Suomi 9, 27.3.1847
(Ruotista suomennettu).
Jo valmis on sun heä-pukuis!
Silkistäpä, sininen;
Myö soatamme sun sulhais luoks',
Ja ikuks' iloon viimen!
Uus ja kaunis morsiain-puku!
Silkistä, sininen. :|:
Kukat ja ruusut, kustaik lai,
Ne kasvaa kaikki siihen;
Voan mistä sulhain tästä sai,
Ja kellen niit' nyt viijään?
Uus ja kaunis morsiain-puku!
Silkistä, sininen. :|:
Jo monta vuotta keträis sie
Keltaista pellavaisi;
Sen säijes hiusta hienompi,
Ja lankais kaunis varsin.
Uus ja kaunis morsiain-puku!
Silkistä, sininen. :|:
Voan kosk' on kosia jo teäll',
Ja viimen vuosiik männyt;
Niin kosk' hään sai mit' haki teält',
Hään kaikk' on sovittanut.
Uus ja kaunis morsiain-puku!
Silkistä, sininen. :|:
*; Lauletaan kuin: "Vi bundit ihop en bröllopskrans" &c. Äsken painettu-Sampo-nimellisessä kirjassa, p. 55, 56.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti