Miksi on lumi ja maito walkoista?

Hämeen Sanomat 64, 10.8.1888

Miksi on lumi ja maito walkoista? Siihen kysymykseen wastaa eras kemisti: Jos annamme lumen sulaa, niin saamme sen sijaan waan kirkasta läpinäkywää wettä ja walkoinen wäri on kadonnut. No niin, lumen walkoisuus on samaa kuin waahdon, sokurin, liidun ja maidon — se ei olekaan mitään wäriä, waan ainoastaan waikutusta. Lumi on kokoonpantu — senhän woimme lumisateella hywin nähdä — lukemattomista pienistä ja hienoista kiteistä, jotka kärjillänsä ja koukuillansa tarttuwat toisiinsa ja muodostawat lumihiuteita. Nämät hiuteet owat tawattoman keweitä ja suurimmatkin niistä antawat sulaneina waan muutaman pisaran wettä. Kaikki muu niissä on ilmaa. Ja tuo ilma jääpi suurimmaksi osaksi lumeen, waikka se ei enään olekaan hiuteena, waan on kowaksi puristettuna taikka sylen korkuisina kasoina. Sisäinen rakennus kinoksessa on, waikka taajempi, kuitenkin sama kuin lumihiuteessakin. Lumen pinnalle sattuwa walonsäde ei woi millimetriäkään sywemmälle tunkeutua heiastumatta takaisin kaikille suunnille lukemattomista ilmalla ympäröittyjen kiteitten pinnoista. Heiastuneessa walossa ei puutu mitään walon-lajia. Sen wuoksi näyttää heiastunut walo samanlaiselta kuin auringon walo, s. o. walkoiselta. Se on se walkoinen, jota me pidämme lumen wärinä. Melkein sama seikka on syynä muiden edellä lueteltujen aineitten walkoiseen wäriin. Ei maidossakaan ole mitään walkoista wäriainetta, sillä juusto-aine, jota woisi siksi luulla, on siinä wärittömänä liuoksena. Mutta maidossa on äärettömän paljon woi-hiukkasia, jotka mikroskoopilla katsoen owat hywin erikokoisia ja joista pienempiä ainoastaan woimakkaimmalla suurennuksella woidaan nähdä. Jokaiseen woihiukkaseen syntyy kuwa auringosta tai muusta walonlähteestä ja noiden lukemattomain walopisteittein wuoksi näyttää maito walkoiselta.