (kerr. Ohtakkeh), Lauk. Ohjake', Ohjakkehia, Loht. (=Tiisteriä); Ohjake', -kas Raum. Ohjake', Loim. Ohtakkeita, Jääsk. Piikkijäinen, Raut., Pieks. Pirunpiikki, Kiv. Pistiljäinen t. Pistilkäinen Raum. Venäläinen (acanthoides, Artj., L. ). Ärripurri, Äht.

Kärsä, Sijan kärsä h., k. Pellon vanha; Pärsky.

Käsnä, k. Känsä.

Osman käämi, k. Osman.

Päivän kääntäjä, k. Auringon k,

Kääpä, Raum., Boletus, Swamp
- Jänön kääpä, k. Jänön.
- Koivun kääpä, Kääpä, Taula kääpä, Loht., "on raitanen"; Boletus fomentarius, Fnösticka, Björksticka. Taulakääpä, Järns., Nurmj., Saarj. Taula-känsä, Mänts., Lauk. Piel. (=Pakkula). Saana, Tj. Alimmainen puoli millä Kääpä on puusa kiini, kutsutaan Sääksmäellä Känsäksi.
- Pakkula kääpä, k. Pakkula.
- aidan kääpä, Janis., Pohj. C. Boletus svaveolens. Raijan käsnä, Piel. Raijan Känsä, Örim. Raijan Pakkula, Juv. Syötetään eläimille Savossa.

Köhä h., k. Kaksos r. ; Hökä h.

Köhkä r., k. Kynttilä.

Kört' h., k. Ruusu r.

Lahnan k., Raut., Tussilago Farfara, Hästhof. Hevoisen kavio, Till. Varsan kavio t. Varsan jalka, Kalm. Kirsi t. Kylmä k., Lepp. (vai oliko =Vilukka?). Lesken lehti, Jäms., Törnr., Rvll., V. S. Vierulehti, Rvll. Yskä r., Rvll. Lehti. Sammakon lehti, Sääksm., Virt. Paiso lehed, varsa kabiad, Ryso r., Vir.
- Madon lakki, k. Madon.

Lammas h., k. Harja h., Lääde.

Lammas a., Sakk., Scabiosa arvensis., Blåmunkar. Mato r., Ruov. Ruusu r., Jyv. Syhelmä r., Häm., Tm. Till. Papeloj., Sv. B, Jum, Jammikas, Jammakas, Vir.

Lammiska, k. Herne.

Lampaan kieli, k. Kieli.

Lampaan sieni, k. Sieni

Lånas, k. Limma.

Lanttu, k. Juurikka.

Lapa, k. Tasku; Kukkaro h
- Vareksen lapa, k. Vaiveri
- Vareksen lappeita, k. Harakan varpaat.

Lapin sara, k. Sara.
- Kiron lastak, Lapp., Salix herbacea.

Latukka h., k. Kukkaro h.
- Kulta-latva, k. Piisku.
- Nurmikas-lauka, Käm., en. Poa pratensis, trivialis, nemoralis jne, Grö Lauha, mp. Hilve' h., T. (Alman. 1838. 12). Kast' h., Kastikainen, mp. Nurmi, Nurmikas, mp.

Lauha: Lauhaksi kutsutaan Hämeessä melkeen jokaista heluheinää (gramineae), mutta enimmästi niitten ruohonen tyvipuoli ja niinmuodoin myös ruista koska se viel' on oraalla; siitä sanotaanki puheenparressa "ei ole lauha laarissa. "

Laukka, k. Purju; Sipuli; Tasku; Kukkaro.
- Kynsilaukka, k. Kynsi.
- Katto-laukka, k. Maarian sanajalka.
-Piirto laukka, Purju laukka, k. Purju.

Laukku h., k. Kukkaro h. ; Tasku.
- Vaha-laukku, k. Sieni.
- Kynsilaukan y., Till., Erysimum Alliarla. Perna r. T.

Lavantauti h., Pellon vanha.

Lehmus, k. Niini

Lehmän herukka, k. Sammakon k,

Lehmän kieli, k. Kieli h. ; Vilkka; Varsan polvi h. ; Mäkivehka.

Lehmän sieni, k. Sieni.
- Viisilehti, k. Viisi.

Leijona, Raut., Aquilegia vulgaris, Aklej

Lein h., k. Pistos h., Päivän ampuma; Kärpäsen k.
- Rousku-lein h., Antr., Sonchus palustris.
- Ketun leipä, Eur., Äht., Nurmj., Mänts., Jäms., Juv. Oxalis acetosella, Harsyra Käen k., Loht. Käen apilas, Till. Käen hakko, (arv. ), Kark., Asp. Käen leipä t. käpälä (t. apila), Läng-. Revon leipä, Loht., Pieks. Jäneksen leipä, Jääsk., RawM., Myn. Jäneksen käpälä, Sv. B. Jäneksen kakkara, Sav., C. Janeksen suola h. Viip., L. Suveu ihana, Rvll. Jänese anlikad, Jänese kaapsad, Vir.
- Suorsan leipä, k. Limma

Lemmet, Leniniä, k. Lumme.

Lempi k., k. Harakan hattu.

Lemp'sammale, k. Kyyhkysen touko

Lenko-mänty, k. Honka.
- Tulen lento h., k. Tulen.
- Leppä-sieni, k. Sieni.

Leppä, jp. Suomessa ja Vatj., Alnus glutinosa, Ul, Hyötyleppä, k. Petäjä. -Maa leppä, Virol. Kuivan maan leppä, Piel. (incana). Maito-leppä, Heinj. : Lehti ympyriäinen, sahattu, päältäpäin himiä (opacum) alipuolelta hienosti viheriän-lievinäinen, lento-itikkain himopaikka. Lehmät syövät maitolepän lehtiä. Hautaleppä, Virol., Pyhär. : kasvaa lihavassa maassa; puu on raudan karvanen, rätyskäisempi; rypylehtinen, lehdet svuret ja hikiset; vesoo paljon juuresta. Tervas-leppä, Heinj., Sav. Lehti alipuolelta silonen, päältäpäin kiiltävä ja näljänen, hienosti kosketettu (crenulatum). Leipe t. Leibe (Utsj. ), Leap (Imandr. ), Leppe (Nuotte jaur). Vere lep, Ema lep. Vir. Lylpä, Mar.

Lesken h., Kirv., Viola bi-et tricolor, Stysmorsblomma, Mallase r., Vir.

Lesken lehti, k. Lahnan k.

Lesipää, k. Ohra.
- Sijan leuhka, Rvll., Scrophularia nodosa, Swinknyl, Thorsnässla Syylänh., Till. — Sea lava, Sea loua, Vir.
- Sijan leuka, k. Valko pillikäs.
- Katin-, Kissan-, Ketun-liekoja, k. Harakan varpaat.

Lieriäinen, k. Suon pillike.

Liero, k. Koivu.

Liina, k. Hamppu.

Liisterisammal, k. Kangas jäkälä.

Lika k., k. Sammakon k.

Lillukka, Häm. Kyr., Ruov. (Kappelineen), Jäms., Sav., Loht., Piel., Viip., Tuuteri, Rubus Saxatilis, Jungfrubär, Käringbar, Ing-., Klöfsbär, Rauman Ruotsalaiset. Hilla, -oja, pm., Tamp., Hämeeni. Hillikka, pm., Tamp. Hämeeni., Läng. Ämmän hillikka, Hillikka, Padasj, , Regn. Hillukka, Jäms. Sääksm., myös Ämmän hillukka. Hiukka, Savit. Lillikka, Som., Pirkk., Kiur., Jääsk., Katt. Ämmän lillikka, Laptr., Orim., Uud. m., L. Liisan lillukka, Tyrv., Loim. Lillu, Loini. Lillun marja, Rautio, W. Kivi-lillukka, Loht. Kissan lillukka, K. Lindikka, Kok., Tyrv., Raum. Lindikka, -öitä, Sastm., Myn., Add. Linnukka, Slik., Wah. Kyr., Virol. Lintti, -ttejä, Loht. Lintukka, Tom. Ijo, Sim. Amman litukka, Lt. Kissan marja, Kivij. Neiteen marja, Viip., L. Ämmän marja, Raum. Villi viina marja, Till. Lillikas, Limokas; Lemmikud, Kunnuskad, Errako marja, Vir. Muistutus: "Muuraimet kun kypsyvät tulevat Lillukaksi"! Pus.

Lima, Limo, k. Keihään lehti; Osman käämi; Hapset.

Limaska, Lt., Oscillatoria Flos aquae, Wattenblomming, Lima,

Limaska, Rvll. Kanahka, Pohj.

Limma, Viip., Säkj., Lemua polyrrhiza jne, Andmat. Laava, Eur., Lånas. Pikku litukka. Sorsan leipä, Veden visa, Till. Veden märkä, Vesi-Herne, Lt. Ves-raani (arv. ) Sakk.

Limo, k. Koivu.

Linnun herne, k. Kaksos r.

Linnun silmä, k. Lumi k., Pääskyn k.

Lintti, k. Muurain.

Lindikkä, Linnukka, Lintti, k. Lillukka,

Liperi, Raum., Loht. ja mp., Ligustrum vulgare, Libsticka

Lipistikka, Lt.

Lippi, k. Lumme.

Lita, k. Ahvenan r.

Littonen nurmi, k. Nurmi.

Litukka, k. Lumme.

Pikku litukka, k. Limma.

Ämmän litukka, k. Lillukka

Livuli, k. Vesi ruusun 1.

Lohen k., k. Sammakon k.

Loka heinä, Sort., Add., Trollius europaeus, Bollerblomster
- Humala k., Kain., L. Juhanneksen k., Hämeeni., Regn. H., Nurmj., Orim. Kelta k. t. Pluppun (?) k., Prytz (Mnemos. 1821. 158. ) Maan pulpukka, Van., H. Mäki-ulpukka, Hatt., K. Pallo rose, Lapp. Tullikad, Kullerkuppu, Vir.

Lohkama, k. Kirs' h.

Lommakon k., k. Ulpukka.

Loolan k., Auringon k.

Loomun k., k. Kelta k.

Luhdikka, Väh. Kyr., Pohj., Rvll., Rubus arcticus, Åkerbär. Luhdikas Pohj., Rvll. Luhrikka, Lapu. Hippokkaiset Karj., Tm. Karva-mansikka, Karst. Kirpilä, Ikal., Rvll. Maa-muurama, Sastm., Hämeenkyr. Maa-muuran, -rama Savit. Maa-muurain, -mia, Eur., Kiv., Lemp. Häm. (Schildt), Tyrv., Loim., Usk., Jäms. Maamaaramia, Hämeeni., Sirelius. Maamaarain (t. -ma), Uud. m. L. Mesi-mansikka j Ruov., Virt., Teisk., Sav. C. Mesi marja, Siik. pm., Loht(?), Sav. W. Mes'- marja, Ruokol., Viip., L. Mesi-marjo t. Mesi-mansikka, Jäms., Piel. Mesikko, Kiur., Tikkanen. Wattu, Ruov., Yalkial. Vatukka, Loht., Tom. Vadukak, Sjögr., Vaduk muorje, Gjedde muorje, Fn. Lapp.

Luhta h., arv. Carex. Mainitaan erinomattain Längelmäen ja Kuhmalahden luhdissa (vesijätöissä). On leviää heinää; hevoiset ei sitä syö, mutta sentään on niin pehmiätä että lehmät syövät. K. Taarna; Sara.

Luhta-kaali, k. Maan-krassi.

Luikka, Käuruv., Tikk., Eriophorum (suku), Tippé. Karjan pit. Luikkoja, Karst. W. Luikku, Lepp. Luippa, Keur., Lauk. Lulla h., Räis. Nukka h., Viip., Add., Räis., pm., Kylmä nukka h., pm. Jääsk. Heri-Juhannes, Kiv. Pummuli, Jääsk. Villa h., Läng. Villake, Loini., W. Villapää, Kark., Sääksm., Tyrv. Usk. . Torn. Vihvilä, pai., Räis., Virol. Virvelä, Heinj. Goekennivo, Lapp., Sv. B.
Piirto-luikka, Piirto h., Loht., Eriophorutn vaginatum, Ängdun, Swat-, Hwithudwud Rutas, Rvll.

Luikka, Luippa k. Ruoko.

Lukku r., Till. (Lunaria fol. filie), Rvll, Botrychium Lunaria, Låsgräs

Lulla h., k. Luikka.

Lullin k., k. Sammakon k.

Lumme, k. Valkea-ulpukka; Ulpukka.
- Kelta lumme, k. Ulpukka.

Lumme, Raum., Lumme', Lumpehita, Juv. Nymphaea (suku), Räckblad Kilpi, Keur. Kilpiö, Kilven lehti, Lt. Kupukka, Upukka, Ulpuhka, Rvll. Lemmet t. Lemmä (-n lehti), Rvll. Lippi, Rvll. Lummukka t. Lummekka, Loht. Lumpeita, Slik., Kavst. . Lumpheet, Sim. Lumppeita, Ijo, Virol. Näkin kenkä, Raum. Turk. Viip. Add. Näkin lehtiä, Loht. Plumpusen lehti, Väh. Kjr. Pulpukka, Sakk. Sian k., Uni, M., L. Tillukka, Tamp. Umpe\ Umpeen lehti, Kirv. Siemenpesä: Sika, Loht. Lehti kutsutaan Kilpi ("kukkinensa"), Orim. ', Jäms., Kilvenlehti, Mäntyh., V. Kilpiö, Ikal. Kilukka, Lap., Litukka, Tyrv., Loini. Piisku Ask. Lehden puolesta myös enimmästi mainitaan: Lumpeita, Lumpheet, Lumppeita, Näkin lehtiä ja Plumpusen lehti. Kappo-, Kuppo-lehed; Lömme-, Lemme-, Vee-kuppad (kuppod), Vir. (k. Ulpukka).
- Ahven lumme, k. Ahvenan r.
- Ukon lumme, k. Sammakon k.

Lummikka (?), Lappeenr., L., Anemone pulsatilla, Tjälsippa, Backsippa

Lumik., Chrysosplenium alternifolium, Karj., L., Linnun silmä, E.

Luoho, k. Kastikainen.
- Paha luoho, k. Luste.

Luoma r., k. Rampa r.

Luppa, k. Naara; Muurain.

Luppi-kastikainen, k. Hiiren häntä

Luppo, k. Rämmelet.

Lupukka, k. UIputka.

Lusikka h., k. Kara h.

Luste h., k. Jiiolas.

Luste, -tta, Kok., Nurmj., Järns. Saarj. Luste h., Laptr., Pirkk., Piel., Raum. Loliuni pérenne ja temulentum, Ren-Dårrepe Lustu t. Lustuva, Aht. (perenne), Lauk., Lustus h., arv., Loht. Paha luoho, K. Paha r., Till. Ruis h., mp. Lienekö myös Ähtärin toinen Lustuva r., "josta ei saa siivoa pellavamaissa ja joka sekauntuu vaimoväen kuoiitaloihinki", olla toista kasvua? (k. Kierre h. ) Lustetta näyttää enemmän Länsi-suomessa Kattara taas enemmän Viipurin puolella.
-Vesi-luste, k. Vinkeriäinen; Vihava varsan polvi.

Lustus h., k. Kattara.

Lutikka h., k. Kara h. ; Kukkaro h.

Luuvalo h., k. Kirppu h. ; Mustapää apilas.

Luuvalon k., Keur. Virt., Parnassia palustris. Luuvana, Oul. ? Rvll. Hevosen-kengän kukka, pm., Keui., Virt. Härän silmä, Kivij. Päivän kämmen, Kiann., L. Routa k. }
Aht. Sian r., Lauk. Varsan kavion k., Jyv. Ykslehtinen, Lt. Velkes päivet tjalme, Lapp. ,

Luuvalon k., Sijan hammas h., Kärpäsen k., Varsan kavio k.

Lykky h., k. Apilas; Valkopää apilas.

Lyly, k. Havupuu; Honka; Koivu; Kuusi.

Lädäke, Häm. Kyr., Fontinalis antipyretica, Lonkemossa

Lärvenä, k. Rätvänä.

Lättö, k. Muurain.

Lätäkkä h., k. Kukkaro h.

Lääde, Jäms., Saarj. Serratula arvensis, Pkertistel Läräkes, Virt. Lääte -teet, Lauk. Läätikkä, Jyv. Lammas h., Parikk. Piisku, Piiskun lehti, Loini., Kiv. Pyyn kaali, Piel. Valkianpuolen 1., Kiv. Njala njotkja- (alpina) Lapp. Nikan yrtti, Till. (S. tinctoria). Eläimet syövätmielellään Läätteitä.

Löyly l., k. Kynttilä h.

Maahinen (!?) Tamp., Joku »keltanen kukka», k. Naava.

Maan krassi, k. Krassi.

Maan muna, Nurmj., Jäms., Raut., Äht., Loht., Viip., L., Lycoperdon Bovista, Bosist Maa-moukku, Maahisen moukku, pm., Äht., Loht. Maa-mulkku, pm., Äht., Loht. Kdkkurin muna, Raum. Puukona muna, Kiv. Kypsenä: Tuhkelo, Haartm. Tuhkiainen, Jäms., Tuhkula, Nurmj. Tuhkuri, Lt. Ukon tuhnu, Lauk. Äht. Ukon tussu, Lauk.

Maan nouseman r., Viip., L., Lepidium ruderale, Backkrasse
- Rassi. Lapptr., Orim., Pirkk. Raunukka, E.

Maan nouseman r., k. Kara h.

Maan suutuntainen, k. Kara h.

Maan puutunta h., Virol. Parhaimmiksi "puiskari-heiniksi" Läke-, Troll-örter siellä mainitaan tätä ja Riis h., Syvän Riis h., Kiro h. ja Kuisan h. (k. sitä).

Maaliainen, Maalinen, k. Nauris.

Maaran, k. Vattu.

Maarian kataja t. krassi, Vir., Agrimonia Eupatoria.

Maarian sänky r., k. Haju r. ; Ruumiin k. ; Vilkka.

Maatiainen, k. Virokas.

Mabolaine, kv Puola.

Madon (malon) lakki, Kiv. Agaricus— ? on harmaankellahtava, suikeva; kasvaa kankaalla.

Madon marja, k. Kanukka.

Madon häntä, k. Häntä.

Madon siemen, k. Nappi k.
- Ruumiin madon y., Rvll. Pyrola uniflora.

Maharainen, k. Kiere' h.

Mahvorkka, k. Tupakka.

Maite h., k. Nätkin; Voi h.

Maiteroinen, k. Sieni.

Matikko, k. Voi h.

Maitiainen, k. Horsma; Voik,

Maito A., Raut., Lepp., Räis. Sonchus arvensis, Fet-tistel Maiti r., Höll., H. Valvatin 1., Till. Jänese kaapsad, Vir. — Kjeg-a njala, Lapp.

Maito h., Antr. Räis. Sonchus oleraceus, Mjölk-tistel, Maitoohdake,
L. Maito putki, E. Kurholainen, L.

Maito h., k. Voi h., Voi kukka; Horsma; Piisku.

Maito känsä, k. Känsä.

Mäen makiainen, k. Himarre'.

Makkara h., k. Kärpäsen k.

Maksa h. t. r. Sedum Telephium, Taklök. Orim., Laptr., Virol., Viip., L. Teisk., Ahmena, Heinol., L. Sääm., Jääsk. Ähmalo h., Lt., Kallio-maksa, Kirv., Heinj. Tontun parta, Sääm., Jääsk. Kitse hein, Vir.

Maksa lehti, k. Vilukka.

Maksa ohdake, k. Sikuri.

Veri maksa A., Heinj., Erigeron acre (ja Aster Tripolium?). Kallioinen, E. Koiran silmä, Till. Pelto-villa.

Mali, k. Koi r.

Malla, k. Mansikka.

Mallas r., k. Arho.

Madon marja, k. Kärmeen

Mannelkuusi, Mannikas, k. Kuusi

Mansikka, jp., Fragaria vesca, Smultron. Maa-mansikka, mp., Mantsin-marja, Lt. Malla, -oja, Heinj. Muitaki marjoja täällä kutsutaan Malloiksi.
- Karva-, Mesi-mansikka, k. Luhdikka.

Maratti, Asperula.
- Harakan marja, k. Mustikka.
- Karva marja, (usein) Viip., Inger., Ribes uva crispa, Stickelbär Tikkember puu, Piel., Jäms., Saarj. Tikkelperi, mp. Tikli-, Tikkel-, Tikkelperi pv (marja), Vir.
- Kärmeen-, Karhun marja, k. Kärmeen.
- Kanan-, Madon-, Sijan-, Ukon-marja, k. Kanukka.
- Kukon 'marja, muutani. paik., Sedum acre, Feetknoppar
-- Ahmalo h., Jääsk. Murre' r., Raum. Vilu r., E. Kukko marjad, Vir. Murre' on kipu koska toisena vuonna viluttaa, toisena "murtaa".
- Piston marja, k. Kärmeen.
- Pyyn marja, k. Hiiren kotvan lehti.
- Riien marja, k. Näsiäinen.
- Suo marja, k. Muurain.
- Vasikan marja, k. Taikinainen.
-Viina marja, k. Viina; Oivukka.
- Visna marja, k. Kirsipuu

Marto-hamppu, k. Hamppu.

Maruna, k. Koi r.

Masmalo, k. Punapää apilas.

Matara, Jääsk., Antr., Heinj., Räis. (myös: verum), Höll. (?), Rvll., Galium boreale, Färggräs. Hepo-matara, Ves'ahmalo h., pm., Heinj. Rieska-heinä, Rvll. Terva h. Keur. Maran, Madarad, Maitsed, Vir. Maaderaasek, Lapp., Sjögr. Mataran juurilla painetaan joka paikassa "Mataranpunaista", "eikä lähde sen väri"! Vanhoissa runoissa mainitaan tätä painanta usiasti, esim. tässä tyttöjen laulussa, joka Itä-suomessa ja Ritvalan Pyhävietossa on tuttu: "Lähtekääm, sisot, sinelle, Keltaheinään, me kälykset, Mataraan, me morsiamet" jne.

Matara k., k. Pellon vanha; Kuisman h., Pukin parta; Rätvana.
- Hepo matara, k. Kiro r.
- Muna matara, k. Rätvänä.

Matarais-koivu, k. Koivu.
- Mukula-, Muna-matara k., Voi k. ; Rätvänä

Mato r., k. Lammas h.

Mehiläis k., k. Ruumiin k.

Meirami, E., Orig-anum Majorana, Sftetrcmu Metsä-mirrami, Till. (vulg-. ). Puna, N
este-puna, Uni r., Vir.

Meren ajokas, k. Kokalmus.

Meren rahka, k. Haura.

Mesi heinä, k. Punapää apilas.

Mesi juuri, k. Himarre.

Mesi mansikka, -marja, k. Luhdikka.

Mesikko, k. Usman IL; Luhdikka.

Metsän ämmän kenkä, k. Hökä h.

Metsä kaali, k. Pitkäisen palko.

Mettähinen, Mettäläinen, k. Ruis.
- Kurjen miekka, Nurni., Mänts., Orim., Sääksm. ; Kurren miekka, Sääm., Parikk., Iris pseudacorus, Swärdslilja Vuohen-miekka, Till., Viip., L. Vuohen kukka, Lapeenr., L. Miekka h., E. Miekan k., Läng. Kukkainen, Till., (Lilium sylvestre).
- Kurjen miekka, k. Kalmiisi.
- Sini vuohen miekka, Till. Iris germanica. Voho möök, Vir

Minka heinä, k. Kiere h.
- Kissan minttu, E. Nepeta Cataria, Katt-myntta
- Maa-minttu, Lapu., Veronica Chamoedrys. Suo-minttu, Raum. Miespuolen kuisma A., pm. Jääsk. Kuivan maan nori h., Räis., Jääsk., pm. Napa-riis h., Lapptr. Rosmukka h., Antr. Monen pykäläinen kulimo sanotaan Rosmukaksi. Saiju h., pm., Jääsk. Veronica (suku) = Jooksia r., Mailase r., Hamba röhi, Vir.
- Ranta-minttu, Jäms., Lycopus europaeus, Kloärt Ranta y., Ruov., k. Minttu; Kala h.

Moiliainen, k. Nauris; Porkkana.

Mora juur, Mori, Moder vergi juur, Hein putk., Pitsa (pytse) juur, Vir., Pastinaca oleracea, Palsternakka

Morsiamen cruunu (kruunu), Till., Isatis tinctoria, Weide

Morski, k. Kanta sieni.

Maamorski, Mahisen moukku, k. Maa-muna.

Muisto r., k. Nummen kukoistus.

Mukula-matara, k. Voi k. ; Rätvänä.

Mukuliainen, k. Nokkonen.
- Maahisen mulkku, k. Maa-muna,

Mulkku h., k. Kara h., Kämmen k.

Muna, k. Maa-muna; Peruna.

Muratti, Lauk., (Isolahden kestk. ) Hedera Helix, Murgrön

Muro, k. Arho.

Murre r., k. Kukon marja.

Mustapää k., k. Kirsheinä.

Mustapää-apilas, k. Apilas.

Mustikka, Raum., Ruov., Ala-Torn. ja mp., Vaccinium Myrtillus, Blåbär. Koiran marja, Sini. Sarriek (Utsj. ), Sarah (Enare), Sjög-r., Lapp. Soo marjad, Sinikad, Mustikad, Mustikud, Vir. Yyt, Tj., Yytj, Nj. Votys Syrj. Muda, Mar. Valkosia mustikkoita kasvaa Kivennavalla Vuotan sahan tykönä; ne ovat hyvässä hinnassa Pietarissa.
- Harakan mustikka, Kark., Lepp. (t. Sijan mustikka); Viip., L. Empetrum nigrum, Kråkbär. Harakan haasikoita, Tamp. Harakan marja, Läng-., Ruov., Loht. (pm). Harakan varpaat, Lepp. Kraakku, -uja, Raum. Pursu-marja, pm., Virol. Vareksen varsi (marja). pm. Loht., Virol. Sijan tiitukan varsi, Keur. Tjappes nmorjek (?), Utsj., Tjuömene (Enare), Sjögr., Lapp.
- Hevoisen, koiran mustikka, k. Juovukka.
- Vitta-mustikka, k. Oivukka.

Muurain, Muurmii, Raum., Muurain, -taimia, Nurmj., Pirkk., Hämeeni., Viip., L., Koiv., Till., Rubus Chamaemorus, Hjortron. Hilla, -oja, Pohj. Lakka, -oja, (aivan kypsi marja): Saarj., Juv., Piel., Lepp., Sav., C. Lintti, (kypsenä:) Lättejä, Viip., Add. läntit t. Lintteja, Loht., Kalaj. (röhkänä) L., lidens., Reisij. Luppa, -pat (pehmeneet), Kok., Läng-. Muuran, Saarj., Juv., Piel., Läng. Muurama, Laptr., Järns., Viht. Suo-marja, Uud. M. Suo-muurain, Suo-muuramii, Lemp., Viip., L. Suppu, Savit. jm. (joka ei vielä ole puhjennut). Valokki, -lokas, Rvll. Valokkia (aivan kypset), Lapu., Tillman. Valakka, -kko, -koita, Väh. Kyr., V. Murrakad, Soo-Murrakas, Soo-käbbarad, Karlad, Kaarlad, Kaas-marjad, Vir. Luoman, Latoch, Sv. B. Luobmanak (Utsj. ), Luomene (Enare), Sjögr., Lapp. Murongsch, Tj., Bergstadl. Huuppa =bärmes, L. (Hillan huuppa, Puola-huuppa jne). Kaikenlainen puolikypsi marja kutsutaan: Röhkä, Raum. Maako, Pieks. Säätila, Tamp. Suppula muuhalla.

Maa muurain, k. Luhdikka.

Myntti, k. Kala h.
- Johanneksen myntti, k. Kiro r.

Mynä, Mynät, Savit., Ag-aricus? On kuperan suipukainen; kasvaa suo-paikoissa.
- läinten myrkky, Myrkky-putki, k. Yrtti.

Myrkky-sieni, k. Kärpäsen sieni.

Myyrän korva, k. Korva.

Mäki k., k. Villi r.

Mäen katto, Mäen vaate, k. Peuran-jäkälä.

Mäki-kaura, k. Kaura.

Mäki-kupu, k. Nutterva.

Mäen makiainen, k. Himarre

Mänty, k. Honka.

Naava, Naavoja, Häm. Sav., Lichen Sepincola jne. Karve, Hapen, Virol. Luppa, Sodank., L. Kun tulee Maahiseksi (tuulesta sattuu, ihoa polttaa), niin otetaan ja hierellään vanhan aidan naavoihin. "Maahinen on kahdellainen: Tuuli-maahinen ja Maa-maahinen. Kun tuulesta tarttuu Maahinen, niin nousee suuri kuula ja tulee syhelmä, siihen ovat naavat hyvät. Kun maasta nousee Maa-maahinen, niin nousee vaan pientä rypyä, ja siihen pannaan turpeita päällä. Maahinen ei karkaa ihmisiin, jos ei ole heikosti vaatetettu! K. Rämmelet, Maahinen.

Nahkalappulainen, k» Sampaan lakki.

Nahkapaju, k. Paju.

Nahkiainen, k. Takkiainen.

Napa-riis h., k. Maa-minttu.

Napakka, k. Nauris.

Nappi h., k. Tasku; Kukkaro.

Nappikukka, Haapaj., Tanacetum vulgare, Renfana Juhanneksen
r., Rvll. Kiro-raari h., Räis. Kynsillisen r., Rvll. Madon siemen k. t. Seffredin siemeniä, Eur., Rietlell. Pietarin k., Nurmj. Pietarin r., Rvll. Päivän kakkara t. Vuohen silmä (k. Papin k. ). Seffertin t. Säkfärtin siementä, Raum. Reinvare r., Selika r., Vir.

Narsku, Lauk., Brassica campestris, Åkerkål. Norska, Jyv.
- Koiran nauris, Lamm., Regn. Kaapsad, Kapstad, Kapust, Vir. (oleracea ja campestris).

Narsku, k. Ämmän ruis h. ; Pamppu.
- Ukon narsku, k. Kara h.

Nasina, Nasia, ' k. Näsiäinen.

Nata, FI. Ostr., Festuca ovina, elatior jne, Swingel(Luste? Asp;Lustus k, ? Loht. ).

Nata r. k. Arho.
Jesuksen kengän nauha, k. Pääskyn k.

Nauris, pl. Nakrei, Turun puol., (C. Lundahl). Naaris, Naurei, Raum., Brassiea Rapa, Roswa. Hiirenhäntä, Raum. Juurikka, Juntti- t. Puras nauris, Häm. Maalinen, Maatiainen, Juv. Moiliainen, Rvll. Nagris, Ingrikot. Napakka, Rvll., jolla on pitkiläinen juuri. Porkana, Purikas (oblonga) Rvll. Nauris, joka jo ensivuonna tekee siemeniä, kutsutaan Maaliseksi. Maliaiseksi (Juv.) kutsutaan ne nauriit, jotka toisena vuonna kasvavat sellaisesta siemenestä. Kolmannen vuoden siemen kasvaa napoja, jotka ovat vielä pahemmat ja kutsutaan Juurikoiksi jne., Raut. Naurasjak, Lapp., Sjögr.

Katin nauris, Till. Malva rotundifolia. Katin nauris, Katin juusto, Rvll. Vareksen varpaat, Rvll Hiiren kakonlehti. Kassi rattad, Vir.

Koiran nauris, k; Narsku.

Nummi nauris, k. Rätvänä.

Ukon nauris, Tamp., Kang-., Errsimum Cheirantoides.
- Ukon palko, Ruok. k. Ämmän Ruis h. ; Pamppu; Ukon istukas.

Neito ruohossa, Lt., Nigeliä damascena.

Neitsen k., k. Pääskyn k.

Neula ruoho, Rvll., Ornithogalum luteum. Varpeusen rieska, Till.

Neula ruoho, Hoi)., H. ; Ornithogalum minimum.

Neula omena, k. Omena.
- Paimenen neula, k. Toukka.

Nihti, k. Harakan varpaat.

Niini, Niinipuu, Raum., Kark., Sääksm., Jäms., Juv., Piel., Mänts., Kang., Karj., Tiliä europaea, Lind, Lehmus ja Niini, Virol. Lehmus, Inker., Viip., Parikk., Sääm. Vennä puu, Savit., Es. (Vennä=Lindbast), Löhmus,
Niine puu, Peva, Pärn, Pahna puu, Vir. Piste, Mar. Niini kasvaa vielä Pirkkalassa (Haavisto) ja Asikkalassa (Kreivilä). Laukaalla on Seppälän kylässä Niinistö ja Etelän Pohjanmaallaki kasvaa niini paikka paikoin. Lehmuksessa ja Niinessä näyttä olevan se eroitus, että Lehmus paremmin on sen puun vesa niinkuin runokin osoittaa: "Leikatkaamme lehmus pitkä, Lehmus pitkä ja noria"; Niini taas käytetään, koska puhutaan puun kuoresta taikka niinestä, jota viljellään moneksi tarpeeksi.
- Näsä-niini, k. Näsiäinen.
- Neula niini, k. Puna-kataja.

Niittu-krassi, k. Krassi.

Nikan y. k. Lääde.

Nisu, Raum., Myn., Sast., Kark., Ruov. (P. ), Vatj. Tritieum vulgare, Hwete Vehnä, Sav., Karj., Viip., ja arv. Häm. Niso, Nisu, Vir. Schädängä, Mar.
- Käen nisu, k. Touko.

Niverä, k. Koivu.

Noitu-marja, k. Kärmcen marja.

Kurjen nokka, mp., Geranium (suku). — Puso röhi, Kuli kunidka, Kusikud, Maan alusen r., Vir. Keppen rase, Lapp. (k. Pistos r. ; Toukka).

Noki h., Noki-nenä, k. Kirs h.
- Hiiren nokka, L. Geranium sanguineum. Punain veri r., Till.

Nokipää, L. ja mp., Æcidium Carbo. Sot (en. nisussa). Tuhniopää
("On ohrassa"), Lepp. Tuhkapää, Pirkk. Poltto jyvä, Ruoste ruis, E. (Ruotteen syömäksi sanotaan ruis t. ohra, jokaon pilauntunut, koska Ruotteen sa'et on sattunut yöllä tulemaan. "Se saet onkunpihka, ja semmoinen tähkäpää ei tee teriä"). Sav.

Nokkonen, Loini., Tyrv., Yäh. Kyr., Jäms., Sav., Urtica (suku), Nässla Nukulainen t. Nukuliainen, Usk. Mukuliainen, Mukuliaisii, Som., Kiik., Polttarainen, Loht., Siik. Polttiainen, Loht, Tom. Nusch, Mar.

Nokkonen, Raum., Tyrv., Eur., Läng-., Järns., Nurmj., Savit., Urtica dioica, Brännnässla, Nokkeinen, pm., L. Nokulainen, pm., Savit., Jääsk., Sav., Viip., L. Notkotien, Ruov., Polviander. Nokulainen, Käkis. Nukuljainen, Till. Mukkoinen, Uud. M., Lt. Polttiainen, Oul., C, Uud. M., L. Polttarainen, Haapaj. Polttorainen, Loht. Tschiila, Tschiila h., Tschiilahainen, Ven. Karj. Es. Viholainen, Raut., Sav., C, Karj., L. (t. Vihalainen). Riikolais-Viholainen, Pieks. Vihulainen,
Ruot. Karj., Melart. Nogg-es, Vir. Puden, Tjuk.
- Rauta-nokkonen, Tyrv., V., Kark., Sääksm., Jäms., Saarj., Nurmj., Orim., Urtica urens, Kusiaisnokkonen, Jäms., V. Siera-nokkonen, Läng. Rautanotkotien, Ruov., Poly. Rauta-nokulainen, Jääsk. Nukulvainen, Haapaj. Nokulais- Viholainen, Pieks., Raut. Viholainen Piel., Viip., L. Tuhka-polttorainen, Loht Sea nög-g-esid (Sijan nokkoset), Raud nög-, Vir. Kaskales rase, Lapp.
- Sijan nokulainen, k. Koiran h.

Nori heinä, k. Kärmeen marja; Vilkka; Orpolapsen k. ; Sydän marjan k.
- Jamakka nori heinä, k. Pistos r. ; Vaivaisten k. ; Äitipuoli Kuiva Nor' A., Jääsk., Halin, Veronica officinalis, Ehrenpris. Kleini r., Kiv. Rampa r., B. pm. Tädyn r., TiH. Täty r., Rvll. Jooksia röhi (=Kleini r. ), Vir. Kehutaan hyväksi "vaimoiselle ihmiselle"; keitetään kannun verta ja juodaan vähittäin aamusilla. Nori on se kipu kun "syöpi suolet niin että kolajat ja kuivaa karvan". Nori on lehmässä, koska se lakkaa lypsämästä. Nori-kipua sanotaan olevan yhdeksän laija.

Kuiva nor' A., k. Ikävän k. ; Mäki-vehka.

Kuivan maan nori h., k. Maa-minttu.

Miespuolen eläimen kuiva nori A., Räisl, Viola canina

Varsan kavio kaali, Till. Vareksen leipä, L.

Lehmän nori h., k. Kara h.

Papu nori h., Sakk. Silene rupestris

Papu nori h., k. Karva-kellukka. Koho ruoho.

Puna nori h., k. Kello k.

Solin' nori h., k. Koho r. Päivän ampuma.

Terva-nori h., k. Suo-pillike.

Viruma-nori h., k. Ang-erva.

Veri nor' h., k. Hiiren korvan 1. Karva kellukka; Koisonpuu; Pääskyn k. Jamakka nori heinällä on nimensä siitä että se syötetään lehmälle, koska lehmä lypsää ja/nukkaa, se on, "kun lehmän maito ajattomalla ajallatulee säkiäksi". Veri-nori on lehmän kipu, kun ularissa on "solmut murikat".


Noro-kuusi, k. Kuusi.

Norsa t. Rasi, Lapp., L. Ranunculus nivalla.

Notkonen, k. Nokkonen.

Nuken 1., k. Rauta 1.

Nukka h., k. Luikka.
- Haiseva nukulainen, k. Puna-pillikäs.

Nukuliainen, k. Nokkonen.

Nukulais-humala, k. Humala.

Nukulvainen, k. Peipinen, Peiponen.

Nummen kukoistus. Lait., Thymus Serpyllum, Backtimjan. Aju r., Muiston r., Till. Kangas kanerva, K. Veri nor\ h., Heinj. Syvän-riis h., Antr. Tschaiju, Imp., Add. Harakan varpaat, Sääksm. Ravanduse r. (=Letty, Ruov. =Skott), Mailase r., Vir.

Nummen kukoistus, k. Vaivaisten k.

Nummen jäkälä, k. Jäkälä.

Nummen nauris, k. Rätvänä.

Nummen varsi, k. Kanerva.
- Harakan nunnu, k. Harakan k.
- Ruis nunnu, k. Sini-kauno; Pääskyn k
- Tervas nunnu, k. Horsma.
- Tuli nunnu, k. Tuli.
- Voi nunnu, k. Voi k.

Nupukka, k. Ulpukka.
- Varsan nupukka, k. Valkonen ulpukka.

Nupula, k. Peiponen.

Nurkantakuinen, k. Tupakka.

Nurmi h., k. Pihan nurmi.
- Hirven nurmi, k. Jussikko.
- Iso nurmi, k. Puntarpää.
- Littonen nurmi, Jyv., Taitaa olla sama kun Saivar h. Kaste nurmi, k. Kastikainen.

Nurmikas, Nurmi, Oikia nurmi, Loht., Aira caespitosa (jne), Tåtel, Säärinurmi, Hyryns. L. Hieno- t. Oikiakastikainen, Viip., Räis.

Nurmikas-lauha, k. Lauhaa.

Nurmipuu, k. Havu puu.
- Luu-nurmi; Raut., Phalaris arundinacea, Rör-sten, k. Ruko, Hämeen nurmi.
- Pihan nurmi, Lepp., Sav., C., Polygonum aviculare, Trampgräs. Nurmi A., Jääsk., Räis., Antr. pm., Heinj., Sakk., Ruok. Maa-nurmi, pm., Heinj., Sakk., Ruok. Jäse' (Jäsen) h., pm., Heinj., Sakk., Ruok. Kala h., Virt. Kana r., Haapj. Kartano r., Haapaj. Pellon- Pelt'-kanerva, Raum. Katin humala, pm., Tyrv. Kirvelä r., Jäms., Reg-n. Kusi r., pm., Tyrv. Hanhen polvi, Fl. Ostr. Varsan polvi, Luh. Linnun tattar, Lt. Täi h., pm., Raum,

Nutterva, Orim., Nurmj., Hieraciuni Pilosella jne. Harakanr., Fl. Ostr. Hiiren korva, Till. ja mp. Lampaan jäkälä, Piel. Mäki-kupu, Orim. Sijan silmä (= Voi k. j, Padasj., Reg^n. Sen juuriset lehdet kutsutaan monessakin paikassa Jäkäliksi.

Näkin h., k. Hiiren herne.

Näkin hapset, Näkin hiukset, k. Hapset.

Näkin kenkä, k. Lumme.

Näkin valdikka, k. Osman käämi.

Näkkin h., k. Punapää-apilas.
- Hiiren näkä, k. Kurjen papu; Nätkin; Virvilä.

Nälikkä juuri, k. Karva kellukka.

Nälkä-koivu, k. Vaivais.

Nälkä-pellava, k. Sijan-pellava.

Nälkäinen, E. . Orobranche major.

Näreh h., k. Tasku-näreh.

Näreh, k. Havupuu, Honka, Kuusi.
- Ulkomaan näreh, Viip., Pinus Larix, Lärkträd. Naank. Tj. Tämä on Vammelsuun kyläsiä Uuden Kirkon pitäjätä, missä sitä ensin Venäjän hallitukselta v. 1788 istutettiin, levennyt koko Viipurin läänin eteläpuoleen. Paitsi tätä kasvaa Petäjäjärven kartanossa Pyhäjärven pitäjässä vielä toistakin laija ulkomaan närettä.
- Näsiäinen, Näsiä-niini, Nurm., Mänts., Orim., Daphne Mezereum, Tibast, Källarhallsbär. Näsäniini, Lepp. Näsiäis puu, Ruov., P. Näsen puu, Heinj. Nasin, Lapu. Nasiainen t. Nasiaispuu, Jäms. Nasia, Loht. Nasina, Raum. Marja kutsutaan sitämyöden:Nasimen, Nasiais, Näsiäis, Näsäniinen marjaksi; myöski:Riien marjaksi, Viip. Riihen marjaksi Lepp. Nasina-, Nasenine-, Kadsine-, Kividsa puu, Vir.

Näsekkä, k. Ulpukka.

Näsäke, k. Valkonen ulpukka.

Nata r., k. Arbo.

Nätä-sammal; k. Kyyhkyisen touko.

Nätkin-, Teisk., Kiv., Kark., Orim., Laptr., Lathyrus (pratensis, sylvestris, palustris, heterophyllus), Wedel-hö. Nätkimä t. Nälkymä (en. Lathyrus), Kok. Nätkymä, Nätkymii, Tyrv., Kiv., pm., Läng. Nätkymiä, Jäms. Jäneksen nätkymiä, (—( — heiniä), Raut. Kelta-nätkelmä\ Loim. Maite h., pm., Kiv. Hiiren näkö, Jääsk., Räis. Hiiren rista l. Riista, Keur. Virne', . Virna-hernehiä, Loht. Virvilä, Virvel, mon. Virveli (väl. Kurjen papu), Raum. Voi h. Nätkin, Virna, Kark. =Lathyrus ja Vicia. Sea pahlad (paklad), Vir.
- Sini-nätkymä, k. Virna.
- Hiiren nätkä, k. Hiiren herne.

Nata sammal, k. Sammal,

Näkkönen, k. Tupakka.

Ogurtsi, k. Gurkku.

Ohantcr, k. Kangas-jäkälä.

Ohdake, Tur., Till., Carduus (suku), Tosteö. Ohake´, Jäms., Piel. Ohrake, Nurmj. Ohakas t. Ohtake', Heinj. Ohtain, Ohtaisi, Jääsk., Heinj., pm. Pistäis h., L. Venäläinen, Laptr.

Ohakas, Ohjake, Ohtake, k. Harja h. ; Kärrike.
- Maksa-Ohdake, k. Sikuri.
- Mehiläis-, Onsi-ohdake, k. Piikkiäinen.
- Tuli-ohjake, k. Hepo-hierikkä.

Ohra, Raum., Artj., Häm., Ruov., Hordeum vulgare, Korn.
- Otra, Karj., Inker., Vatj. Huonompaa Ohraa kutsutaan: Kuhuksi, Kulmaksi, Kaiheiksi, Rvll. Kuin monen tahkoinen (tahoinen, tahoinen, Raum., Por. — särmänen, Sav.,radig) ohra on, kutsutaan: Keripää, Neljäteränen, L. (= kuus tahkonen? Rvll. ). Hymy-, Hämä-, Hömöpää, =8 tahkonen, L., Rvll. Lesipää, = 6 tahkonen? Rvll. ; Sulkapää. Kaksitahkoinen L. Otavan-, Taivaan ohra, L. =Himalainen, Himalaisia, Savit., Es. ; kuustahkoset suuremmat akanattomat jyvät = Himalaja korn. Oder, Oher, Odra, Ohra, Kesy, Vir. Schosch, Mar. Tuonen ohraa mainitaan vanhoissa runoissa, ja koska ei niissä rukiista mitään puhuta, niin arvaamme sen selvästi näyttävän, että Ohra Suomalaisilla on vanhempi kun Ruis- ja merkitsi kaikellaista viljaa yhteisesti, niinkuin Korn Saksalaisilla sanotaan kaikesta viljasta, vaikka sillä Ruista oikeastaan ymmärretään.

Ohra h., Kuhm., L. Arundo stricta.

Ohran k., k. Auran k.

Ohras r., k. Juolas.

Oivukka, Oivukan marja, Tamp., Häm., Tyrv., V., Ribes nigrum, Swarta winbär. Ojukka, Janakk., Häni., L. Oivuke', Kark. Ojakas, Viip., Hn. Ojakkainen, Viip., L. Ojahan marjoja, Som. Ojake', Ojakkeen marja, Karj., L. Oja-koivu, Sääksm., Pus. Ourukka (t. Siestama). Siestama, Sv. B. Siehtarlainen, Rautu., Heinj. Siestar-puu (marja), Lepp., Sarit., Jääsk., Katt., = Schaptar, Mar. Siestarlainen, Savit., ViroL, Inger. Siesturi, -ija, Lauk. Sössar-puu, Vatj. Hiestain, Hiestana, Pohj., Rvll. Hiestan, -met, Siik., V. Herukka, Oul, Rvll. Mustia Herukkoita, Pohj., O. Kallo, -Uot, Etel., Pohj., V. Kollin marja, Sastm. (paremmin etelä Pohjanmaassa). Ludin marja, Till. Vitta-mustikka, Vitt'-mustikka, Sastm., Raum. Viinapuu, Musta-viinapuu (marja), Piel., Läng., Rvll. Must systra, Mustad hansperid, Musta sitikka, Vir.

Oja-formu, k. Ankeria.

Ojakas, Oja-koivu, Ojake, Ojukka, k. Oivukka

Ojakka, k. Kuusain.

Olä-koivu, k. Koivu.

Omenapuu, jp., Pyrus malus, Äppelträd Äpylä, Pohj. (ulkomaalta tuotu omena, C. Auna-, Aune-, Oune-pua, Mats uibo, Mörrö uibo, Uvvm, Übbina puu, Ui puu, Uibu, Poop puu, Vir. (Olma — Omena, Mar).
- Maan-omena, Omena, k. Peruna.
- - Neula-omena, Datura stramonium, Eur., Riedell.

Onni h., k. Valkopää-apilas, Apilas.

Ora*tuomi, k. Tuomi.

Orakko, E., Ononis spinosa

Oravan marja, k. Hiiren korvan lehti.

Oravan kuusi, k/ Tasku-näreh.

Oravi-sieni, k. Sieni.

Orehki puu, k. Pähkinä.

Orhinpään k., Till. Primula veris ja elatior, Gul-Wiswa, Orlägg. Säynäs k., Haartm. Käe katsad, Kana kaltso (kanan kalsut), Kikka kadsa (Kukon kaatoit), Nurma nukkud, Vir.

Orjan tappura, jp., Rosa canina (spinosissima jne), Törnrosbuske. Orjanruoska, Artj., Sav., L. Hedelmä ruotiksi: Njupon, (Njuplon ing.). Kiulakka, Haartm. Kiulakko, Rvll. Hevon marja, Pohj. Orjavits, Kibunad, Roosi puu, Roos niini, Vir. Pasteles muorje, Lapp.

Orpolapsen k., Tamp., Veronica Serpyllifolia. Ikävänk., Raut. Nor' h., Jääsk. Sinnur h., Jääsk. (näin kutsuttu sininäöstään).

Orpolapsen k., k. Ikävän k. ; Pääskyn k.

Osman käämi, Viip., L., Typha ang-ustifolia, Kasweldun
- Äijän kulli, Raum. Lima (Sagittaria?). Näkin valdikka, Sv. R. (k. Väinän taimi).

Otavan ohra, k. Ohra.

Oulannin juuri t. k., Jäms., Orini., Nurmj., Inula Helenium, Ålandsrot. Olandin j., Till. (Hirren j., Haartm, Hirven . E. ). Alant, Vir.

Ourukka, k. Oivukka.

Paattain, -ttaimia, Tyrv., Pirkk., Kiv., Pus. pm., Rhamnus Frangula, Brakwed Paattan, Sääksm. Paattama, Lang., Pus., pm. Paahtatn, Jäms. Paatterma, Lier. Paatsam, Paatsamenpuu, Uud. K. Paatsain, Pajatsin, Pajahka, -Ma, . Kain. Paatsin, Paatsas puu, Kivenn. Pajatti, -tm, Petäjäv., Mänts., Lauk. Pajatin, Nurmj., Tuus., Virol., Jor., Saarj. Pajahtin, Lepp. Pajatsi, Parikk., V. Pajatsin, Käkis., Mcl. Pajasin t. Pajaisin, Jääsk. Pajahtama, Pohj., Rvll. Pajakin, Pajahtimen, Sav., C, Vib., L; Pajake', Nurmj. Pajukas, pm., Pohj., L. Pakatsu, Piel. Pakatsin, Kltar I. 107. Kusi puu, pm., Lier. Koiran kusi puu, Till. Toom puu, Tomikas, Paaks puu, Paaksmapuu, Voho pats. Tama on hyva luokka-puuksi, ja monellaista muutaki taivutettua siitä tehdään. Sananlasku: "Paavali huutaa Paatsamen lehtiä", osoittaa etta lehdet karmasta puhkeevat Paavalin päivän aikana.
- Jesuksen käsi paija, k. Kämmen k.

Pahan suopa h., k. Juhanneksen k.

Pahka koivu, k. Koivu.
- Kuisman paise h., k. Kiro r. ; Kuisman h.

Paimenen sauva, k. Must' juur'; Piisku.

Paisu, Paisuma r., L. Portulaca oleracea.

Pajakka, Pajatin, k. Paattain.

Paju: Tätä puu-sukua kasvaa Suomessa vähintäin toistakymmentä eri lajia, mutta nimeltään ovat niin sekotetut, ettei enää tahdo selkoa saadakkaan niistä. Järjestyksessä seuratkoon toisten . oijastaviksi:
- Paju, Petäjäv., harmaanlainen, kropulainen, paksu karkia kuori. Pohjanmaalla selitetään tätä näin: valkonen siliä kuori ja leviämpi lehti.
- Hala-paju, Läng., kasvaa soitten syrjissä, lehdet karvaisemmat (sametin pintaset). Kiskon puolen Halapajulla on pitkänomanen lehti, molemmin puolin (ja alipuolelta vallan) kiiltävä, kuori muustan harmaa, arv. Salix fragilis, Grönpil; mutta Halapaju Teiskolla on epäilemättä Salix pentandra, Jolster. Halava, Pohj., hoikka pieni lehti, siliä ja välkkävä. Halaja mahtaa olla sama kun - Halava. Remal, Remalgas, Pao puu, Vir. — Salix fragilis.
- Hanhen paju, Ask., sill' on palmut (amenta) syksyllä, harmaa kuori, lehdet pitkäkkäät (munanmuotoset), nykerät, alipuolelta lievinäiset, silkinkarvaset. Lampaat sitä syövät. — Rauman puolen Hanhen pajulla sanotaan olevan pitkän soikevat hienot lehdet. — Salix pentandra (? viminalis), L. ; viminalie taikka rosmarinifolia M. ; myrtilloides, K. Hani pao t. Pajo., Vir. =S. rosmarinifolia Viskes sedga, Lapp. Mahta, Tj. == 8. pentandra.
- Hanhen paju, Vahlenherg-, Andromeda calyculata.
- Kori-paju, S. viminalis (rosmarinifolia?), Rvll. —S. viminalis, L. '
- Nahka paju, Räis., Salix cinerea, Gråwide. Sen kuori kehutaan olevan tanakkaampi, voimakkaampi ja sitkiämpi kun muun pajun, ja viedään Viipurin puolelta paljo kaupaksi Pietariin niinkuin Virnapajuaki.
- Raita-paju, Haita, Salix capraea, Sålg. Tätäki pajua nimittäissä harhailevat oppineet sinne tänne, niinkuin talonpojatki eripaikoissa sitä tunnustaissa. Roaja, Saarj., Rancken. — Pelf-paju, Lempi puu, Vir., Salix Capraea.
- Ruttu-paju, Pohj., C., on jotenki pitkää puuta, lehdet leviät munan-muotoset. Ratimo, Mytimö-raita, jota mainitaan runoissa (Kivia H. 123), lieneekö sama kun
tämä Ruttu-paju?
- Vahva paju, Kisk., näyttää olevan Salix pentandra t. Capraea;
- Vaivaisten paju, joku paju-rässäkäs Pohjan puolella kasvava.
- Vaivaisten paju, k. Vaivais-koivu
- Vesi-paju, jp., Salix viminalis, Äorgpil. Virpo vitsan puu, L.
- Virna-paju (Virna, Virnoja, Savit. ), Räis., Salix glauca (ja arv. fusca) Sitä puuta osoitetaan eri tavalla: tekevän ryheitä, suuria, Valkosia urpia (Jääsk. ); t. tekevän ruskeita urpia (Räis).
- Viron paju, Virol., Sanotaan olevan tavallinen Piilipuu.
- Vitsas paju, h., Salix Cinerea B foliis obtusioribus.
- Kiron lastak, Lapp., Salix lierbacea.
- Siedga, Lapp., Sjögr., Salix fusca (arv. ).

Pahkula, Pakhula-kääpä, Häm., Pohj., Boletus igniarius, Fnösk-Swamp. Taula-pakkula, Viip., L. Pakuri, Raum. Se kasvaa koivun kylkeen ja leviöö (käy säkkärään) puun kohdalle; on mustan puheva, hyvin hauras ja murenevainen. "Käävässä on kuorta, ei pakkulassa." Kun pakkulasta kipenän lohkasee ja iskee siihen, äkemmin valkian saa kun taulaan: Pakkulassa kuljetetaan valkiata talon väliäki.
- Koiran palko, Palko h., k. Pamppu.
- Pitkäisen palko, k. Pitkäisen.
- Ukon palko, k. Pamppu; Ukon istukas.

Palo h., k. Horsma.

Palpa h., k. Väinän taimi.

Palsternakka, k. Mora.

Pamppu, -uja, Antr., Räis. Sinapis arvensis, Åker-Senap
- Ukon nauris, väl., Tamp., Kang. Ukon palkoi, -loi, Ruok., Jääsk. Koiran palko, Raum. Palko A., Raut., Lepp. Narsku, Lauk. Narska, Jyv. (k. Narsku). Haraka
ladvad, Tolg-ed, Teng-ad, Tillid, Pungad, Körvid, Röikä h., Reik. h., Vir.
- Sijan pamppu, -loi, k. Ulpukka.

Paolan k., k. Apilas.

Papin k., Sim., V. Matricaria inodora, Baldesbrå. Harakan
k., Sakk. ja muuhalla (k. Harakan k. ). Päivänkakkara, Raut. (myös=Nappi k. )

Papelo juuri, Sv. 8., Saxifrag-a granulata.

Papu, k. Herne.
- Hiiren papu, k. Virna; Herne.
- Härkä-papu, Raum., Eur., Kark., Faba, Bondböna. Härki-papu, Kark., Asp., Ruov., P. Papu, Artj., Häm., Saarj., Viip. Rökas, -ksiar Valkial., Es.
- Kohvi papu, t. Kahvipapu, mp., Lupinus angustifolius ja linifolius. Karvas-papu, M. jm. Tätä papua istutetaan talonpojilta jo paljo ja luullaan olevan oikiata Arapian kohvetta; yhtä hyvältä monen mielestä taitaa maistuaki. Merkillistä on että Karjalaiset ja Viipurin puoliset tätä ainetta nimittävät niin ikään kun Arapialaiset itse kotonansa nimittävät sitä mailman mainiota papua, se on: Kohviksi, vaikka koko Europa sitä on kääntänyt kaffeksi. — Herrasväet Suomessa huviksensa huoneessansa kasvattavat toista kasvua: Ricinus communis, jota moni heistä luulee oikiaksi Kohviksi.
- Kurjen-papu, Kok., Juv., Uud. K., Vicia sepium, Tranärter. Hiiren näkö, Jääsk. Virvilä, Lapp. Värvlä, Raum.
- Kurjen papu, k. Hiiren herne; Virna.
- Pietarin papu, Eurj., Törnr., Melampyrum nemorosum, Landiknektar. Herg h., Jaani r., Vir.
- Turkin papu, mp. Phaseolus vulgaris, Turkisk böna. Salkopavut,
G., Stångbönor.

Papu-nor' h. y k. Karva-kellukka;Nori h.

Paran voi, Paran paska, KW., Ruov. Paran oksennus, Raut. Aethalium flavum, Trollsmör. Emäntäin kateus toinen toistansa kohtaan sen mainion Paran synnytti emäntänsä puolta pitämään; mutta siitä toisten pidempi juttu.

Parta r., k. Karva-korte.

Parta-hapen, k. Rämmelet.
- Jussin parta, k. Jussikko; Suolakka.
- Pukin parta, Eurj., Lap., Lythrum Salicaria, Fackelblomster, Strandblommor. Kuisman k., Haapaj. V. S. Rauta k., Lt. Rautapuna.
- Tontun-parta, k. Maksa h.
- Äijän parta, k. Karva-korte.

Partsi hein (=Partsin t. Suorsan h. ) Vir., Glyceria fluitans, Manna-Swingel

Paska-ahmalo, k. Ahmalo.

Paska ruoho, k. Savike; Kivakko. Paskarnohoksi sanotaan pijan jokalaista heinää t. ruohoo pellava- ja perunamaassa; niitä kutsutaan myös muillanimcillä esim. Ruhka r., jne.

Patukka, E., Hypochaeris maculata, Fruekål, Märrmjölk.

Paula r., Kain., L. Paulan k., Palt., L. Paulan tupsu, Sotk. L. Trifolium medium, Berg-, Skogsklöfwer

Patvi, k. Koivu.

Paukku h., Riihs, 11. 16. Lychnis dioica. Rauta harkun k., Kiv. Sametti k., Haapaj. Terva k., mp. Tuul' ahmalo &., Heinj. (Näyttää olevan vähäsen eroava
tästä).

Pehko, Sysm., Boletus varius (arv. ). Kasvaa kuusaimessa ja muussakin puussa; luonnostaan pelimiä, mutta lämpymässä kivikovaksi koveneva. Kun se vielä on pehmiänä, niin pistetään siihen sijan harjaksia täyteen ja pannaan uuniin. Tämä sitten pidetään pellavas-harjana.

Peipinen, Nurmj., Artj., Laptr., Jäms., Galeopsis tetrahit, versicolor, pallens, Sugor, Plister, Hampört; Blistra, Ing. Peippinen, Viht. Peipponen, Peiponen, Raum., Jyv. Peippuus h., Saarj., Pihainen, H. Piikki, Sääm., Parikk., Lepp. (myös Piikkiäinen), Pilles, pm., Jyv. Pilli, Pilli h., Raut., Jääsk., Heinj. (myös Imekkeitä), Viip., L. Pilliäinen, pmv Tamp., Juv., Antr., Räis. Pillikäinen, Ruov., P. Pillike, mainituissa paik. ja Haapaj. Kirjava pillike, Tyrv., Raum. Pillikäs, pm., Raum. Piitiäinen, Piel. Pitiäinen, pm., Haapaj.

Peipinen, k. Valko-pillikäs.

Peippo, k. Pillike; Valko-pillikäs.

Peipponen, Luh., Jäms., Galeopsis ja Lamium. Pilliäinen, Väli. Kyr. Pillike, Tyrv., Loim., Tamp. Pilles, Lauk. Nukulvainen, Sim., Siik. Nupula, -loita, Tom.

Peippoinen, k. Puna-pillikäs.

Peitsin r., k. Hammas r. ; Hökä h.

Pellava, -avia, Läns. Suom., Ruov. Linum usitatissimum, Lin. Pellaitti, -ttia, Hauli., Hammarin. Pellavaittia, Läng. Pellavainen, -sta, Viip. Pellervo, -voinen, Sino, Sinoinen, Viipurin ja Ingerin runoissa. Sinetär näyttää olleen se Hempiätär, joka hallitsi pellavan viljellystä, taikka vielä paremmin, kaikkia painamiseen tarpeellisia kasvuaineita. — Kitko-pellava, sanotaan siitä että kitketään. Siemen pesät: pellavan kulkkuja (Raum. ), — Kästöjä (Valkj.), — Sylkyjä, Ruov., P. Lina, Lino., Vir. Tonj, Tj.
- Ahde-pellava, k. Sijan hammas h.
- Kitu-pellava, E., Nurmj., Myagrum sativum, Hörkäring
- -Ahde-pellava, Sv. R.
- Koiran pellava, k. Kara h
- Sijan pellava, Laptr., Rvll (Linum hybridum), Linun catharcticum. Kitveli, L. Nälkä-pellava, Sv. R.
- Vanhan pijan pellava, k. Ahvenan r.

Pellon vanha, Arlj., Sääksm., Achillea Millefolium, Millefoliiblomma. Pellonvanhanen, -hasii, Mänts., Orim., Heinj., Antr., Sakk. Pellonvanhin, Jääsk. Pellonvanhake, Sav. Pellonvanhatin, Lt. Pellon humala, Eur., Som. Pelto humala, Keur., Ruov. Keto-humala, Virt. Pellon pyökäri, Usk. Aivastus r., Uud. M. Kaljanen, Kok. Kaljas, -sii, Kissan kaljasii, Huitt. Härjän k., Sim. Härän k., Torn. Kiro k., Sim. Kärsä h., Lepp., Jääsk. Sijan kärsä, Sijan kärsä h., Jäms., Keur., Jyv., Saarjv Pieks., Kuop., Juv., Savit. Lavantauf h., Jääsk. Kuperkeikka, Saarj., Sääm., Parikk., Antr., Sakk., Kurkj., Piel., Jääsk. Mändhäpää, Loim., Som. Mäntäpää, Lamm. (Reg-n. ). Nenä r., Till. Nenästi, Nurmj. (t. Nenätiisti). Pyörtänönpöllö, Kark., Kok. Pyörtänän pöllö, Raum., Eur., Tjrv., Pirkk., Sääksm. Pyörtänän tollo, Raum. ., Pyhäni. Pyörtänän tollakka, Lap. Pietarin k., Torn., Sim., Oul., V., Sotk., L. Rautah. Loht. Siera A., Jääsk., Ruok., Räis., Viip. Sijansiera, Jääsk. Kuivan maan li., väl. Vilp. Lään. Satahinen, Satalehti, Rvll., Sv. R., L. Raud reija rohud(=Rauta haavan r. ), Raud röhi, Raije hain, Vere h., Vir.
- Pellon vanhaa viljellään maankylissa moneksi tarpeeksi; siitä keitetään teetä, sitä poltetaan tupakassa jne.

Pellon vanha, k. Pellon humala; Pujo.

Pelto k., k. Tasku.

Pelto-villa, k. Veri-maksa h.

Peltolainen, k. Ruis.

Penninki h., k. Kukkaro h.

Perna r., Viip., L. Sisymbrium officinale, Wägsenap, Dufwekål

Perna r., k. Kynsilaukan y.

Pernu, k. Peruna.

Persilja, jp., Apium Petroselinum, Persilja

Peruna, Tur., Raum., Hämeeni., Sastm., Usk., Loim., Tyrv., Loht., Jäms., Solanum tuberosum, Potatis. Pernu, -uja, Laih., Väh. Kyr., V. Pärinä, Stora, V. Peru, Karst., V. Muna, Savakoilla Uud. K. Maa muna, Virol. Omena, Räis. Maa omena, Heinj. Katt. Potaatti, Artj., Sav., Virol., Siik., V., Oul., C. Potas, ksia, Väli. Kyr. Potaakka, Sav. (? t. Karj. ), Lt. Potakka, Torn., Sim., V. Poteri, -rit, Mäntyh. Pottu, -tuja, Kuop., Oul., Ijo, Siik., V. Pulkka, -kkia, Markkovassa Inkerin maalla, Es. Tartto, Liissilässä Ink. maalla, Schröder. Tuhlii, -lija, Vir., Rausi.

Perus r., Rvll., Chara vulgaris, Spröd Lawring, Sträffe
- Käen, Suden Petkel, k. Kyyhkysen touko.

Peuran jäkälä, k. Jäkälä

Peuran vehka, k. Raate.

Pietarin k., k. Nappi k., Pellon vanha.

F Pietarin papu, k. Papu.

Pietarin putki, k. Koiran putki.

Pietarin r., k. Nappi k.

Pietti, k. Puna juurikka.

Pihainen, k. Peipinen.

Pihan nurmi, k. Nurmi.

Pihlaja, Janakk., Ruov., Saarj., Loht., Nurmj., Orim., Sav., Piel., Sorbus aucuparia, Rönn. Pihjala, Sakk., Jääsk., Ask., Iloni. Es. Pihlajainen, pm., Loht. Pihlapuu, Vai}. Pihlava, Raum., Eiir., Häm. Kyr. Pihval, Raum. Pirunpuu, pm., Sakk. Pihlakas, Pihi, Pihliko, Pyhelgas, Vir. Skaapii, Lapp., Sjögr. Pedår, Pegiar, Tj.
- Saksan pihlaja, k. Vanne puu.

Piikki, k. Peipinen.

Piikkiäinen, k. Kärrike; Peipinen; Puna pillikäs; Touko r.

Piikkiäinen, mp., Carduus palustris. Karhiainen, L. Mehiläis-, Onsi-ohdake, L., Nurmj. (?). Pirun piikki, T'amp. Posta h., Loht. Ruossakko, Jääsk. Ruostakko h., Parikk. Ruotsalainen, Viip., L. Vaivaten 1., L.

Piippa, Piippo, k. Arpa h. ; Sara.

Piimä h., k. Kärpäsen k.

Piirto h., Schoenus albus, (k. Arpa h. ).

Piirto h., k. Arpa; Luikka; Piirto-luikka; Sälli.

Piirto laukka, k. Purju.

Piisku, Piiskun 1., Holl., Van. H., Solidago Virgaurea, Guldris, Jungfruris, Vähä kleini r., Haapaj., T. Kulta ruoska, Kulta latva, E. Naispuolen kuisma h., Heinj. Pyyn 1., K. Paimenen sauva, Haapaj., Till. Tarttuneen r., Kiv. Viina k., Keur., V. Valniete r. (=Alpeen r. ), Vir. Tarttunainen t. Ryhynäinen=Utslag, Lt.

Piisku, k. Lääde.

Piispan y., Lt, Digitalis purpurea. Veitsen tupen kukka.

Piitiäinen, k. Peipinen; Valko-pillikäs.

Piitis li., k. Puna-pillikäs.

Pikari h., k. Kärpäsen kukka

Pilles, k. Peipponen.

Pilli, k. Ruoko.
- Kuren pilli, E., Uud. M., Betonica stricta, Blind-, Pipnässla

Pillike, Kok., Lamium (suku). Peippo, Raut. Porro, -rinkainen (?), Loht. Ämmä nögges (Ämmän nokkosii), Vir.
- Puna-pillikäs, Raum., Lamium purpureum ja amplexicaule. Sini-pillike', Huitt. Imiäinen, Artj. Kiima h., Kirppu h., Antr. Haiseva nukulainen, Myn., Tornr. Piikkiainen, Pyhär. Peipoinen (amplexicaule), Till. Piitis h., Karj., Tm.
- Valko-pillikäs, Raum., Lamium album. Pillike, Pirkk. Pillikka, Eurj., Törnr. Peipinen, Nurmj. Peippo, -pot, Enrj., Törnr. Piitiäinen, Piel. Sijan leuka, Satak., L.
- Suon pillike, Kark., Prunella vulgaris, Brunwäpling lng-. Ampiaisen k., Raut. Kuisman paise h., Räis. Lierfäinen, E. Terva-nori h., Heinj. Sini-apilas, Haartm. Kurku r., Vir.

Pilliäinen, k. Peipponen; Tasku.
- Kataja pilvi, k. Kataja.

Pinatti, Spinacia oleracea, ©pencit:

Piparuutti, Coclilearia armoracia, Aika juuri, h.
- Mada reikas, Meda reikas t. reigas, Vir.

Pirun piikki, k. Piikkiäinen.

Pirun purema, k. Purema.

Pirun puu, k. Pihlaja.

Pistiljäinen, k. Kärrike.

Pisto-marja, k. Kärmeen.

Pistonpuu (?) Onopordon Acanthium, Bomulsstistel. Kahr-Ohak (=Kaura ohdake), Vir.

Pistos h., Luuni., V., Jääsk., Pyhär., Sakk., Räis. (myös cicutar. ), Geranium sylvaticum ja robertianum. Kiro r., Raum. Kuisman h., pm., Jääsk. Lein h., Antr. Jamakka nori h., pm., Jääsk. Sirkkusenhattu, pm., Jääsk. Variksen hattuloi, Ruok. Viruma h., väl. Jääsk. Viruma =Sensträckning. Keppen rase (sylvaticum), Lapp.

Pistos h., k. Äitipuoli.

Pistais h., k. Ohdake.

Pitiäinen, k. Peipinen.

Pitkäisen- palko, Raum., Turritis glabra, Karbaser, Törnört
- Metsän kaali, Rvll. Sappi h., Heinj. Suitani, Kiv. Vitsa r. ? Rvll.

Piuru, k. Kahila.

Ploomun k., k. Loomun.

Ploosteri r., k. Rauta-lehti.

Plummu, k. Valko-ulpukka.

Plumpusen lehti, k. Lumme; Valkia ulpukka.

Poimu h, k. Ruusu r.

Polttarainen, Polttiainen, k. Nokkonen.

Polvi h., Satapolvi, k. Kierre' h.
- Hanhen polvi, k. Pihan nurmi; Vihava varsan polvi.
- Kurjen polvi, k. Tasku-näreh.
- Sata-polvi, k. Kierre' h.
- Varsan polvi A., Lepp., Jääsk., Antr., Polyg-onum Persicaria. Kusi r. t. Koiran kusi r., Huitt., Kark. Lehmän kieli. Rusko r., Till. Kirbo röhi, Tirbo r., Vir.
- Varsan polvi, k., Kurjen käpälä; Pihan nurmi.
- Vihava varsan polvi, Räis., Polygonum Hydropiper, Wattenpeppar, Bitterblad.. Kaste r., Koiran kieli, Kiv. Vesiluste, Kok. Hanhen polvi, Loht. Varsan polvi, Nurmj., Orini., Piel., Viip., Ruok. Sijan kuW h., Sitta h., Räis. Rusko r., Kok., Ruov. Lehti: Koiran kieli, Kiv.

Porkkana, Antr., Käkis., Viip., Add., Daucus carota, Morot. Moiliainen, E. Nummen juurikas., Jäms., Nurmj. Porkan, Mets porkanid;, Vir,

Porkkana, k. Nauris.

Porriäinen, k. Takkiainen.

Porro, k. Pillike.

Posta h., k. Piikkiäinen

Potas, Poteri, Potaatti, Pottu, k. Peruna

Puisma, k. Kiro r.

Pujo, mon. Pujoja, Huitt., Kark. (mon. Puoja), Tamp., Jyv., Raut., Loht., Ruok., jne., Artemisia vulgaris, Gråbo Härän häntä-, pm., Tamp. Koturi, pm., Tamp., Törnr. Villi koi r., pm., Loht. Pellon vanhempi, pm., Ruok. Pujola, Antr. Poi röhi, Pojo röhi, Pujo r., Pojud, Kujod, Vir.

Pukin parta, k. Parta.

Pukin silmä, k. Harakan k.

Pulkka, k. Peruna.

Pulppu, Pulpukka, k. Valkia ulpukka.

Pulpukka, k. Lumme; Ulpukka; Valkia ulpukka.

Maan pulpukka, k. Loka h.

Piika pumppuinen, k. Ulpukka.

Puna-latva, E., Eupatorium cannabinum, Hampört Färvi r., Till.

Puna-latva, k. Kastikainen.

Puna k., k. Rätvänä.

Puna juurikka, k. Juurikka.

Puna laukka, k. Sipuli.

Puna apilas, Punapää, k. Apila*.

Punikki-sieni, k. Sieni.

Puntarpää, Nurm., Järns., Piel., Tur. Riedell, Alopccurus pratensis, Ängkasle. Iso-nurmi, Loht. Ruis h., Ker. Makkonen, (näyttää yhtkaikki olevan monienkin yhteinen nimi). Tähkäpääh., Hornborg.

Puola, -oja, Raum., Häm., Teisko., Hameenkyr., Loht., Tom., Pohj., C, Savit., Vaccinium Vitis idaea, Lingon, Puolain, -aimia, Pus., Loht., pm., Ask., J Mänts., Nurmj., Väh. Kyr. Puolakka, Karj. (Kltar I. 2). Puolukka, -koita, Jyv., Lauk., Piel., Saarj., Siik. V., Tickl. pm., Sav. en. C, L. Puolama, pm., Tickl., E. Puolamia, Lapu., Tillman. Mabolaine, Mabolad, Veps. Polkad, Polakad, Pohlakad, Poolkad, Pohl, Pohlad, Pola marjad, Polloka marjad, Vir. Etmusak t. Ätmusak, Sjög-r. Jokno, Sv. 8., Lapp,
- Hepo puola, k. Kanukka.
- Koiran puolukka, k. Juovukka.
- Sijan puola, Raum., Heinj., Jäms., Tyrv., Nurmj., Orim., Viip., L., Arbutus Uva ursi, Mjölbär, Mjölouris. Sijanpuolain, Väh. Kyr., Mänts. Sijan marja, Lauk., Loht. Jauho-puola, Tom., Kem. Kangas parkki, Keur., Piel. Kangasuolukka, pm., L. Pänag. muorje, Lapp. Rauta-puolukka, k. Juovukka.

Puras nauris, k. Nauris.

Pirun purema, Kärmeen pisten juuri, Till., Scabiosa succisa, Ängwädd. Pibe (Peibe) lelied, Vir.

Purikas, k. Nauris.

Purju, Purjulaukka, Rvll., Alliuui Schoenoprasum, Gräslök Kynsilaukka (?), Mänts., Piel., Saarj. Laukka, Numm. kappel. Kasvaa säkiältä "Laukkamäellä" kahden lammin välissä; siitä mäen nimiki. Piirto-laukka, Loht, Lauk., Lapp. Puurlaukka, Haap. Ruoho-laukka, Nurmj., Uud. M., L. Laukka hv Viip., L. Penike- lauk (loog-), Muro-laug", Vir. — Laukkas, Lapp.

Suon pursu, -uja, -Raum., Sääksm., Läng-., Tyrv., Usk., Ruov., Jäms., Ledum palustre, Setports. Suo-kanerva, Ij., Loht., Siik., Piel., Lauk., Mänts., Nurmj., Orim. Suon kanerva, Kuop., (Oksanen) Karst., Viip. Suon kursu, Jyv., Jäms. Kanerva, S. S. Viip. (1833. 22. 2), Väh. Kyr., Oui. Kanerva t. Kanervainen, Loht. Kanirikkoja, Tom., Sim. Rautapursuja, Sav., W. Klunsio, Imandra järven tienoilla Lapissa. Guotsa rase (Uisin r. ), Lapp. Kailud, Kailad, Soo kälad, Kikas, Porsad, Vir.
- Suon pursu, k. Meri-humala.

Pursun marja, k. Harakan mustikka

Pursu-rahka, k. Angerva.
- Hukan putki, Tm., Aethusa Cynapium. Ihmisen putkiarv., Virol, Siliämpi eikä niin karvanen kun tavallinen putki; lapset syövät sen makiata juurta.
- hmisen putki, k. Kaksos r.
- Karhun putki, Putki, Emäputki, mp., Angelica sylvestris, Archangelica (ja Heracleum). Säppälet, Ilvll. Sjögren sanoo Lappalaisten syövän tätä tuoren sijan lihan kanssa ja että se heillä kutsutaan Raasek, joka on monen maankasvun yhteinen nimi. Nuoremman tämmöisen putken sanoo kutsuttavan poskoksi. — l'oskon aive, Laestadius. Posko, Samigraes, Schaeffer, Lapp.
- Koiran putki t. Kumina, Loht., Jääsk., Keur., Viip., L., Chaerophyllum sylvestre, Hund-kummin. Pietarin putki, Mouhij., Forsberg-. Putschka, Vienan puolella, Castren. Kolja putsk, Vir.
- Maito putki, k. Maito h.
- Paha putki, Tm., Oenanthe fistulosa.
- Myrkky-, Syötän-, Villi-putki, k. Yrtti.
- Havupuu, mp., Pinus, Barrträd, Janhus, Lauk., Lyly, Virol., kutsutaan selkäpiin puussa. Jouhi-puu, kuusi t. honka: siliä latvaan asti, (kuitenkin ei Karanko), syit eroittavaiset (sydän valloillaan); Jouhipuu ei ole sydämmestään kiero, sentähden hyvä halkeemaan ja hyvä lautoihin; mehevää puuta. Kartti (=Karte, Antr. ): kovempata suossa kasvavata havupuuta. Kasvavista kartista otetaan Karttivittoja (Kang.). Kartti, Karsti, Karstikuusi, Rvll. Nurmipuu: kasvaa nurmella; on sitkiämpää puuta. Näreh, en. pieni kuusi, mutta myös pieni petäjä. Kuusen t. Männyn (kumpaisenki) vuotiset kasvaimet: Kellekä, -Ikkii, Hämeeni. Pukama, Kark.

Puurlaukka, k. Purju.

Pyhä kuusi, k. Kuusi.

Pyyn kaali, k. Harja h

Pyyn lehti, k. Piisku.

Pyyn marja, k. Hiiren korvan lehti

Pyyn paula, k. Harakan varpaat.

Pyörtänän pöllö, k. Pellon vanha.

Pyörä r., k. Meri-humala.

Pähkinäpuu, Raum., Corylus Avellana, Hassel. Pähkenä, Katt. Päähenpuu t. Päähkinäinen, Sakk., Kivenn. Salava(!?) Rvll. Sarapuu, Till. Orehkipuu, Venj. Pyhsch, Mar. — Pehkla puu, Palikle puu, Sarra puu, Sarra, Vir.
- Maan pähkänä, k., Riien kopra.
- Maan pähkänä. Till., Ranunculus Ficaria. Maan pähkinä, E. Sydämen r., Vir.

Pähkärä, E., Corydalis bulbosa. Kara r. Pöhkörä F.

Päivän ampuma, k. Ampuma.

Päivän näkemä, k. Harakan k.

Päivän k., k. Valkia nipukka.

Päivän kakkara, k. Vuohen k. ; Harakan -k. ; Juhannuksen k. ; Papin k. ; Valkia ulpukka; Nappi k. ; Pistos h.
- Punainen päivän kakkara, k Kelta k.

Päivän kakkara, Chrysanthemum segerum, Gulleblommor. Sav., C, Viip., L. Koltsed öitsed, Vir.

Päivän kämmen, k. Harakan k. ; Luuvalon.

Päivän kääntäjä, k. Auringon k.

Päivän nouto., k. Auringon kokeet.

Pakara, k. Puna juurikka.

Pärsky h., pm., L., Achillea Ptarmica. Aivastus r., Till., T. Sijan kärsä, Rvll. Juhanneksen k., Eurj. Sappi r. Vir.

Pääskyisen r., Hämeenl. (Sirelius), Viip., L., T., Chelidonium majus. Kelta r., Haartm., Haapaj. (=Pääsky r. j. Savi r., Lt. Keltataudin varsi, Maan kelta, Kelta r. .
Kelta juuri, Veri h., Rvll. Verre urm r., Verre rohud, Ove többi r., Punnase, Vir.

Pääskyn hattu, k. Kello k.

Pääskyn kukka, Tyrv., Jyv. Pääskyn hattu, Ruok., Tm. Viip. ja Karj., L., Dianthus deltoides, Ängsnejlikor. Jesuksen kengän nauha, Mouhij., Forsberg. Neitsyn k. Artj. Linnun silmä, Virt. Orpolapsen k., Tamp. (= Terva h. k. sitä). Ruumiin k., L. Pirtti k., Viip., L. Sauramen k., Raut, Harja r., Haapaj. Ruis nunnu, Raum. Veri nor' h., Heinj., Räis. Veri-ahmalo h., Sakk.

Pätkä-, Pötkö-kastikainen, k. Hiiren häntä.

Pöllöh., k. Tasku-näreh.

Pöhkörä, k. Kanukka.

Pölkky h., k. Ukon istukas.

Pyörtänönpöllö, k. Pellon vanha.

Pöllö-tervas, k. Honka.

Pörhäpää, k. Voi k.

Pörrinkäinen, k. Voi k.

Raaja, k. Raita.

Raani h., k. Ruusu r. ; Rautalehti; Rusko r. ; Vuo h
- Ves raani h., k. Limma.
- Kiro raani h., k. Nappi k.

Raate', k. Kurjen käpälä.

Raate', -tteita, Äht, Heinj., ViroL, Ijo, Siik., . Loht., Hart., Piel., Lauk., Haapaj., Sav. ja Pohj., C, Menyanthes trifoliata, Wattenklöfwer. Roate', Mäntyh. Raade, Jäms., Mustialassa. Raatet, Sim. Raake, -kkeita, Tom. Radake, -kkeita, Raum., Tyrv. Radake t. Peuran vehka, Sv. B. Ratakko, Eurj. Ralake. Tamp. Rajake, Sääksm. Rajakka- t. Rajakan lehtiä, Virol. Suorsan k., pm., Tm. Vehka, Till., Sääm. Peuran vehka, pm., V. S. Vesi-ahmalo, Rvll., Viip., L. Uhba lähhed (lehed), Kolm lcht, Vir. Krassie, Makats, Lapp.

Raha h., k. Kukkaro h.

Rahka sammal, k. Kyyhkysen touko; Sammal.
- Meren rahka, k. Haura.
- Pursu rahka, k. Meri-humala.

Raidan keuhkoja, k. Tävy.

liaita, Raitapaju, k. Paju.

Raita mänty, k. Honka.

Raju-petäjä, k. Honka.

Rampa ruoho, Tamp., Loht., Hauli., HoII., H., Jäms., Haapaj. Linnaea borealis, Ettergräs. Hiilikö(!), Padasj. (Vesijaon kyl. ) Reg-n. Kirki, Kirki r., Rvll. Luoma r., F. Revent h., pm., Heinj. Sirkuisen kello, Rvll. Tyrä r., Ristinan pH. (Ö., Mbl. 1835), Rvll., L. Uuvana r., Kalaj., Kalm. Firma, Vimma, Räis. Virunta h., pm., Heinj. Rampa ruohoksi kutsutaan Raumalla, Venymä heinäksi Ähtärissä parahittain sen pitkin maata länkäilevä varsi (Vanoja, reswor, Padasj. ). Lemma r., Lähmä r., Vir.

Rampa ruoho, k. Kuiva-nori h.

Ranta h., k. Veri h.

Ranta korte, k. Huosian.

Ranta sappi, k. Sappi.

Rapa kuusi, Rapa mänty, k. Kuusi; Honka

Rasi, k. Norsa.

Rassi, Raunukka, k. Maan nouseman r.

Raud reia rohud, Vir., Silene nutans.

Rauniainen, L., Asplenium Ruta muraria.

Rauta lehti, Raum., Kark., Teisk., Lemp., Keur., Sav., C, Heinj., Räis., Viip., L., Plantago major (jalanceolata), Grodblad. Rauta h., pm., Heinj. Rauta piiska, -skan lehti, Pirkk. Kouru lehti, Raum., Till. Nuken lehti, Till. Ploosteri r., Loht. Raani h., pm., Heinj. Sammakon r., Hämeeni., Hammarin ("Sammakon kukka" on toista). Kasakan r., Artj. (Sanottanee enimmästi sen rangasta). Tee lehed (= Tie lehtiä), Vir. Raani (Panaritium), on se kipu mikä sormesta ja muusta pakottaa töröttää lihan luuta myöden. Sitä on 9 lajia "sitä myöden kun mitäki pannaan päälle" taikka missä kipu on: Jäsen-, Kiro-, Liha-, Luu-, Maito-, Savi-, Vesiraani jne. Jos raani on esim. sormessa, niin otetaan 9 lajia Haani heiniä, millä haudotaan käsivarsia myöden, ja noidat lukevat siihen mitättömiä noitalukujansa lisään. Myös autetaan Haani sillä että hapan maito, joka istuu saavin reunoissa, pannaan kipiän paikan päälle.

Rauta h., k. Jussikka; Pellon vanha.

Rauta k., k. Pukin parta.

Rauta nokkonen, k. Nokkonen.

Rauta pursu, k. Pursu.

Rauta yrtti, Sort., Tm., Centaurea Scabiosa, Jernört Harja k. Mänts., Laptr.

Rautaharkun k., k. Paukku h.

Rauvanen, Rautiainen, Rauvas k., k. Koivu

Reifana, k. Nappi k.

Rentukka, k. Sammakon rentukka.

Revent' h., k. Niitun hatikas; Kaksos r, ; Rampa r

Revon kaura, k. Kara h.

Revon leipä, k. Ketun leipä.

Riekon häntä, k. Harakan varpaat.

Rieska r., k. Matara.

Riete, k. Huosian.

Riien koprat, Heinj., Stachys palustris, sylvatica, Stink-nässla, Swinkupler. Kuisman h., Heinj. Maanpäkkänä, Lt.

Riien marja, k. Näsiäinen.

Riikolais-viholainen, k. Nokkonen

Riippa-koivu, k. Koivu.

Riis' h., k. Jäsen h.
- Koiran riis h., k. Vaivaisten lr.
- Napa riis h., k. Maa-minttu.
- Nälkä riis h., k. Pelto-kanerva.
- Sydän (Syvän) riis h., k. Ikävän k. ; Kaksos r. ; Kangas kumina; Nummen kukoistus.
- Vesi riis h., k. Kukon kuusi.

Riisi r., Äht., Loht., jm., Lycopodium Selago, Lus-Lummer, Riisgräs . Uud. M., L. Riis a., Nurmj., Mänts., Jäms., Riien h., Saarj., Suomenniem., Piel. Riihen (=Rii'en) h., Lepp.

Riisi r., k. Kelta; Harakan varpaat. Koko suku Lycopodium kutsutaan Loht. Riisiruohoksi.
- Hiiren riista, k. Herne; Nätkin

Rimpi, k. Ruoko; Sarpa.

Rippu hapen, k. Rämmelet.

Rips kattara, k. Kattara.

Ristin lehti, Till., Marchantia.

Ristin lehti, k. Vilukka.

Rista, risto, k. Herne.
- Hiiren risto, k. Nätkin.
- Kurjen risto, k. Virna.

Rohka, k. Herne. ,

Ropo h., k. Tasku.

Ropsan korva, Jääsk.

Rosmukka, k. Maa-minttu.

Rousku-lein h., k. Lein h.

Rousku sieni, k. Sieni.

Routa k., k. Luuvalon.

Buis, jp., Secale Cereale, Råg. Rytschi, Vatj. Rscha, Mar. Rosch, Venäl. Eri viljellys-tavan kautta ovat myös tutut: Juureinen, Pirkk. Juurehinen, Sav. Ruov. Juurus, Rvll. Mettähinen, Mettäjyvä, Mettolainen, Mettäläinen, Ruov. Juureiseksi (t. Juurehiteeksi) kutsutaan semmonen ruis, joka keskikesän aikana harvaan kylvetään ja syksyksi kasvaa pitkän oraan ja kaatuu, mutta keväällä taas virkistyy. Sitä on myös naurismaahan naurien sekaan kylvetty, taikka keväällä ohran kanssa. Juureinen kasvaa "typpäitä", se on: kasvaa yhdestä juuresta hyvin leviäisti monta sataki olkea "kun oikeen mieleesensä sattuu maahan". Se kasvaa aina kaski-maissa ja sanotaan Rautalammilla olevan jyvistään pienempi. Korpelainen taitaa olla sama kun Mettäläinenki, koska sanotaan kasvavan pienempää mustempaa jyvää; sen nimi liene siitä että kylvetään kytöön korvessa. Maata ei sitä vasten kynnetä, vaan karhitaan vähäsen. Peltolainen Virt., kutsutaan tämän eroitukseksi Ruis, joka kyntö peltoon kylvetään. Suvikas, Ruov., joka keväillä kylvetään (mutta kaiketikki vasta toisena vuonna valmistuu).
- Kerrat, Kerta jauhot kutsuttiin maansydämmessä ne ruhmeniset jauhot, kun ennen leiväksi jauhatettiin. Semmoisen kerta- leivän nimi oli pm. Hompu t. Hömyri (Stampbröd) , arv. sama kun Lemetti, -Uinen leipä. (Kltar I: 181. ).
- Hiiren ruis, k. Kyyhkysen touko; Utiainen.
- Ketun-, Kyyhkyisen-, Variksen ruis, k. Kyykkysen touko.

Ruis h., k. Hiiren häntä; Juolas; Puntarpää; Rusko r. ; Kattara.

Ruis luste, k. Kattara; Luste.

Ruis kattara, k. Kattara.

Ruis k., k. Kynsi r. ; Sini kauno

Ruis nunnu, k. Pääskyn k., Sini kauno.

Ruisku sieni, k. Sieni.

Ruko, FL Ostr., Phalaris arundinacea, otör=f(en. Arv. Luu-Nur mi, Raut. ; arv. Hämeen nurmi, Sav.

Ruohon pää, k. Ruoko.

Ruokapuu {Kltar 11. 294).

Ruoko, Meren ruoko (Ruovon päitä, vai. Ruohon päitä). Raum., Loht., Arundo Phragmites, Hwass, Rör-hwass. Luikku, -kkii, Raut. Luippa, Laut. Meren lyly, Viipurin puolen runoissa: "lyllytin meren lylylle". Pilli, Karj., L. Rimpi (Rimmen päitä), Kark. Ruoko-kahila, tnp. Sarpa, Pohj., Rvll. Ruohokko, (Sarpio) kutsutaan Ruovon kasvupaikka; Ruovosta tehdään kaiteita jne. Rog-, Pilli rog, Joe körkmed, Söe tölv (= Suden kurikka), Hundi toi (= Suden vero), Vir. Tuulasch, Tj.

Ruoko, k. Sarpa.
- Haara-ruoko, Loht., L., Tm., E., Arundo Calamagrostis (jne); myös Kahila (T); Kast h. . Säältsm., Kalv.

Kasakan ruoska, k. Rauta-lehti.

Ruotsakko, Pyhär., Carduus crispus, Krustistel Karhiainen,
- Ohdake, Orjan ruoska, L.

Ruotsakko, Ruotsalainen, k. Piikkiäinen.

Ruoste h. (Carex, Rvll).

Rupa h., k. Tulen lento h.

Rupuli r., k. Leijona.

Rusko juuri, k. Punajuuri.

Rusko r. r Holl., H, , Polygonum amphibium. Raani lehti, Heinj. Ruis A., Räis. Tuli r., E.

Rusko r., k. Hepo-hierikka; Varsan polvi; Vihava varsan polvi.

Rutas, k. Piirto-laukka.

Rutto juuri, Rvll., Tussilago Petasites (=Karja r. )

Ruttu-paju, k. Paju.

Ruumiin h., Raum., Hämeeni., Hauh. ja Holl., H., Galium verum, Hånings-gräs, Jungfru Mariae sängbalm. Kelta kakkara, Jääsk. Matara, pm., Mouh., Parikk., Viip. Materi, Parikk. Oikia matara ja Hepo-matara (!) Iläis. Mehiläis k., Haapaj., K., L. Neitsy maarian sänky t., Till. Rattana (?) Rvll. Hanhen formui, Kok. Madaras, Ovose madarad, Vir. Muumiin heiniä pantiin ruumiis-arkkuihin. Myös horsmia pantiin Pohjan maalla niihin, ne olivat siis myös Ruumiin heiniä.

Ruumiin-, Koura-, mujuna h., k. Kuolleen koura.

Ruusun r. t. h., Lauk., Keur., Laptr., Orim., Alchemilla vulgaris, Daggskålar. Ahmalo h., Hik'ahmalo, pm., Jääsk., Antr. Hiiren hammeehita, Teisk. Haavan lehti, Viip., L. Körtf h., pm., Jääsk., Aritr. Kannus r., pm., Haapaj., Till. Poimu-lehti, pm., Haapaj., Till. Maani h., Heinj. Käotus, Krookslehed (= Sammakon lehdet), Karkadsad, Vir.

Ruusun r., k. Hanhen jalka; Lammas h. ; Kaksos r.
- Vesi Ruusun lehti, Eurj., Törnr., Phellandrium aquaticum, Stäkra. Livuli, E. Tervaneva, FI. Ostr.

Ryti, k. Kahila; Ruoko.

Rytimö-, Rutimo-raita, k. Paju.

Rytkä, k. Räätikkä.

Ryömiäinen, k. Viisi-lehti.

Räkä kuusi, Räkä mänty, Räkä petäjä, k. Honka; Kuusi.

Mämmelet, Rvll (myös Mämmälet), Sääksm. (myös Rämmenit), Usnea hirta (ja barbata) Skägg-laf. Hakana, Lt. Hapena, Parta hapen, Rippu hapen, Viip., L. Karve, Rvll. Keuhkoja (T), Nurmj. Luppo, Luppoja, Häm. Kyr. Luppa, -ppu, Rvll. Naava, Naavoja, Kiv., Ruov., K. Tävy.

Rämäkka-honka, k. Honka.

Räppä h.

Rätteri, k. Juurikka.

Rättänä, k. Ruumiin k.

Rätvänä, Rätvänu juuri, Jäms., Jyv., Sav. jaOul., C., Viip., L., Räis., Piel., Tormentilla erecta, Blodrot. Rädvänä, Raum. Lärvenä, V. S., Haapaj., Sv. B. Matara, Jääsk, , Antr., Orim., Teisk. (myös= Voi k, ). Hepomatara,
pm., Räis. Muna-matara, Muna matare', Ruov. kappelineen. Mukula-matara, t. -tala, pm., Kiv. (myös=Voi k. ). Mukula, Mukula-juuri, Loht. Nummi-nauris, Nurnij. Nummen nuppuja, Helsingin puolella. Puna k. t. j., Van., Padasj., Haapaj., pm., Rvll. Vaannet j., Rvll. Värvenä j., pm., Kiv. Vatsa v., Veri r. . Till. Todre madarad, Obose niadarad, Naba juur-hain, Yir. Maaderaasek, Lapp., Fn. (Suomi 1846 pag. 107). Jos moni kasvu ei ole tarvis heinä taikka ruoho ja senlähden mp. nimetöin, niin Ratvänää sitä vastaan viljellään paljo. Monessa paikassa pannaan viinan sekaanki, jonka se tekee kauniin punaiseksi ja terveelliseksi. Jr. Matara.

Räätikkä, mp., Raphanus sativus, Räticka Rytkä (Ven. Rjätka), Ingerin ja Viron puolella. Reipas, Röikas, Ridk, Vir.

Räätikkä, k. Juurikka.

Röhkä r., k. Hammas r. : Kynttilä h.

Saarni, Kärk., H., Säkj. ja mp., Fraxinus excelsior, Ask. Saari-, Saarna-, Saarnen-, Sarapuu, L. Saanipuu, Ganander. Saar-, Sarepuu, Pao-, Paiopuu, Rämmal, Rämmalgas, Rämlikopuu, Vir. Monen tarpeen vuoksi on tätä kaunista puuta paikka paikoin peräten hävitetty pois esim. Heinj., jossa nyt enää kasvaa ainuvastaan sukuisen Kiilten metsässä Uuden kirkon rajamailla. Kuivista saarni-puista keitetään sitä mainiota Saaren tervaa, joka kehutaan aivan hyväksi Kleinille ja muille kivuille. Sitä myydään talonpojille pullittain; pullillinen maksaa kymmenen kop. hop.

Saiju h., k. Puna-kauno; Maa-minttu.

Saippo h., k. Kara heinä.

Saivar h., ÄM., Loht., Lepp., Jor., Antr., Poa annua, Grö Nurmi (prat. ja annua), L. Kaste h., Lauha, Nurmi, Nurmikas-lauha.

Salavan hapen, k. Hapen.

Salava, Add., Joku paju. Me ei ole ikänän kuullut jotakuta puuta näin nimitettävän, arvasimmeki jo sentähden valheeksi koko sen nimen.

Saksan kataja, k. Kataja.

Saksan kiere h., k. Terhus.

Saksan pihlava; k. Vanne'puu.

Salavan hapen, k. Hapen.

Sametti h., k. Ikävän kukka; Paukku h.

Sammal, -le, jp., myös Lemp' sammale, Raut., Hypnum parietinum, Wäggmossa (ja Sphagnum). Arv. Vehmasammal, Loht.
- Kära sammal, Jyv., Polytricum juniperinum.
- Hukan sammal, Karhun sammal, Lemp' sammal, Nata sammal, Rahka sammal, Suden sammal, Valkea sammal, k. Kyyhkysen touko.
- Liisteri sammal, k. Kangas jäkälä.
- Peuran sammal, k. Peuran jäkälä.
- Rahka sammal, L., Sphagnum latifolium et capillare, Rödmossa. Karva-sammal, Loht. Nata-, Ruskia-, Suosammal, L. Kuohu., Kiann., L.
- Vehma sammal, Loht., Kasvaa suossa; pehmempää ja vähemmän haarasempaa kun Peuran jäkälä.

Sammakon k., Kark., Läng-., Keur., Lamm., Höll., Van., Caltha palustris., Kalsleka (Gul Ängesblomma, Ing.). Sammakon rentukka, Sammakon lehtiä, Tyrv. Ämmän kenkä. Kelta, Kelta saviruoho, Sv. B., E. Rlupu k., Torn., V. Kuoleman k., Ker., L. Kylmä k., Kaij., Lt., Viip., L. Lika k. ; Kaij. Lt., Lahnan k., L. Lehmän herukka, Myn., Add. Lohen k., Sim., V. Lullin k., Viht. Ukon lumme (lehti), Kiann., L. ja muualla. Vasikan silmä, Till. Sorsan k., Orim., L. Vilu k., pm., Viip., L. Rondukka? Sv. B. Varsa kabiad, Kullero kuppud, Vorm, Vir.

Sammakon k., Sääksm., Lotus corniculata? Käringtänder

Sammakon lehti, k. Lahnan k.

Sammakon porras, k. Kuolleen koura.

Sammakon ruoho, k. Rauta-lehti.

Sampaan lakki, Sampohan lakki, Piel., Lohi., Peltidea aphthosa, Torskmossa , (Canina, Lt. j. Nahka-lappulainen, L. Turska-hapen, L. Sanajalka, Raum., Ruov., Jyv., Lauk., Padasj., Reg-n., Viip., L., Jääsk., pm., Pteris aquilina, Ormris, Bräken. Sanikka, pm., Jääsk. Johetus, Porv., L. Kanerva, lit. Härkylä, Kalm. Kuolleen kopria, Karj., Jack. Kuoleman kourat, Kalm. Sammakon porras, Rvll. Variksen varpaat, Äht. Ehkä Kuolleen kouraa (k. sitä) ja tätä kumpaistaki väliste kutsutaan Sanajalaksi, arvaisimme sen nimen oikeemmin kuuluvan tälle yhdelle siitä syystä, että Suomalaiset näyttävät ottaneen nimen Sanajalka tämän kannan luonnosta. Jos se leikataan poikki viistoon niin leikkuupaikassa tulee B. P. ja muut semmoiset kirjaimet näkyviin, että, halullinen saapi panna sananki kokoon.
- Maarian sanajalka, Vir., sempervivurn tectorum, Huslök Katto-laukka, E., Sappa.

Sappan (Sappen?) suine, Lapp., Carex capillaris.

Sappi h., Raut. Syötetään paljo sijoille taudeissa.

Sappi h., k. Kello k. ; Pitkäisen palko.
- Ranta sappi, Sv. B. Erythraea angustifolia.
- Sären sappi, k. Kärpäsen k.

Sara a., Sarka A., melkeen jp., Carex (suku), Starr. Luhta h., Häm., Jääsk., Halm. Piippo, Hippa h., Loht. Piippa kasvaa "Saran sydämmestä". Taarna, Raum., k. Arpa h. ; Taarna, Jövikhein, Vir. Sarka- t. Sara heinäksi kutsutaan täta, sen puolesta, etta se enemmän muita on sarkova, uhia, satosa, (frodig). (Myöski Lusteesta sanotaan etta se on "mahdottomasti sarkovata"). Kasvupaikastaan sitä on kutsuttu Luhtaheinäksi.

Sara h., E., Carex arenaria.
- Lapin sara, Carex vesicaria, Lappskogräs. Sijan karva t. h., RvII. Kabmaksuoine (=Kaamasuinen), Lapp. Lappalaiset paneevat tätä kesän talven kenkiinsä; semmonen sara-tukko kutsutaan heillä Firraksi, G.
- Mätäs-, Turves-sara, Carex caespitosa.
- Ranta-sara, Viip., L., Carex riparia.
- Vesi sara, k. Viile h.
- Vihvilä sara, k. Vihvilä.

Sarpa, Haapaj, , Butomus umbellatus, Blommass Rimppi. L. Rukko, Fl. Ostr.

Sarpa, k. Ruoko; Kahila.

Sarpa h., Tm., Loht., Luzula pilosa (ja Campestris)

Sata-latva, k. Hiki h.

Sata lehti, Satahinen, k. Pellon vanha.

Sata polvi, k. Kiere' h.

Sata puheen h., k. Härkin.

Sau, Till., Viip., L., Loht., jm., Sisymbrium Sophia. Stillfrö
- Ukon krassi, muutam. paik.

Sauna k., k. Juhanneksen k.

Sauramen k., k. Kelta k. ; Pääskyn k.
- Paimenen sauva, k. Piisku.

Savike, Tyrv., Huitt., Chenopodium Bonus Henricus, viride, glaucum, Målla Saviruoho, Raum., Eurj. (rubrum), Törnr. Savi A., Luh., Keur. Sav' h., Raut. Savikko, Rvll. Jäseh, Jääsk. Paska r., mp.

Savike, mp., Atriplex patula, jne. Maltsad, Maltsa, Maitta, Vir.

Savi h. t. r., k. Arho; Ikävän k. ; Pääskysen r.
- Kelta savi r., k. Sammakon k.

Savipuoli, k. Hevon hierikkä.

Säffertin siemen, k. Nappi k.

Seppeli, k. Apilas.

Setkan k., k. Kärpäsen k.

Siedga, k. Paju,

Siehlarlainen, k. Oivukka.

Siemen h., k. Hiiren häntä.

Sieni (suku), jp., Agaricus, Swamp. Siano, Lier. Tatti, usein Karjalassa.
- Haapa sieni, Haavisto sieni, Haavikko sieni.
- Ihmisen sieni, Lauk., Savit., Viip., L., M. =Ruoka sieni, Syömä sieni, L., M. Agaricus deliciosus, Riska
- Kallio sieni, k. Karsku.
- Kanta sieni, Nurmj., Mänts. jne., Morchella esculenta, Murkla. Huuhta sieni, L. Korva sieni, Räis., Add. Morski, -skiloita, Viip., Räis., Inger. (Venäläisten
Smortschki). Vuohen sieni, L.
- Kärpäsen sieni, Kärväs sieni, jp., Agaricus muscarius, Flugswamp. Rumpu sieni, pm., Lt. Kärpäsen sienillä on valkosia pilkkoja aivan punaisessa, se on myrkyllinen ja kutsutaankin sentähden Ruovedellä myrkky sieneksi, P.
- Lampaan sieni, Lammas sieni, Kangas-sieni, Lt., Viip., Agaricus subdulcis; Laukaalla sanotaan tämän ei olevan ihan niin punertavan kun Ihmisen sieni.
- Laukka sieni, Viip., L., Agaricus Scorodonius.
- Lehmän sieni, Lauk., ja mp. Vähän isompi ja mustempi =Boletus edulis. M.
- Leppä sieni, Ilom., Es. Melkeen samanlainen kun Suolasieni, mutta päältäpäin siliämpi, eikä reunassa ole karvoja. Siitä lähtee lepännäkönen kitkerä mehu taittaissa. Luultavasti sama kun Voiteroinen, Horn.
- Löpö sieni, Savit., Karj.
- Maito sieni, Maiteroinen, Ilom. . Es. On syömäsieni; valkiakarvanen reunalta.
- Nummen sieni, Aho sieni, Lt., Agaricus campestris
- Oravi sieni, Savit., Ilom.
- Pirun sieni, Merulius cantharius?
- Punikki sieni, Lt., on syötävä= A. piperatus?
- Rousku sieni, Savit., Es. Ruisku-sieni, L., ("ett flags hwita Riskon").
- Rumpu sieni, k. Kärpäsen
- Sik' sieni, Savit., Es. Taitaa olla sama kun Sontasieni.
- Silakka sieni, Savit., Es. Syödään talvikautena suolattuna. Viipurin puolella kutsutaan jokalaista suolattua kalaa Silakaksi, ja Sieniäki niinkuin tästä näkyy-
- Sini sieni, Agaaricus Violaceus, L.
- Sitta sieni t. Sonta sieni, Savit., Es. Valkia, pitkällä karmalla. Arv. Agaricus fimetarius.
- Su'en sieni, Lauk. Mustan tumpura, suuri.
- Suola t. Syömä sieni, Savit., Es. (= Vaha-laukku, Ilom. Es.). Reunalta karvanen, päältäpäin on ruskiat pyöriät kehät; murtaissa lähtee kitkerä valkia mehu. — A. delidosus?
- Voi sieni, Loht. . Savit. . Arv. sama kun Ihmisen sieni. Keltasen näkönen; karvoja ei ole reunassa; keltanen kitkerä maito lähtee murtaissa.

Siera h., k. Pellon vanha.

Siera nokkonen, k. Nokkonen.

Siestar, Siesturi, k. Oivukka.

Sieveli, k. Tupakka.

Siihvilä h., k. Harakan varpaat.

Sijan hammas h., k. Hammas.

Sijan h., k. Lapin sara.

Sijan karila, Sijan karva, Sijan harja, Sijan kamara, k. Jussikko; Lapin sara.

Sijan kulku h., k. Vihava varsan polvi.

Sijan k., k. Lumme.

Sijan kärsä, k. Pellon vanha; Sijan silmä,

Sijan leuka, k. Valko-pillikäs.

Sijan marja, k. Kanukka; Sijan puola,

Sijan pamppuloi, k. Ulpukka.

Sijan pesäpuu, k. Koivu.

Sijan puola, k. Puola.

Sijan rousku, Sijan rousi, k. Kanukka.

Sijan veri h., k. Veri.

Sika ruoho, k. Hammas h. ; Kelta takiainen, Kynttilä h., Luuvalon k.

Sik' sieni, k. Sieni.

Sikuri, Viip., jm., Cicorium Intybus, Sikoric. On levinnyt sinne tänne Viipurin puoleen kasvamaan.
- Härjän silmä, k. Harakan k. ; Luuvalon k.
- Kanan silmä, k. Niitun hatikas; Äitipuoli.
- Koiran silmä, v. Veri-maksa h.
- Kärpäsen silmä, la. Kärpäsen.
- Linnun silmä, k. Lumi k. ; Pääskyn k.
- Pukin silmä, k. Harakan k.
- Sijan silma, Tanip., Kang-., Crepis tectorum (biennis, Viip. ). Sijan kärsä, Äht., Jyv., Juv.
- Sijan silmä, k. Nutterva; Voi k.
- Sirkan silmä, E., Nasturtium aquaticum (?Källkrasse)-
-- Haliko kärsid, Haliko kresid (=Allikon krassi), Vir. (N. Officinale).
- Suden silmä, k. Kärmeen marja
- Vasikan silmä, k. Sammakon k.
- Vuohen siima, k. Harakan k. ; Juhanneksen k. ; Kelta k. ; Nappi k.

Silmä vahvistus r., k. Vaivaisten k,

Sini kello, k. Kello.

Sini kukka, k. Ikävän; Sini-kauno.

Sini kuntteri, k. Kuntteri.

Sinikka, k. Juurikka.

Sinnurpi., k. Orpolapsen k.

Sino, Sinoinen, k. Pellava.

Sipatti (?) E., Veratrum Album? Hwit nyse rot

Sipuli, jp., myös Vatj., Allium Cepa, Rödlök Laukka, Punalaukka, väl.
- Voi sipuli, k. Kynsi-laukka.

Sirka, Lapp., Fn., Salix glauca.

Sirkan silmä, k. Silmä.

Sirkkuisen hattu, k. Pistos h.

Sirkkuisen kello, k. Rampa r.
- Sini sirkkuinen, k. Ikävän kukka.

Sirppi h., Lt.

Sisaliskon varsi, k. Auringon kokeet.

Sitta h., k. Vihava varsan polvi; Mustapää apilas.
- Sedga skirrek, Lapp., Fn., Salix reticulata, k. Paju.

Solmu h., k. Härkin.

Sonta-sieni, k. Sieni.

Sormus k., k. Ikävän k.

Sorsan leipä, k. Limma.

Sorsan k., k. Sammakon k,

Suden petkel, k. Kyyhkyisen touko

Suden silmä, k. Kärmeen marja.

Sulkapää, k. Ohra.

Suitani, k. Pitkäisen palko.

Suo apilas, k. Kurjen käpälä.

Suo-honka, k. Honka.

Suo-kursu. Suo-pursu, k. Pursu.

Suo pillike, k. Pillike.

Suo sammal, k. Sammal.

Suokko, k. Koivu.

Suola h., k. Ketun l. ; Suolakas.

Suola sieni, k. Sieni.

Suolakas, Raum., Rumex acetosa (ja acetosella), Ängsyra. Suolake, Somero; Karj., L. Suola a., Raum., pm., Jääsk., ja jp. Hienukka, pm., Jyv. Hevon hierikka, pm., Raum., Till. Hepo-hiirikka: Myn., Add. Virnas r., L—oht. Üblik, Happu (Happo) Oblikas, Jemase oblikad, :R. acetosa, Vir. — Saksa oblikad, Veikesed happo oblikad —R. acetosella, Vir.
- Koiran suolake, k. Hepo-hierikkä.

Suolakka, SuoV heinä, Raum., Triglochin (palustre, maritimum), Sålting. Jussin parta, FI. Ostr.

Suomukka, E., Lathraea squamaria.

Suoni r., k. Hanhen jalka.

Suppu, k. Muurain. Ruovedellä kutsutaan supuksi t. suppikaksi tuohinen mihin marjoja noukitaan.

Suven ihana, k. Ketun leipä.

Suvikas, k. Ruis.

Sydän marjan k., k. Marja.

Syhelmä r., k. Lammas h. ; Vinkeriäinen.
- Kärmeen sylky, Ruov., P. Spumaria Mucilago

Syömä-sieni, k. Sieni.

Syötän-putki, k. Yrtti.

Säkfärtin siemen, k. Nappi k.

Sälli, Kuhni., L. Scirpus palustris, Kanpp-säs Tämä suku on nimestään hyvin epäselvä. Luikka? Sarpio? (Karj. L. ). k. Arpa h., Piirto h.

Säpsykkä h., Virol. Sanotaan olevan kaikkein parasta karjarehua; on puolitoista korttelia pitkää; kannan päässä on yks ainuva kukka; lehdet kasvaa vatjuuresta.

Säynäs k., k. Orhiinpään r.

Sätkä h., k. Kara h. ; Kärpäsen k

Sääri-nurmi, k. Nurmikas.

Hevoisen sääri, Kuus., Tm., Pedicularis sceptrum Carolinum; Kong Karls spira

Sössar puu, k. Oivukka.

Taarna, Raum., Tur., L., Rvll., Carex dioica. Vihviläsara, Viip., L.

Taikinainen Taikina-puu, Taikina-pensas, Taikina-marja, jp., Ribes alpinum, Degbär Vasikan marja, Rvll. Tahtapuu, Maa maksud, Harakan marjad, Vir.

Taivaan ohra, k. Ohra.

Taivaan r., L. Zea, Mais

Takkiainen, Raum., Lemp., Hauli., Ruov., Loht., Sav., Piel., Arctium Lappa, Karborrar. Taikkiainen, Fl. Ostr. Ukkosen takiainen, Ukon h., Antr. Tarttiainen, t. Tartiainen, Mänts., Artj. Pörriäinen, Loht. Nakkiainen, Sääm., Parikk. (Lehdet) Ukon leh'et, Sav., Jääsk. Ämmän kenkä, Tur., Add., Törn. Siemen pesät kutsutaan Pumpuiksi. Takjas, Takja, Takkoja, Tahjas. Takki, Sassis, Kobrat, Vir.

Kelta-takiainen, E., Bidens tripartita, Brunskära. Karriainen, Kerr. Raut. Sika r., Anlr.

Takku h., k. Jussikko; Kara h.
- Puun takku, k. Hapen.

Talven kenkä, hi.

Tammi, jp., Quercus robur, Ek. Tasma, L. Tammen omena: Terho, Säkj., Add., Rvll. Tammi edestyy Ruoveden (Pekkala) ja Hartolan (Tammimäki) saakka. Tum, Mar.

Tappo, k. Humala.
- Orjan tappura, k. Orjan.

Tappura-silki, k. Nukulais-humala

Tarri, k. Suo-korte.

Tarkkiainen, k. Takkiainen.

Tartto, k. Peruna.

Tarttuneen r., k. Piisku.

Tarttuvainen virna, k. Kiere' h.

Tasku, -skui, Raum., Pyhäm. Tasku h., Nurmj., Ruov. Taskuja, Jäms. Tasku, Tasku-kello, Kok., Till., Rhinanthus Crista galli, Höskallra. Kukkaro h., Keur., Lauk., Karst., Haapaj. Lapa, Lapa h., Sakk. Laukka, Laukaan erämaissa, Reisj., Loht., Sim., V. Laukku h., Virt., Loht, Nappi h., Tyrv., V. Pelto k., Keur., V. Pilliäinen, Sääksm., V. Ropo h., Säkj., L. Tenka h., Räis. — Kun sitä kasvaa paljo, niin huikasee heinän, että tulee niin mustan kirjavaksi kuin tikka. Routta (Draotta-) -rase, Lapp. Robi hein, Vir.

Tasku-näreh, Heinj., Pedicularis sylvatica, et palustris, Liewarg, Näreh, h., Sakk. Kukon kuusi, Raum. . Eur., Tyrv., V., Kiv., Kymin pit. Heinä-kuusi, Till., Rvll., FL Ostr. Oravan kuusi, pm., Heinj. Kuus' h., Viip., L. Kurjen polvi, Haapaj. Pöhö h., V. S.

Tasku-näreh h., k. Kukkaro h. ; Kara h.

Tasma, k. Tammi.

Kiven tassu, k. Tiera.

Tattari, Sav., Karj., Polygonum Fagopyrum, Bohwete. Tattar
kaura (-vehnä), Haarttn. Tastar, Tatra, Tatrika, Vir. Tattarin viljeleminen on Itäpuolelta Suomea, levinnyt länteen päin niin että sitä jo Keurulla joku kannun verta siellä täällä kylvetään. Pieksämäellä oli eräs torpari, joka siellä ensin alkoi sitä viljellä. Se menestyi hänelle niin hyvästi, että hän ensin sen talon osti, jonka torpari hän oli ja vielä muitaki taloja. Mutta halla pian paneekin Tattarin; sentähden sanotaan sananlaskussa: "Tattari taloksi saatta, Tattari talottomaksi."
- Koiran tattari, k. Vinkeriäinen.

Tattar h., k. Kaksos r. ; Vinkeriäinen.
- Linnun tattar, k. Pihan nurmi.
- Sijan tattar, k. Hevosen kusiainen.

Tatti, en. — Boletus. Venäläisten Gribok — Babukaine, Veps. k. Sieni; Kääpä.
- Hepo tatti, L., Boletus scaber.
- ehmän tatti, (t. sieni), Lv Boletus edulis.
- Voi tatti, (sieni), Tatti, Lt., Boletus bovinus

Taula (Toola) h., k. Kärpäsen k.

Taula kääpä, k. Kääpä.

Tenka h., k. Kukkaro h. ; Tasku.
- Meri-terhu, k. Ahvenan r.

Terhus, (Terhusta), Raum., Asperugo procumbens, Ormögen.
- Hatikas, Jyv. Saksan kiere h., Till. Terva h., Jyv. ja mp.

Terva h., k. Kiere h. ; Matara; Pääskyn k. ; Paukku h. Tervaheinäksi kutsutaan ylä-aassa pian jokaista karkianlaista ja niljakasta taikka tarttuvata kasvua.

Tervakka, Tm., Viip., L., Lychnis Viscaria, Tjärört, Fingsånga. Terva h., mp. Teira-lillike, Vir.

Tervas, k. Honka.

Tervas nunnu, k. Horsma.

Tiera, Tieroja, Kiven Heroja, Raiit., Jäms., jm., Lichen saxatilis en., Stenmossa, Färgmossa. Tiira, -oja, Loht., Pirkk. Maan keuhkoja, pm., Jäms. Kiven tassuja, (L. tinctorius?), G.
- Kiven tiera, L. Byssus Jolithus.

Tiistiri, k. Kärrike.
- Sijan tiitukan varsi, k. Harakan mustikka

Tikka r., k. toukka.

Tikkenperi, k. Karva-marja

Tillukka, k. Lumme.
- Pyörtänöntollo, k. Pellon vanha.

Tontun parta, k. Maksa h.

Tora hammas (jyvä), k. Karjun hammas.

Toukka, Van., H., Geranium Cicutarium. Suokurpan nokka, Jääsk. Kurjen nokka, Till. Kuovin kuono, E. Paimenen neula. Pistos h. (myös= sylvaticum).

Touko r., Kiv., Lamium ja Galeopsis. Piikkiäinen, Sakk. Kyyhkysen touko, Kiv., Polytricum commune, Björnmossa
-- Käen nisu, Ruov., P. Ketun ruis, Saarj. Kyyhkyisen ruis, Jäms. Variksen ruis, Piel. Hiiren ruis, Orim. Arv. Käen eli Suden petket, Haartm. — Nämät kaikki sanotaan erinomattain varresta ja siemen pesästä. Muita tavallisia nimejä ovat: Sammal, Tom., Loht. Sammale Satak. Sammas, Väh. Kyr. Lempi sammal, Paavol. Suven (Suden) t. Hukan sammal, Sääm., Parikk. Su'en sammal, Siev., Kem., Tom. Rahkasammal, Loht., Satak., Ij. Falkia sammal, Raum., Hukan sammal, Kain., L.

Touko-mettisen ravinto, Till., Orobus vernus.

Tschaiju A, Imp., Add. Kasvaa Kiidelän kylän maalla Linnavuoren alla, eikä missään muualla niillä tienoilla. Siitä keittävät aivan hyvää tschaijua (teetä); se on joku palka-heinä (leguminosa).



Tsaiju h., k. Kiro r. ; Nummen kukoistus.

Tsiilahainen, k. Nokkonen.

Tuhat-latva, Uud. Kalevalassa.

Tuhka-poltorainen, k. Rauta-nokkonen.

Tuhkelo, Tuhkiainen, k. Maan muna.

Tuhkurin r., k. Maa-minttu.

Tuhla, k. Peruna.
- Ukon tuhnio, Raut., arv. Puccinia graminis, Mörkrost-
- Tuli k., h., r., k. Hanhen jalka; Kärpäsen k. ; Hepo hierikkä; Rusko r. ; Vihava varsan polvi.

Tuli hormu, k. Horsma.

Tuli nunnu, Kok., Ranunculus flammula, Ältgräs. Kleini r., Rvll. Tulikad, Vir.

Tulen lento h., Sakk., Heinj., Räis., Filago arvensis. Jänön jäkärä, Heinj. Kissan käpälä, Heinj. Rupa heinä, Sakk. — Tulen lento on se mikä viskaa rokon ihmisen
pintaan, lehmien nännihin jne.

Tulen lento, k. Hopia h.

Tuomi, jp. ("tuttu Tuomi muista puista"), Prunus padus, Hägg
- Tuomikka, (en. ) Katt. Tuobma, Lapp., Sjögr. Tomikas, Tomi, Vir.
- Ora tuomi, E., Prunus spinosa, Slån. Skärkebär.

Tupakka, jp, , Nicotiana tabacum, Tobak. Heijakko, Heijakon pökkiä, Kuhm. Mahvorka, Inger. Nurkantakuinen, rap. Palduri, Raum. Sieveli, Sav., L. Pieneksihakattuna: Nokkonen, Kain. Rohtoja, Ruov. P. Rouheita, Moiihij., Forsberg-. Tambak, Tj.
- Ukon, Köyhän Tupakka, k. Kynttilä h.
- Villi tupakka, k. Hammas h.
- Veitsen tupen k., k. Piispan k.

Tupsu k., k. Apilafi.

Turska hapen, k. Sampaan lakki

Turvessara, k. Sara.

Tuulen kopra, k. Kuolleen kopra; Koivu

Tuulen sääri, k. Horsma.

Tuuli-ahmalo h., k. Paukku h.

Tyrni, Raum., Hippophae Rhamnoides, Hasstörne-

Tyrä h., E. Herniaria glabra.

Tyrän neste, RvlL, Euphorbia Helioscopia.

Tyrä r., k. Rampa r.

Tytti-kääpä, k. Jänön kääpä.

Työ, k. Hamppu.

Tädyn r., k. Kuiva nori h.

Tähti r., k. Härkin h.

Tähtyri, k. Niitun hatikas.

Täi h., Loht. Ei taida varsin olla samaa kun Saivar heinä, vaan jotakin muuta pientä nurmi-heinää, k. Pihan nurmi; Saivar h.

Tähkäpää h., k. Puntarpää.

Täsmän r., k. Usman r.

Tävyjä, Nurmj., Usnea plicata (? Lichen pulmonaiius, Lungmossa). Keuhkoja, s. p. Myös sanotaan näitä "kasvavan kuusessa". Raidan keuhko {Rämmäle)? Koivun naava, Puolank., L. Räkä-hapena, Lt.

Uisma h., Lauk. (arv. = Visma h. Loht. ). Sitä on kaksi lajia: punaista, joka arvataan miesväelle, jakeltaista (arv. -s Piiskun lehti), joka vaimooväelle arvataan hyväksi hautoa kun on Uisman (Kuisman) paise. k. Piiskun lehti; Kiro r.

Uistin h., k. Hapset

Ukkosen h., k. Maan krassi.

Ukkosen h., Ukkosen takiainen, k. Takiainen.

Ukon istukas, Piel., Ikal., Raphanus Raphanistrum, Åkertättika.
- Ukon nauris, Nurin., Orim., Jäms., Saarj. Ukonpalko, Viip., L. Pölkky h., Viip, , L. Reikas, Vir.

Ukon kaura, k. Kaura.

Ukon krassi, k. Sau.

Ukon kulppu, k. Kulppa.

Ukon lehti, k. Hökä h. ; Takkiainen.

Ukon lumme, k. Sammakon k.

Ukon nauris, k. Pamppu.

Ukon narsku, k. Kara h.

Ukon palko, k. Pamppu.

Ukon tuhnu, Ukon tussu, k. Maa muna.

Ulpukka, Läng-., Järns., Loht., Nymphaea lutea, Gul Räckros. Ulppu, Luh., V. Pulpukka, pm., Läng-., Piel., Pulpukainen, Viip., L. Keltainen kilpi lehti, Schartau (H. Neuv. s. 11). Kilvenk., Mäntyh. V. Kupukanlehti, Till. Lommakon k., Pern. Lumme, -pehia, Savit. Lumpeen k., Karj., L. Lumpheen k., Sim., V., Piel. Keltalumme, Kelta-nupukka, Schartau. Kulta-lumme, väl., Runoissa. Lupukka, Ijv Siik., Loht., V. Nupukka, Suorsan nupukka, Tyrv. Nasekkä, Aejmelaeus. Sijan pamppula, -ppuloi, Viip., Antr. Upukka, Eur., Lap. Keltanen upukka, Loim. Klupu k., Tom., V. Plumpusia, Väh. Kyr. Piika-pumppuinen, Orim. Kelsed kuppo lehed, Vir.
- Valkonen ulpukka, Jäms., V. ja muuhalla, Nymphaea alba, Hwit Räckros. Kajakan ulpukka, -akko, Kiv. Ihmisen pulpukka, Heinj. Pulppu, Karst., V. Pulpukka, pm., Lauk., Saarj., Piel. Hanhen k., Luh., V. Kajakka, Loht., Kaijakka, Läng. Kuupukka, -n lehtiä. Kilven k., Mäntyh., V. Lumpehut. Lumme, pm., Lauk., Saarj., Piel. Näsäke, Holl., H. Päivä k., Lesti, V. Päivän kakkara, Tom., Ij., V. Plummu, Loht. Valkosia plumpusia, Väh. Kyr., V. Upukka, K. Hanhen upukka, Lapa. Valkonen lupukka, Siik. Valkonen nupukka, Loim., V. Varsan nupukka, Tyrv. Valgad kuppo lehed, Vir.
- Mäki nipukka, k. Loka h.

Uni k., Rvll., Paparer, wallmo Maggunad, Moon lillid (Saks. Mohn), Vir.

Usman r., Jäms., Melilotus officinalis, Honings klöfwer. Däsmän r., Till. Täsmän. Haartm. Haisnkka; E. Mesikud (=Mesikot), Vir.

Utiainen (Uttiainen?), Utu h., Fumaria hygrometrica, Wåtwäders mossa. Hiiren ruis.

Uuvana, k. Rampa r.

Vaapukka, Vaaran-vattu, Vaderma, Vagrarma, k. Vattu.

Vaha-laukku, k. Sieni.

Vahteri, Läng-., Järns., Lauk., Sysm., Acer platanoides, Lönn. Waaher, Viip., Sakk., Katt. Vahder, Raum. Vahtera. Kang-., Vatj. Vaahteri, Pus., Virol. Valarna, L. Ämmänpuu (pienempi), Virol. Vahtra, Vahter, Vaher, Jallai? Jallakas? Vir. Vaschtar, Mar.

Vaivasen hiiren herne, k. Virvilä.

Vaivaisten k., Virt., Euphrasia officinalis. Ögontröst Hammas h., Räis. Lasten lein A., Virt. Nummen kukoistus, Haapaj. Jamakka nor' h., Antr. Koiran riis h., Räis.

Vaivais koivu t. varpu, Vaiveri, k. Koivu,

Vaiveri, Heinj., Andromeda polyfolia, Röd-Pors. Variksen lapa, Heinj. Neva-kanerva, Rvll.
- Siemen-vakka, Till., Peziza lentifera (?).

Valarna, k. Vahteri.

Valerma, Varelma, k. Vattu.

Vralkia juuri, k. Juolas.

Valkia k., k. Harakan k.

Valkia sammal, k. Peuran jäkälä; Sammal.

Valkia pää, k. Kirs h.

Valkian puolen lehti, k. Läädc

Valkopää-apilas. k. Apilas.

Valkopää, k. Kirsi h.

Valokki, Valakko, k. Muurain.

Valvatti, k. Piikkiainen;Maito h
- Pellon vanha, k. Pellon.

Vännen r., k. Kangas-kumina.

Vanne'puu, Virol. (m Vitsapuu Vir. ). Virosta ostetaan Virolahden puolella tämän puun varpuja piipun varsiksi, kahdesta kopekasta kappale. Me olemme vieläki epäilyksissä mitä puuta tämä lienee. Virolahden pitäjässä sanotaan kasvavan yhtä lajia puuta, joka kutsutaan vanhaksi koivuksi. Me muistamme aivan hyvin entisen oppineen vijan, joka sammalen kutsui lahopuuksi; mutta tämä vanha koivu, jota emme kuitenkaan saanut nähdäksemme, selitettiin niin ettei se ole mikään koivu lainkaan, vaan peraten toista puuta. Kaikkein tarkemmin kysyttyä, luulisimme sen olevan Crataegus Oxyacantha, Hagtorn. Kosk' emme taas ole joutunut sen paremmin tietämään mitä lajiapuuta Virolahden Vanne'- puu ja Virolaisten Vitsapuu on, niin olemme ruvenneet arvaamaan kumpaisenki nimen: Vanha koivu ja Vanne'puu tarkoittavan samaa puuta, niinkuin Ulmus kutsutaan Kynne'puuksi, Kynneppäiseksi. Jääköön toisten paremmin selitettäväksi. Saamme ainoastaan muistuttaa, että Crataegus Oxyacantha Viroksi kutsutaan: Viirpuu, Lemmen puu; sen marjat: Mahk-, Mähk-, Maakmarjad, ja että Tillandz sitä kutsuu Saksan Pihlavaksi.

Vareksen hattu. k. Piistos h.

Vareksen leipä, k. Miespuolen eläimen kuiva Nori h.

Vareksen lapa, k. Vaiveri.

Vareksen marja, Vareksen varsi, k. Harakan mustikka.

Vareksen ruis, k. Kyyhkyisen touko.

Vareksen varpaat, k. Kelta; Katin nauris; Kuolleen koura; Sanajalka.
- Harakan varpaat, Tuus., Nurmj., Sääksm., Suomenniem., Sääm., Parikk., Sav., Lycopodium clavatum, Mattegräs. Variksen varpaita, Jäms., Haapaj., Viip., s. t. Variksen lapoja, Pyhär., Käis., Sakk., Rvll. Variksen lappeita, Heinj. Katin-, Ketun-, Kissan liekoja, Sääksm., Tyrv. Pyyn paula, Rvll. Kelloja (= Keltoja), Laptr., Orim., Piel. (k. Kelta). Reikon (? Riekon)häntä, Ruok. Sihvilä A., Äht. Siivilä h., Loht. Siiviläin r., Eur., Törnr. Siemenet kutsutaan mp. Kärpäsen tuutiksi, ja myös Nihtiksi; kun niitä polttaa, niin pöläjävät. Lapset huviksensa puhaltavat sitä läpi pillin pitkin pöytää kärväisten päälle, jotka siitä kuolevat.

Varpuisen rieska, k. Neula r.

Varpuisen ruoka, k. Nukulais-humala.

Varsan kavio, k. Kavio; Lahnan k. ; Luuvalon k.

Varsan polvi, k. Kurjen käpälä; Pihan nurmi.

Vasikan marja, k. Taikinaineu.

Vasikan silmä, k. Sammakon k.

Vata r., k. Arho.

Vatsa r., k. Rätvänä.

Vattu, -ttuja, Teisk., Viit., Kuop. (Rancken), Savit., Valkial. V., Heinj., Sort., Rubus idaeus (ja fruticosus?), Hallon, (Ris-Hallon Ing-.). Vatukko, pm., Jäms., Pirkk., Vatun varsia, Jäms., Saarj., Juv., Piel. Faderma, -ia, Raum., Sastm., Lemp. Fadermaisia, Myn., Add. Faderma pensas. Till. Faraimet, Pus. Halloin, -aimia, Nurm., Orim., jm. Hallamii, Helsing-., Tuus., Nurmj., Viht. ja en. "Ala-hämeessä" (esim. Pyhtäällä), Rausi. Maaram, -Maaramia, Orihv. Korpil. (jm. Hämeessä), Kilpinen. Varsi-maaramia, Hämeeni., Sirelius. Vaarain, Pirkk., Pohj., Kyr., Kem., Tom. Vaaram, -ame, -ran, -ma, Vaaramia, en., Pohj. Vaaran-vattu, Pohj., L. Vaapukka, Katt. (Groundstroem), Jääsk., Viip., Ing-er. Vapukka (?), Raut. Vaderma, Kark., Asp, Häm. Kyr. (myös Valerma). Varelma, -Irnii, Sääksm., Pirkk., Teisk., Lemp., Tyrv. Vaterma, Vaterna, Vavarna, Virol. Babarmoine, Tihvinan Veps. Vagarma, Petrosavodskan Veps. Vagoi, Ven. Karj. Vaar marjad, Varikud, Vabare im, Vabarna, Vavarma. Vir. Jong-ak Utsj., Jungoh Enar., Sjögr. Gapper muorje, Sv. B., Lapp. Ingisch, . Mar.

Vattu vatukka, k. Luhdikka.

Veden märkä, k. Limma.

Vehka, -oja, jp., Calla palustris, Missne Vehma, Loht. ("Vehma leipä"). Veh'asta vieläki Yli-Savossa tekevät leipää. Siitä kasvusta on monen paikkakunnan nimi: Vehkalahden pitäjä, Vehkalahti Orihv., Vehkakoski, Ruov. jne.

Vehka, k. Raate'.
Mäki vehka, Burj., Törnr., Jäms., Orim., Convallaria polygonatum (multiflora, Viip.), Blockblad, Salomons sigill.
- Harakallion h., Kirv. Kurjen k., Vivolin. Lehmän kieli, Hatt., Regn. Kuiva nor' h., Antr. Verevä j., Till. Petrid, Kytöve r., Kuutöve r., Luu töbe (Luuvalo) r., Vir.
- Peuran vehka, k. Raate'.

Vehniä, k. Vehka.

Vehniä sammal, Loht., k. Sammale.

Vehnä, k. Nisu.
- Juola-vehnä, k. Juolas.
- Tattar-vehnä, k. Tattari.

Vennäpuu, k. Niini.

Venymä h., k. Rampa r,

Venäläinen, k. Kärrike, Ohdake.

Verapuu, k. Kiro r.

Verevä j., k. Mäki-vehka.

Veri A., Sakk., Käk., Elymus arenarius, Starndhafra. Ranta h., Rvll. Sakkulassa Kiviniemen hiekka-rannalla sekä Laatukan rannalla Pyhäjärven ja Käkisalmen välillä kasvaa tätä tienvierissä paikka-paikoin ja luullaan kasvanneeksi Venäläisten verestä. Mainitut paikat ovatki vanhoja sotipaikkoja.

Veri h., k. Pääskysen r. ; Rätvänä.

Veri-rnaksa h., k. Maksa.

Veri-mänty, k. Honka.

Punainen veri h., k. Hiiren nokka,

Sijan veri h., Viip., L., Rvll, Hypericum perforatum, Johanis ört. Juhannes k., Ganander. Juhanneksen k., Till. Kaakoisen r., Rvll. Näste-, Rootsi-, Jaani-, Pöllöpunad, Olankad, Vir.

Vesi-ahma, k. Suo-korte.

Vesi h., k. Arho; Niitun hatikas.

Vesi-korte, k. Korte.

Vesi paju, k. Paju.

Vesi sara, k. Viile h.

Vieru 1., k. Lahnan k.

Vihvilä, Keur., joku Sara heinä. "Kasvaa soissa; pensasta kasvaa monta haaraa, kaikki pienet kun jouhi." Virolahden Vihvilällä sanotaan olevan kolmi-kolkkanen kanta ja yks' sivu siinä kupera, "niinkuin sotaväen pajunetti". K. Taarna.

Vihvilä, k. Arpa h. ; Luikka; Viile h.

Vesi-vihvilä, L. Caiex.

Vesi-vihvilä, k. Taarna.

Viholainen, Nokulais-, Riikolais-viholainen, k. Nokkonen.

Viile h. . Kok., Carex acuta, Blåstarr. Vesi-sara, Rvll.

Viina k. (?), E., k. Polemonium coeruleum.

Viina k., k. Kiro r. ; Piisku.

Viina marja, Viina puu, jp., Ribes rubrum, Röda Winbär. Puna-viinapuu (marja), E. Punaisia herukkoita, Pohj., C. Punased söstrad, Verevä sittiko, Valge sittika, Hansperi puu, Harakanmari, Vir. Jeriekak, Lapp., Sjögr.
- Musta viina marja, k. Oivukka.

Viisilehtinen, Rvllv Potentilla reptans. Ryömiäinen, E.
- Ketun viittoja, k. Kuolleen koura.

Vikate h., Raum., Sparganium erectum ja ramosum, Swärdgräs. Sara h. (?), Sääksm. Vita h., Bibi., L. Karretaga, Lapp.

Vilkka, Kltar 11. 240, Convallaria majalis, Liljekonwalj, Bockblad, Vilkku, -kka, Rvll. Vilkunvalkku, Tickl., E. Kieli h., Loht. Lehmän kietonen, Lt. Lehmän kieli, jp. Neitsy maarian sänky r., Sääksm. Nori h., Jääsk., Florin. illikas, Kere lilli (-minni), Viina lillid, Vilvallikad, Lidsid, Kereke ninni, Vir.

Villapää, k. Luikka; Voi k.

Pelto-villa, k. Kivakko; Veri-maksa lh.

Villi-humala, k. Nukulais-huniala.

Villi koiruoho, k. Pujo.

Villi putki, k. Yrtti.

Villi ruoho, Asikk., Tm., Tickl., Cynoglossum officinale, Hundtunga, Munklöss. Mäki k., Sääksm., Koiran kieli t. Takkiainen, Till. Rassid, Vir.

Villi tupakka, k. Hammas h.

Villi viinamarja, k. Lillukka.

Vilu k. Näitä eroitetaan Lohtojalla 2 lajia: miespuolista, haarasempaa, jämiätnpää, ja Vaimopuolista, hienompaa, k. Kukon marja.

Vilukka, Lt., Anemone hepatiea, Blåsippa Vilu k., Holl., H. - Kiv., liaut. Kirsi k., Kark., Asp, Kiv., Holl., H. Keuhko L, Holl., H. Kylmä k., Teisk. Maksa 1., (väl. ) Kiv. Risti 1., Till. Haava 1., Kalma, k. Maksa rohud, Kylmä elased (= Kylmän eläjät), Vir.

Vinkeriäinen, Teisk., Polygomim Convolvulus, Binda. Humala h., Räis. Koiran humala, Sakk. Kiere h., (k. sitä), Aht. Hevon kusiainen. Kiv. Vesi-luste', Kok. Syhelmä r., Raum. Tattar heinä, Räis. Koiran (Sijan) Tattari, Viip., Pyhär., jm. Visma A., Loht.

Virake, k. Hepo-hierikkä.

Virma r., k. Rampa r.

Virna. k. Kiere h. ; Härkin; Kaksos r. ; Nätkin; Paju; Pyöräkello; Virvilä.

Virna, -noja, Raum., Kark., Vicia Cracca, sylvatica, jne. (koko suku). Ruotiksi: Wirnor, Raum. Virne, Virneitä(?). Häm. Kyr. Virvilä, Kurjen virvilä, Kok., Virveli, Rvll. Hiiren herne, jp. Hiiren papu, Myn., Tamp. Hiiren rokka, Raut. Kurjen papu, Raum., Myn., Tamp. Kurjen rista, Teisk. Härkyli, Katt. (en. =Eloherne). Nätkimä t. Nätkymä, -ia, pm., Kok. Sini-nätkymiä, Tyrv. Naikin, -kimiä, pm., Kark. Nätkelmä, -tniä, Loim. Hiire herne, Kurre herned, Vir. Sana: Virna, joka on niin monen kasvun nimi, merkitsee jotaki pitkää ja hoikaa. Virolahdella sanotaan esim: "Se on koko virna vitsa", se on, pitkä. Enimmästi myös näyttää osoittavan kiemuraista jotaki.
- Tarttuvainen virna, k. Kiere' h

Virnas r., k. Suolakas.

Virokas, -hkaita, Virol. kutsutaan kaikki semmoiset maan kasvut, joill' on alkuperinen kasvu-voimansa kasvaa pitkäksi; Maatiainen on taas semmoinen, kun on kadottanut voimanja ja kasvaa lyhyvänä.

Viron paju, k. Paju.

Viruma h., k. Pistos h. ; Rampa r,

Viruma nori h., k. Angerva.

Virvel, mon. Virvli, Raum., Vicia jaLathyrus kumpiki. Mysswi, Ing.

Virveli, k. Elo-herne; Virna.

Virvelo, Lembala, joku valkiapää suo h. (k. Luikka).

Virvilä, Kurjen virvilä, Raum., Loim., Som., Ervum hirsutum, Duf-Lins. Hiiren h., Tamp., Antr., Räis. Hiiren näkä, pm., Antr., Räis. Hiiren-riista, Teisk. Hiiren papu (palkoja), Van. Vaivaisen hiiren herne, Loht. Virna, pm., Raum. Läädsad (— Lääteet), Vir.

Virvilä, k. Nätkin; Kurjen papu; Virna,

Visakas, Visapuu, k. Koivu.

Veden visa, k. Limma.

Visma h., k. Vinkeriäinen.

Visna marja, k. Kirsi puu.

Vispiläinen, k. Karhun k.

Visva h., k. Kärpäsen k.

Vita, Lt. Isoetes lacustris, Braxengräs.

Vita, k. Hapset.

Vitsa r., k. Pitkaisen palko.

Vitsas paju, k. Paju.

Vitta-mustikka, k. Oivukka.

Voi h., Lauk., Loht., Lapptr., Juv., Jääsk. . Heinj., Piel., Melampyrum sylvaticum (arvense, pratense), Kråkhwete, Pukhwete. Maite h., Tamp. Maito h., Loht., Ruov. Maitikko t. Variksen jyvä, Tm.

Voi h., k. Nätkin; Kärpäsen k.

Voi &., Raum., Läng-., Jäms., Loht., Mänts., Savit., Viip., Leontodon Taraxacum, Smörblomma. Voi h., Jääsk. Voi nunnu, Tyrv., Raum. Kelta k., Nurmj., Keur., Rautu, Piel. Maitiainen, Tickl., E., Sv. B. Maito h., Jor., Lauk., Jyv. (=Crepis). Mukula-matara, Tamp., Lundahl. Sijan k., Ruov., P. Sijan silmä, Teisk., Padasj., Reg-n. Jälkeen kukoistusta koska se on pörhäpäänä kutsutaan: Häkkivillapääksi, Till., Laukkaalla: Hökköräksi t. Julmuksi. Sille ovat myös seuraavat nimet: Höyhen a., Heinj. Pörrinkäinen, Loht. Sea öitsed, Sea piimä r., Voi roosid (lillid), Varsa kabiad, Vir.

Voi k., Sim., V., Apargia autumnalis.

Voi k., k. Kleini r.

Voi-sieni, Voiteroinen, k. Sieni.

Vormu, k. Ankeria.
- Tuli vormu, k. Horsma.

Vuo h., Jääsk., Ranunculus aquatilis. Arv. Ahvenen r., Ruov., P. Hius h., (k. Akan hapset), Loht. liaani k., Antr., Räis. Njauke, Lapp.

Vuohen kukkanen, Raum., Nurmj., Mänts., Hauli., Holl., Viip., L., Anemone memorosa, Hwitsipp Vuohen herukka, Myn., Add. Vuohen silmä, Teisk., Till. Vuohen silmukka, Sääksni. Harakan k., Loht. Haava l., pm., L. Päivän kakkara, Sav. Karj.

Vuohen miekka, k. Kalmiisi; Kurjen miekka.
- Sini vuohen miekka, k. Miekka.

Vuohen sieni, k. Kanta-sieni.

Vuohen silmä, k. Harakan k. ; Juhanneksen k. ; Kelta k. ; Nappi k. ; Vuohen k.
- Kuolleen vuoteet, k. Kuolleen.

Väinän taimi, Palpa h., Osman käämi, L., Typha latifolia, Kafweldun. Soe tölv (=Suden kurikka), Hunti kurikad (= Suden kurikat), Suo miekat, Vir., k. Osman käämi.

Värvlä, k. Kurjen papu,

Vaannet j., k. Rätvänä.

Yks Jalkanen, Sääksm., joku hely-heinä (Dactylis? Milium?)

Yks-lehtinen, k. Luuvalon k.

Yrtti, Loimj., Antr. (Kaukolan kylän alla paljo), Cicuta virosa, Odört. Iso yrtti, Tamp. Iso r., Lemp. Iso j., Raujn. Jalo y. t. j., Som., Kalm. Katko, Som., Kalm. Myrkky-putki, Heinj., Raut., Lauk. Eläintin myrkky, Loht. Syötänputki, Loht. Villi putki, Loht.

Yskä r., k. Lahnan k.

Yököin l., Till., Ping-uicula vulgaris, £dtgtag. Piimä r., E.

Äijän parta, k. Parta.

Äikä j., k. Piparuutti.

Äitipuoli, -len k., Tamp., Äht., Raut, , Tamm., Viola bicolor, Stysmorsblomma. Emintimän k., Juv. Huora h., Kok. Päivän kakkara? Jääsk. Jamakka nor h., Antr. Pellavas h., pm., Jääsk. Pistos h., pm., Jääsk. Kanan silmä, Sakk.

Ämmän hampaat, k. Hampaat.

Ämmän kenkä, k. Takkiainen; Sammakon k. Ämmän litukka, Ämmän marja, k. Lillukka.

Ämmän puu, k. Vahteri.

Ämmän ruis h., Antr., Barbaraea vulgaris. Kanan kaali, T.
- Krassi, Till. Narsku, Häm., k. Pamppu; Ukon nauris.

Ängelmä, k. Ankeria; Angerva.

Äpylä, k. Omena.

Ärripurri, k. Kärrike.


Latinalainen Nimistö

Genus - Species - Suomalainen nimi:
Acer - Vahteri.
Achillea millefolium Pellon vanha.
Achillea ptarmica Pärsky heinä.
Acorus calamus Kalmusi.
Aecidium carbo Nokipää.
Aethalium - Paran voi.
Aethusa - Hukan putku.
Agaricus - Sieni.
Agaricus campestris Nummen sieni.
Agaricus deliciosus Ihmisen-, Suola-sieni. Voiteroinen.
Agaricus fimetarius Sitta- (Sonta) sieni.
Agaricus Muscarius Kärpäsen sieni.
Agaricus piperatus? Punikki-sieni.
Agaricus scoradonius Laukka-sieni.
Agaricus subdulcis Lampaan sieni
Agaricus violaceus Sini sieni.
Agaricus Löpö-sieni.
Agaricus - Maito-sieni
Agaricus Mynä.
Agaricus Oravi-sieni.
Agaricus Rousku-sieni.
Agaricus Silakka-sieni.
Agaricus Suden sieni.
Agaricus Voi-sieni.
(Agrimonia Maarian kadakad).
Agrostemma Auran kukka.
Agrostis spica venti Kastikainen.
Aira Nurmikas.
Alchimella Ruusun ruoho.
Allium Kynsi-laukka.
Allium sativum Kynsi-laukka.
Allium schonoprasum Purju.
Allium cepa Sipuli.
Alnus glutinosaLeppä.
Alnus incana Kuivan maan leppä.
Alopecurus - Puntarpää.
Andromeda polyfolia Vaiveri.
Andromeda calyculata Hanhen paju.
Anemone hepatica Vilukka.
Anemone vernalis Kangas kukka.
Anemone pulsatilla Lummi kukka.
Anemone nemorosa Vuohen kukka.
Angelica (et Heracleum )Karhun putki.
Anthemis Harakan krekale.
Anthemis tinctoria Kelta kukka.
Anthoxanthum Haju heinä.
Antirrhinum linaria Sijan hammas heinä
Apargia autumaalis Voi kukka.
Apium petroselinum Persilja.
Aguilegia Leijona.
Arbutus Sijan puola.
Arctium Takkiainen.
Artemisia Pujo.
Artemisia absinthium Koi ruoho.
Artemisia abrotanum Saksan kataja.
Arundo sylvativa Haara-ruoko.
Arundo phragmitesuoko.
Arundo stricta Ohra heinä.
Arundo arenaria Taarna.
Asperugo Terhus.
Asperula Maratti.
Asplenium ruta muraria Kauniainen.
Asplenium viride Ruumiin koura.
Aster tripolium Veri-maksaheinä
Atriplex Savike.
Avena sativaKaura.
Avena fatuaUkon kaura.
Avena pubescensMäki-kaura.
Baeomyces rangiferinus Peuran jäkälä.
Baeomyces pyxidatus Kallio-karsku.
Barbaraea Ämmän ruis.
(Bellis Hanne persed).
Berberis Karkiainen.
Beta vulgaris Puna-juurikka.
Betonica Kur'en pilli.
Betula alba Koivu.
Betula nana Vaivais-koivu.
Bidens tripartita Kelta-takiainen.
Boletus Kääpä, Tatti.
Boletus fomentariusKoivun kääpä.
Boletus igniarius Pakkula.
Boletus svaveolens Raijankääpä.
Boletus cellulosusMaito-känsä.
Boletus edulis Lehmän sieni.
Boletus scaber Hepo-tatti.
Boletus bovinus Voi-sieni (tatti)
Boletus varius? ehko.
Botrychium lunaria Lukku ruoho.
Brassica campestris Narsku.
Brassica rapa Nauris.
Brassica napobrassica Juurikka.
Brassica oleracea Kaali.
Briza Jänes ruoho.
Bromus Kattara.
Butomus Sarpa.
Byssus jolithus Kiven tiera.
Calla Vehka.
CalthaSammakon kukka.
Campanula Kello kukka.
Campanula rotundifolia Kurjen kello.
Campanula persicifolia Iso sini-kello.
Campanula glomerata Pääskyn kello.
Campanula trachelium Leviänlehden kello.
Cannabis Hamppu.
Cardamine Maan krassi.
Carduus Ohdake.
Carduus öanceolatus Kärrike.
Carduus heterophyllas Harja heinä.
Carduus crispus Ruotsakko.
Carduus palustris Piikkiäinen.
Carex Sara heinä.
Carex arenariaSara heinä.
Carex dioica Taarna.
(Carex capillaris Sappan suine.)
Carex vesicaria Lapin sara.
Carex caespitosa ätäs sara.
Carex Acuca Viile' heinä.
Carex riparia Ranta-sara.
Carex Vesi-vihvilä.
Carum carvi Kumina.
Centaurea cyanus Sini-kauno.
Centaurea jacea Puna kauno.
Centaurea scabiosa Rauta yrtti.
Chaerophyllym Koiran putki.
Chelidonium Pääskyisen ruoho.
Chenopodium Savike.
Chrysanthemum Harakan kukka.
Chrysoplenium Lumi kukka.
Cichorium Sikuri.
Cicuta Yrtti.
Cochlearia armoracca Piparuutti.
Comarum Kurjen käpälä,
Conium Iso yrtti.
Convallaria majalis Vilkka.
Convallaria polygonatum Mäki-vehka.
Convallaria bifolia Hiiren korvan lehti
Convolvulus Pyörä-kello.
Cornus Kanukka.
Corylus Pähkinäpuu.
Crataegus Vanne'puu?
Crepis Sijan silmä.
Cucubalus Koho ruoho.
Cucumis Gurkku.
Cuscuta Nukulais-humala.
Cynoglossum Villi ruoho.
Dactylis Koiran ruoho (?).
Daphne Näsiäinen.
Datura Neula-omena.
Daucus Porkkana.
Delphinium Kukon kannus.
Dianthus deltoides Pääskyn kukka.
Digitalis Piispan yrtti.
Draba Kynsi ruoho.
Drosera Kiima heinä.
Elymusarenarius Veri heinä.
Empetrum Harakan mustikka.
Epilobium Horsma.
Equisetum Korte.
Equisetum arvense Karva-korte.
Equisetum palustre Suo-korte.
Equisetum fluviatile Vesi-korte.
Equisetum hyemale Huosian.
Erica Kanerva.
Erigeron Verimaksa heinä.
Eriophorum Luikka.
Eriophorum latifolium Kirs' heinä.
Eriophorum vaginatum Piirto-luikka.
Ervum Virvilä.
Erysimum cheianthoides Ukon nauris.
Erysimum alliaria Kynsilaukan yrtti.
Erythaea centarium Ranta-sappi.
Eupatorium Punalatva.
Euphorbia Tyrän neste.
Euphrasia officinalis Vaivaisten kukka.
Euphrasia odontites Pelto-kanerva.
Faba Härkä papu
Festuca Nata heinä.
Filago Tulen lento heinä
Fontinalis Lädäke.
Fragaria Mansikka.
Fraxinus Saarni.
Fucus hauru.
Fumaria Kaksos ruoho.
Galcopsis Peipinen.
Galium aperine, uliginosum etc. Kiere heinä.
Galium boreale atara.
Galium verum Ruumiin heinä.
Gentiana campestris Kuisman ruoho.
Gentiana amarella Horkka heinä.
Geranium Kurjen nokka.
Geranium sangvincum et robertianum Pistos ruoho.
Geranium eleutarium Toukka.
Geranium sanguineum Hiiren nokka.
Geum Karva-kellukka.
Glechoma hederacca Maa-humala.
Glyceria flustans Partsi heinä.
Gnaphallum Kissan käpälä.
Hedera helix Muratti.
Helianthemum Auringon kokeet
Helianthus Auringon kukka.
Heracleaum Karhun kämmen.
Herniaria Tyrä heinä.
Hieracium pilosella etc. Nutterva.
Hierochloa Haju heinä.
Hippohae Tyrni.
Hippuris Kukon kuusi.
Hordeum Ohra.
Humulas Humala.
Hyoscyamus Hammas ruoho.
Hypericum quadrangulare Kiro ruoho.
Hypericum perforatum Sijan-veri heinä.
Hypnum Sammal.
Hypochacris Patukka.
Impatiens Fleini ruoho.
Inula Oulanninjunri.
Iris pseudacorus Kurjen miekka.
Iris germanica Sini vuohen miekka.
Isatis Morsiamen kruunu.
Isoetes Vita.
Juncus Arpa heinä.
Juniperus Kataja.
Lamium Pillike.
Lamium purpureum et amplexicaule Puna-pillikäs.
Lamium album Valko-pillikäs.
Lamium et Galeopsis Touko ruoho.
Lathraea Suomukka.
Lathyrus Nätkin.
Ledum Suon pursu.
Lemna Limma.
Leontodon Voi kukka.
Lepidium ruderale Maannouseman ruoho
Lepidium campestre Ahde krassi.
Lichen aurantiacus Salavan hapen.
Lichen fraxineus Saarnipuun hapen.
Lichen islandicus Kangas-jäkälä.
Lichen saxatilis Tiera.
Lichen pulmonarius Tävy.
Lichen sepincola Naava.
Lichen ventosus Puhurin hapen.
Lichen Karmu?
Ligustrum Liperi
Linnaea Rampa ruoho.
Linum usitatissimum Pellava.
Linum catharcticum Sijan pellava.
Lolium Luste'.
Lonicera Kuusain.
Lotus (?Anthyllis) Ämmän hampaat.
Lupinus Kohvi-papu.
Luzula Sarpa heinä.
Lychnis dioica Paukku heinä.
Lychnis viscaria Tervakka.
Lucoperdon Maa-muna.
Lycopodium complanatum Kelta.
Lycopodium clavatum Harakan varpaat.
Lycopodium selago Riisi ruoho.
Lyvopus Ranta minttu.
Lycopsis Punainen harjan kieli
Lysimachia Kuisman heinä.
Lythrum Pukin parta.
Malva Katin nauris,
Marchantia Ristin lehti.
Matricaria chamomilla Juhanneksen kukka.
Matricaria inodora Papin kukka.
Melampyrum sylvaticum, arvense etc. Voi heinä.
Melampyrum nemorosum Pietarin papu.
Melilotus Usman ruoho.
Mentha Kala heinä.
Menyanthes Raate.
Merulius cantharellus Pirun sieni.
Millum effusum Hiki heinä.
Molinia Kivi heinä.
Morchella esculenta Kanta-sieni.
Mucor Home'.
Myagrum Kitu-pellava.
Myosotis scorpioides Ikävän kukka.
Myosurus Hiiren häntä.
Myrica Meri-humala.
Nardus Jussikko.
Nasturtium Sirkan silmä.
Nepeta Kissan minttu.
Nigella Neito ruohossa.
Nicotiana Tupakka.
Nymphaea Lumme.
Nymphaea lutea Ulpukka.
Nymphaea alba Valkonen ulpukka.
Oenanthe Paha putki.
Ononis Orakko.
Onopordon Pistonpuu.
Ophioglossum Kärmeen kieli.
Ophrys? Ahdepellava.
Orchis maculata etc. Kämmen kukka.
Origanum Meirami.
Ornithogalum Neula ruoho.
Oribranche Nälkäinen.
Orobus vernus Toukomettisen ravinto
Oschillatoria Limaska.
Oxalis Ketun leipä.
Papaver Uni kukka.
Paris Kärmeen marja.
Parnassia Luuvalon kukka.
Pastinaea Mora juuri.
Pedicularis sylvatica, palustris Tasku-näreh.
Pedicularis sceptrum Carolin. Hevoisen sääri,
Peltidea aphtosa Sampaan lakki.
Peltidea arctica Norrlarmin hapen.
Peziza Siemen vakka,
Phalaris arundinaccea Ruko.
Phaseolus vulgaris Turkin papu.
Phellandium Vesiruusun lehti.
Phleum Hiiren häntä.
Pimpinella saxifraga Kansas-kumina.
Pimpinella anisum Aneksia.
Pingvicula Yököinlehti.
Pinus Havupuu.
Pinus sylvestris Honka.
Pinus abies Kuusi.
Pinus larix Ulkomaan näreh.
Pisum Herne.
Plantago Rautaiehti.
Poa Nurmikas-lauha.
Polemonium Viina kukka.
Polygonum viviparum Hevoisen kusiainen-
Polygonum concolculus Vinkeriäinen.
Polygonum dumetorum Koiran tattari.
Polygonum amphinium Rusko ruoho.
Polygonum aviculare Pihan nurmi.
Polygonum persicaria Varsan polvi.
Polygonum hydropiper Vihava varsan polvi
Polygonum fagopyrum Tattari.
Polygonum vulgare Himarre'.
Polygonum filix mas Kuolleen koura.
Polytricum commune Kyyhkysen touko.
Polytricum juniperinum Kara-sammale.
Populus tremula Haapa.
Portulaca Paisu ruoho.
Potamogeton Ahvenan ruoho.
Potentilla anserina Hanhenjalka.
Potentilla reptans Viisilehtinen.
Potentilla argentea Hopia heinä.
Potentilla norvegica Päivän ampuma.
Primula Orhinpään kukka.
Prunella Suon pillike.
Prunus spinosa Ora-tuomi.
Prunus padus Tuomi.
Prunus cerasus Kirsipuu.
Pteris Sanajalka.
Pyrola chlorantha Myyrän korva.
Pyrola rotundifolia Varsan kavio.
Pyrola uniflora Ruumiin madon yrtti
Pyrola umbellata Karhun kukka.
Pyrus malus Omenapuu.
Quercus Tammi.
Ranunculus acris Kärpäsen kukka.
Ranunculus aquatilis Vuoheinä.
Ranunculus flammula Tuli-nunnu.
Ranunculus ficaria Maan päähkänä.
Ranunculus nivalis Norsa.
Raphanus sativus Räätikkä.
Raphanus raphanistrum Ukon istukas.
Rhamnus frangula Paattain.
(Rheum digynum Habro.)
Rhimanthus Tasku.
Ribes alpinum Taikinainen.
Ribes rubrum Viinapuu (marja).
Ribes nigrum Oivukka.
Ribes uva crispa Karva-marja.
Rosa Orjan tappura.
Rubus idaeus Vattu.
Rubus saxatilis Lillukka.
Rubus arcticus Luhdikka.
Rubus chamaemorus Muurain.
Rumex crispus, acutus etc. Hepo-hierikkä.
Rumex acetosa Suolakas.
Sagittaria Keihään lehti.
Salix Paju.
(Salix reticulata Sedga skirrek.)
Salix fragilis Hala-paju.
Salix pentandra (? viminalis) Hanhen paju.Salix viminalis? Kori-paju, Vesi-paju.
Salix Salava.
Salix cinereaNahka-paju, Vitsas-paju
Salix capraea Raita-paju.
Salix glauca (et fusca?) Virna-paju, Sirka.
(Salix herbacea Kiron lastak.)
(Salix fusca? Sicdg-a.)
Scabiosa arvensis Lammas heinä.
Scabiosa succisa Pirun purema.
Schoenus albus Piirto heinä.
Scirpus palustris Sälli.
Scirpus maritimus et lacustris Kahila.
Sclentranthus Jäsen heinä.
Scrophularia Sijan leuka.
Scutellaria Kuisman heinä.
Secale Ruis.
Sedum acre Kukon marja.
Sedum telephium Maksa heinä.
Sempervivum Katto-laukka.
Senecio vulgaris Kivakko.
Serratula Lääde.
(Silene nutans Rand reia rohud.)
Silene noctiflora Koho ruoho.
Silene rupestris Papu-nori heinä.
Sinapis arvensis Pamppu.
Sisymbrium sophia Sau.
Solanum tuberosum Peruna.
Solanum dulcamara et nigrum Koisonpuu.
Solidago Piiskun lehti.
Sonchus Maito heinä.
Sorbus aucuparia Pihlaja.
Sorbus hybrida Härkäpuu.
Sparganium simplex Vikateh.
Sparganium natans Akan hapset.
Spergula Härkin heinä.
Spermodia clavus Karjun hammas.
Sphagnum Rahka-sammal.
Spiraea filipendula Kiven kimalainen.
Spiraea ulmaria Ankeria.
Spumaria Kärmeen sylky.
Stachys Riien kopra.
Stellaria graminea, glauca etc. Hatikas.
Stellaria media Arho.
Symphytum Must juur.
Tanacetum Nappi kukka.
Taxus Puna-kataja.
Thalictrum flavum Angerva.
Thlaspiarvense Kukkaro heinä.
Thlaspi bursa pastoris Kara heinä.
Thymus Nummen kukoistus.
Tilia Niini.
Tormentilla Rätvänä
Tremella juniperina Katajapilvi.
Trientalis Sydänmarjan kukka.
Trifolium Apilas.
Trifolium pratense Punapää-apilas.
Trifolium medium Paula ruolio.
Trifolium reens, hybridum Yalkopää-apilas.
Trifolium spadiceum Mustapää-apilas.
Trifolium agrarium Kuiva-ahmalo heinä,
Trifolium arvense Kirppu heinä.
Triglochia Suolakka.
Triticum vulgare Nisu.
Triticum repens Juolas.
Trollius Loka heinä.
Turritis Pitkäisen palko.
Tussilago farfara Lahnan kukka.
Tussilago petasites Ruttojuuri.
Typha angustifolia Osman käämi.
Typha latifolia Väinän taimi.
Ulmus Kynneppää.
Urtica Nokkonen.
Urtica dioica Nokkonen.
Urtica urens Rauta-nokkonen.
Usnea hirta et barbata Rämmelet.
Usnea plicata Tävy.
Vaccinium myrtillus Mustikka.
Vaccinium uligosum Juovukka.
Vaccinium vitis idaea Puola.
Vaccinium oxycoccus Karpalo.
Valeariana Karja ruoho.
Verbascum Hammas ruoho.
Verbascum thapsus Kynttilä heinä.
Verbascum nigrum Hökä heinä.
Veronica chamoedrys Maa-minttu.
Verbascum officinalis Kuiva nori heinä.
Verbascum serpyllifolia Orpolapsen kukka.
Verbascum longifolia Koiran häntä.
Verbascum beccabunga Ampiaisen kukka.
Viburnum Koiran höyspun.
Vicia cracca, sylvatica, etc. Virna.
Vicia sativa Elo-herne.
Vicia cracca Hiiren herne.
Vicia sepium Kurjen papu.
Vicia (et Lathyrus) Virveli
Viola bi- et tricolor Lesken heinä.
Viola bicolor Äitipuoli.
Viola tricolor Harakan hattu.
Viola canina Miespuolen eläimen kuivanori heinä.
Zea Taivaan ruoho.
Zostera Kokalmus.