Saksan väriteollisuudesta.

Kutoma- ja Paperiteollisuus 9/1907.

Artikkelin Coloriastolle lähettänyt Martti Kujansuu.
Kuten tunnettua lienee, hallitsee Saksa suurine väritehtaineen miltei kokonaan maailman värikaupan. Vaan hyvin pieni osa niistä jo tuhansiin nousevista keinotekoisista väreistä ja väriaineista, jotka nykyään kaupassa tavataan, ovat muista maista kotoisin. Ja nekin pääasiallisesti Englannista ja Schweizistä. Tieteellisesti kouluutettuine voimineen tekevät saksalaiset suurine väritehtaineen yhä uusia keksintöjä joka päivä ja voitanee nykyään jo varmana väittää, ettei mikään kansa enään pysty heidän kanssaan tässä asiassa kilpailemaan. Siksi syvälle on kemia ja sen kannattama kemiallinen teollisuus iskenyt juurensa saksalaiseen maaperään. Kun näin on, ei kumemksittane sitä tiedonantoa, että Saksan väriaineteollisuus nykyään jakaa osinkoa, jota vaan harvat teollisuusalat kykenevät näyttämään. Niinpä Elberfeldissä sijaitseva väritehdas Friedr. Bayer & Co viime vuodelta antoi voittona 36%, 33% vastaan edelliseltä vuodelta ja toinen samanlainen jättiläistehdas Badische Anilin und Soda Fabrik Ludwigshafenissä jakoi 30%, 27% vastaan edellisellä kerralla. Puhumattakaan pienemistä samanlaisista laitoksista, joiden vuosivoitto vaihtelee 10-30%.

Erehtyisimme, jos luulisimme niiden pääasiallisesti vaan värejä valmistavan. Monet kemiallisen teollisuuden perusaineet niistä saavat alkunsa. Mainittakoon näistä vaan happojen ja erittäin rikkihapon sekä emäksien kuten natriumhydratin valmistaminen. Sekä ne satoihin nuosevat kivihiiliterva-tislaustuotteet, jotka miltei kaikilla elämän aloilla jo sellaisinaan ovat saaneet eri käytäntönsä. Ja milloin joku uusi menettelytapa tai aine onnäyttäytynyt ihmiskunnan teolliselle elämälle välttämättömäksi, ovat väritehtaat panneet kaikki voitavansa liikkeelle viedäkseen inhimillisen neron lopulliseen voittoon. Mieltäkiinnittävin tässä heidän yrityksessään on nykyään typpihapon keinotekoinen valmistus ilman typestä ja hapesta. Tosiasia, jonka onnistuminen ennenpitkään on yhtä mahdollinen ja välttämätön kuin samanen aine on tärkeä ihmiskunnan hyvinvoinnille, olipa sitten kysymys tämän saavuttamisesta teollisuuden tai maanviljelyksen kautta. Sillä kummallekin on typpihappo yhtä välttämätön. Ja kun se luonnon tuote, typpihappoinen natriumi eli Chile-salpietari, joka Chilestä Etelä-Amerikasta saatuna on loppumaisillaan - niin ainakin väitetään - on se valmsitettava keinotekoisesti, sillä sitä paitsi ei ihmiskunta voi olla. Yritykset ovat jo nykyään hyvällä alulla. Ja vesivoimiensa vuoksi joutunee köyhä Norja tämän uuden teollisuusalan pesäpaikaksi. Saksan suurimmat väritehtaat, äsken mainitsemamme Friedr. Bayer & Co ja Badische Anilin und Soda Fabrik sekä väritehdas Aktiengesellschaft für Anilin-Fabrikation Berlinissä ovat ranskalaisten rahamiesten kanssa yrityksen etupäässä. Kun pääoma on noin 50 miljoonaa Sm, saatanee ennenpitkään jotain suuremmoista tähän uuteen teollisuusalaan nähden Norjasta odottaa.

V. M. J. V.