Aamulehti 124, 16.10.1888
Työkoulu Hämeenlinnassa on tänä syksynä lawennettu. Se alkoi waatimattomasti pienenä ompelukouluna kaupungin tytöille, mutta ennen pitkää koulun alkuunpanija kannattaja ja siihen kiinnitti kutomisessa taitawan johtajan ja yhdisti siihen kutoma-osaston, joka nyt on ollut kolmatta wuotta toimessa, lewittäen kutomataitoa ympäri Hämeen seutuja ja tuotteitansa Helsinkiin asti, jossa monissa paikoin jo nähdään koulun kauniita teoksia mattoina, huonekalujen päällyksinä, akkunawerkoina y. m. Nyt on kouluun yhdistetty myöskin pieni wärjäys-kota. Siinä oppilaat saawat ottaa osaa kotiwärjäykseen, jota eräässä Tampereen wärjäyslaitoksessa oppinut neiti, Blåfield johtaa, ja jossa, kuten U.S:lle on kerrottu, työn onnistuu hywin. Tämä lisä-osasto tekee koululle mahdolliseksi pikemmin ja warmemmin walmistaa monenlaisia kirjawia kankaita, se kun tähän asti monasti on käynyt hankalanlaiseksi siitä syystä että omanmaalaisilla wärjäreillä tilatut wärilangat wiipywät kauan ja ulkomaiset tulewat erin kalliiksi.
Koulu on nyt kahtena wuonna saanut waltiolta apua 1,000 markkaa wuodessa, mutta Hämeenlinnan kunnalta woipi odottaa, että se riittäwillä waroilla tukee sille niin hyödyllisen laitoksen toimeentuloa. Sillä liian rasittawaksi käynee yksityiselle henkilölle ajan pitkään uhrata warojansa niinkin kalliin laitoksen ylläpitämiseksi, jossa paitsi johtajatarta palkitaan kaksi opettajaa ja apulais-nainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti