Taiwaan sininen wäri.

Lappeenrannan Uutiset 27, 7.3.1891

Taiwaan sinisestä wäristä on aikain kuluessa laskettu jos jonkinlaisia arweluita, ja wielä tänä päiwänä kuulee siitä selityksiä, jotka jo owat aiwan wanhentuneita, eiwätkä ensinkään pidä paikkaansa. Niinpä wäitetään usein, että ilma samoin kuin wesikin näyttää wahwoissa kerroksissa siniseltä, että siis tuo sininen wäri on ilmakehän ominaisuus. Tämä oli ennen muinoin Eulerin ja Chappiuksen mielipide. Ennen heitä oliwat toiset tiedemiehet lausuneet sen mielipiteen, että taiwaan sininen wäri on subjektiwistä, että taiwas oikeastaan on wäritön, s. o. walkoinen, ja ainoastaan näyttää meistä siniseltä, samalla tawalla, kuin silmämme waalealla pinnalla näkee sinisen läntin ja wihdoin koko pinnan muuttuwan siniseksi, jos ennen olemme pitemmän aikaa katsoneet keltaista pintaa. Tähän suuntaan selitti ensiksi asian, niin kertoo meteorologi Bernter, Leonardo da Vinci, tuo kuuluisa italialainen maalari. Göthe selitti myöskin taiwaan siniwärin omalla tawallaan ja puolusti tätä selitystään innokkaasti: Awaruus ja ilmakehä owat itsessään pimeitä, mutta kun waloa lankee niihin, niin saawat ne sinisen wärin samoin kuin walaistu warjo. Owatpa muutamat koittaneet fluorescensinkin awulla selittää taiwaan sinistä wäriä, tuota omituista ilmiötä, joka on meille salaperäinen, waikka se aina onkin silmäimme edessä; niin tekiwät Lallemand ja Hartley.

Newton oli se mies, joka, samoin kuin niin useissa muissakin fysikalisissa problemeissa, astui tässäkin oikealle tolalle, waikkei hän kokonaan päässykkään totuuden perille. Hän lähti siitä tosiasiasta, että ilma heijastaa walkoisen auringonwalon siniset säteet, waan päästää punaiset säteet läpi; syyksi sinisten säteiden heijastumiseen arwelee hän interferenssi-ilmiöitä. Tämä teoria ei kuitenkaan wielä täyttänyt kaikkia waatimuksia, jonka wuoksi lordi Rayleigh w. 1871 muodosteli sitä. Hän luulee taiwaan sinisen wärin syntywän äärettömän pienien kappaleiden kautta, jotka asuwat ilmakehässä, ja joiden läpileikkaus on pienempi kuin 0,00025 millimetriä, s. o. pienempi, kuin lyhyimmät kysymykseen tulewat waloaallot. Kun auringonwalo sattuu näihin pieniin kappaleihin, niin joutuwat ne uuteen pallomaisesti lewiäwään aaltoliikkeesen. Wähyytensä wuoksi eiwät nämä kappaleet kuitenkaan heijasta yhtä paljon kaikkia aaltoja, waan ne heijastawat paljon enemmän lyhytaaltoista, sinistä waloa, kuin pitkäaaltoista, punaista waloa, ja tämä on se syy, miksi taiwas näyttää siniseltä. Jos ilmakehässä taas asuu semmoisia pieniä osia, joiden läpileikkaus on paljon suurempi, kuin aaltojen pituus, niin heijastawat nämä kaikkia waloaaltoja takaisin optikin lakien mukaan, ja heijastunut walo näyttää silloin walkoiselta. Tämä tapahtuu, kun ilmakehässä on semmoisia kappaleita, kuin sumipisaria, pöyjä, y. m; taiwashan näyttääkin silloin waalealta.