Hämäläinen 34, 26.8.1859
Te, A. W. S., sanotte käsityöläisten Hämeenlinnassa olewan työn puutteeseen tulemaisillansa siitä syystä, että nurkkamestarit toimittawat heidän wirkaansa halwempaan hintaan ja niin "miellyttäwät useampia antamaan työnsä heidän käsiinsä, waikka ei se sinnepäinkään käwisi, kuin heillä ensin aikomus on." Yleisesti ei sowi täällä ensinkään puhua työn puutteesta. Hämeenlinnan kaupunki on näinä wiimeisinä wuosina paljon edistynyt. Lähes 20 uutta taloa on rakettu muutaman wuoden kuluessa; Kruunu on antanut rakentaa tänne kasarmia ja makasiinia; Poltin aholle syntyi sodan aikana wähäinen kaupunki; on myös entiseltään täällä monta kruunun laitosta ja huonetta, joita kaikkia wuosittain parannellaan. Täällä on siis jos jossakin muualla työtä kyllä sekä käsityöläisille että muulle työwäelle. Sen hawaitsee siitäkin että jos jotakin tahtoo antaa walmsitaa, sitä aina saa warrota kuukausia, wieläpä usiasti wuosikausiakin; ja ylimalkaan on se niin, ett'ei työ tekiältä lopu. Mutta Te sanotte nurkkamestarien wiewän työn warsinaisilta eli herrasmestareilta. Taitaa kyllä niin ollakin; mutta kuka on syypää siihen eli mistä se tulee? Se tulee siitä, että warsinaiset mestarit tekewät aiwan huonoa ja kallista työtä. Selittäkäämme asia likemmin esimerkillä: Te tilaatte nikkarilta pesinkaapin, odotatte sitä ensin 3 eli 4 kukkautta, saatte sen sitte kotia, maksatte 5 rupl. hop.; ja puolen wuoden kuluttua on se monesta kohtaa haljennut; taikka Te suostutte maalarin kanssa huonetten kunnollisesta maalauksesta kalliiseen hintaan; maalari tulee welwollisuuttansa täyttämään, alkaa työnsä; ja työn osaksi tehtyä näkyy, että hän maalissansa on wiljellyt keittämätöntä öljyä. Onko se siis ihmettä, jos teettäjä ajaa pois tämmöisen maalarin ja ottaa tosien paremman ja taitawemman, waikka wielä nurkkamestarinki? Niin on melkein kaikkein käsitöitten laita, joita täällä tehdään: sillä ne walmistetaan huolimattomasti. Eikö tämä ole kowin harmittawa asia? Tarwitsisiko siihen paljon tointa eli waroja, että työnsä rehellisesti täyttää, eikä näin huonon työn kautta häwäistä itseänsä ja wahingoittaa ostajata? Nämät mestarit määrääwät kuitenkin itse työnsä hinnan ja ottawat mitä tahtowat; eikö ostajalla siis ole oikeus waatia kelwollista työtä? Jos minä nyt tilaan tarpeeni maan käsityöläiseltä eli tuotan ne muista kaupungeista, olenko minä sen jälkeen moitittawa eli kuka taitaa sen estää? Ja jos ei edespäinkään täällä parempaa työtä saada, niin älkööt mestarit muita syyttäkö kuin itsiänsä, jos rautatien walmiiksi tultua kaikki tuodaan meille Helsingistä eli Pietarista.
Näin on käsityöläisten kanssa: huonoo työtä ja kallis hinta. Eräs maalari maalaa laattian ja muutaman wiikon kuluttua lähtee siitä maali suurissa kelteissä. Kuka tahtoo häntä toisella kerralla työhönsä ottaa? Ja mikä on nyt syy tähän huonoon ja kalliiseen työhön? Syy on se, että mestarit, "jotka owat täytyneet parhaimman osan ikäänsä olla oppilaisenaj a suuressa kurjuudessa monta ikäwää hetkeä wiettää", nyt tahtowat olla oikein herroja, s. o. heidän mielestänsä, elää runsaasti ja helposti tehdä työtä. Kisälli ja oppipojat (usein oppipojat yksinänsä) owat ja eläwät itseksensä werstaassa ja "herra" itse istuu, kukatiesi A. W. S:n kanssa, kammarissa taikka krouwissa. Siitä sen arwaa, kummosta työ tulee. Monta maalaria on meidän kaupungissa häwinnyt, waan ei kukaan usko heidän häwiöön tulleen työn puutteesta eli nurkkamestarien kautta, waan omasta huolimattomudesta. Tässä ei auta ammatti-asetukset, eikä muut keräjän käymiset, sillä se on pysywä totuus, että joka tekee parasta työtä halwimpaan hintaan, siltä kaikki ostaa, olkoon se sitte nurkkamestari eli joku muu.
Kaupunkilainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti