Sinin-Paineesta.

Oulun Wiikko-Sanomia 10, 7.3.1829

Harwat nykyssä koriana aikana mielellään niin kehnoksi jääwät, että he ei hanki ittellensä sinisiä waatteita, waikka wiimmenenki kopeikka monenki kukkarosta sen kautta Painajalle eli Wärjärille meneepi; ja harwat heistä kuitenkin tietäwät mistä sitä nykyssä aikana niin rakastettua ja tyyristä sinin painetta saahaan, eli millä lailla sitä walmistetaan. Sentähen pannaan nyt tähän lehteen tämä lyhykäinen selitys siitä asiasta, niitten tiedoksi, jotka sinisisä koreilewat, tietämättä tämän paineen syntyä, ja ajattelematta kuinka lukemattomat raha-summat meijänki maakunnastamme se joutawa koreuen hulluus, että sinisisä rehennellä, Ulkolaisen kassaan kokoaapi.
Tätä painetta tuodaan etelä Asiasta, joka kuttutaan Ostindiaksi, ja erinomattain Amerikasta. Niisä maisa istutetaan yhtä kaswon laatua, jonka warsi kasuaa 6 eli 8 korttelin korkeuteen, ja kantaa paljon oksia ja lehtiä. Näistä wiheriöistä lehistä ja warsista walmistetaan se tyyris painet, jolla warsin Englanti niin paljon rahoja woittaa.

Näitä wiheriöitä lehtejä ja warsia kootaan poikki leikattuna, jo ennen kukan eli hedelmän aikaa, isoihin ammeisiin, ja kannetaan wettä päälle, että ne makaawat umpi päisä astioisaan. Muutamiin päiwiin perästä alkaa tämä panos lämmetä, ja rupiaa sitten käymään ja wahtuamaan. Sillä aikaa on wesi muuttunut wiheriäksi, ja lasketaan sitten muihin astioihin, joisa sitä kepeillä niin hämmennetään että se wahtuaapi ja wiimmen muuttuupi sinisen karwaseksi. Sitten annetaan astian seisoa' liikuttamatta muutamia wuorokausia, jonka perästä wesi, joka sillon on muuttunut keltaseksi, päältä hiljaa poiskaaetaan, ja astian pohjaan jääpi niinkuin sakia sininen welli, joka sitten ensistä lyödään säkkein, että liika märkyys pois waluupi, ja sen jälkeen pannaan pieniin puu-arkkuin, joisa se wiimmeksi kuiwataan.

Tämä kuiwattu kalu on se tyyris Sinin-painet, joka sen maan kielellä, josta se tuodaan, on Indigo nimeltä, ja jolla Ulkolainen wiepi meijän rahamme, koska me olemme niin joutawat ja mielettömät cttä harmaja Tamppi-kangas, kelpaa meille tuskin työvaatteeksikaan, ja emme ota' esimerkkiä monesta muusta maakunnasta Suomesakin, joka ei huoli' joutawasta koreuesta, waan säästääpi rahansa parempiin tarpeisihin.