Lakeeraamisesta eli petsingistä

Maamiehen Ystävä 3, 20.1.1.1849

Sangen tarpeellinen olisikki, jos te maanmiehet oppisitte tekemään puista hywiä ja kauniita tarwekaluja maamme tarpeeksi, ettei niitä tarwittaisi ulkomailta tuoda eikä niiden tähden menisi pois rahaa maastamme. Tämä olisi teidän oma ja maamme yhteinen hyöty. On kyllä puuseppiäki eli Nikkaria seassanne, waan on niidenki taito useiammasti wajawainen; on maalariaki, mutta harwassa hywiä. Nikkarin ja maalarin taito saattaisiki yhdistyä; eikö puukalu juuri walmistettuna olisi myös paras maalattaa ennenkun ennättää kostua ja likauta. Lakeeraus antaaki siistille puukakuille kauniin ja kuwan näyttäwän näön. Onki muutamilla Nikkarilla tätä oppia, mutta usiammasti on se waillinainen, sillä työ näyttää tuhruisalta. Tämänki opin pitäwät yhtähywin warsin salaisena, josta syystä harwat maalla asuwat sitä tuntewat. Kulki nykyäänki muuan kiertolainen, joka narrasi 17 hopia ruplaa kahdelta nuorukaiselta tästä opista, ja lieneekö sittekään neuo ollut mistään kotosi, ja jos pojat olisiwat wähän oppineetki, kuka sanoisi kummaksi, jos nämäki oppiansa pitäsiwät salaisena. Neuon siis nyt koko tämän salaisen asian teille, Maamiehet, joilla on Maamiehen Ystäwä ja josta ainoasti maksatte postirahoineen Ruplan ja 15 kp:. Toiwon myöski, että käsityönne, puukalunne niin paraneisiwat, että niihin julkiaisi panna kauniin maalin. Eihän lakeerattu pöytä, tuolit ja kaapit rumentaisi Talonpojankaan wierastenhuonetta; eihän köyhyttäisi häntä, kun itse ne tekisi, ja jospa kaupunkeihinki ja maalla asuwille herroille näitä myisi. Luulen siis erittäinki teidän, nuorukaiset, ottawan nyt neuwostani waarin.

Maamme puista owat koiwu, haapa, leppä, eli lehtipuut, soweliaammat lakerata eli petsata. Saattaa senwuoksi hakopuitaki tällä maalaus keinolla kaunistaa, warsinki tumman näköisiksi, waikka ne owat harwa ja awoin syesiä ja wetäwät enemmin aineita; näitä pitää siis ennen lakerausta hywin hienoksi sihatuilla tiilijauhoilla hieroa että syeet täytywät. Ensinki haastelemme puiden walmistuksesta, joista tarwekaluja tehdään.

Olettehan, Maamiehet, siksi puita käsitelleet, ja niistä kaluja tehneet että hawaitsette puukalunne wetäilewän, rawistuwan ja halkeilewanki, jos puut, joista kalu on tehty, eiwät ole oikein edeltäpäin walmistetut. // Puussa on juoksewiaki aineita, on pohkasia, kinasia ja suolasiaki, jotka kylmässä ja nuoskiassa ilmassa turwuttawat je wetelewät, kuiwassa ja lämpimässä rawistuttawat, wääristyttäwät ja halkaeiluttawat puuta niinkauan kun niitä siinä on. Senwuoksi onki parasta saada nämät ilmain jälkeen eriklaisesti waikuttawat aineet ensin puusta pois, ennenkuin tätä kaluksi walmistetaan. Tätä walmistusta nimitetään Pohjanmaalla wanuttamiseksi. *) Puuta wanutetaan Pohjanmaalla niin että se annetaan olla joku aika lämpimässä, ja kun on kuiwannut pannaan ulkoilmaan kostumaan, ja näin muutellaan usiammat kerrat, ettei se wiimein enää wetäy, waan pysyy muuttumattomalla alallaan. Puuta wanutetaan kuumassa wedessä hautomalla, niinkun painettawia jalaksia; myöski kuumissa weden höyryissä, joissa puu hywin notkistuu, eikä kuiwattua enää wetäile. Silläki tawalla saadaan puu wanuneeksi, kun upotetaan jokeen eli järween likoamaan, mutta siellä pitää sen olla kauan aikaa. Erinomattain wanutetaan puita joista tehdään weneitä ja laiwoja, kun myöski siistiä wärkkiä, joiden ei saa rawistua, wetäillä eli halkeilla. Näin yhdellä eli toisella tawalla wanutetusta puusta tehty kalu, joka on lakeerattawa, höylätään siliäksi, kihnataan rautakortteilla eli pimsteenillä kiiltäwäksi, että se saisi tasasen maalin eli wärin. Sitte pannaan se kahdeksi eli kolmeksi wuorokaudeksi 30 pykälän lämpimään kuiwaan, jossa kaikki märkyys lähtee puusta ja kaikki sen syeet aukiawat. Sitte on puu walmis painettaa eli wärjätä. Paine eli wäri walmistetaan senjälkeen minkälaiseksi puuta halutaan.

Punaseen otetaan: puoli luotia Konsionelli nimistä punapainetta ja kaksi luotia wiinakiweä (wiinsteeniä), jotka keitetään kahdessa naulassa wettä, johon sekoitetaan 2 luotia puhdasta Tinasuolaa.

Purppura-wäriä saadaan, kun otetaan 1 naula Kampeschepuun jauhoja, jotka keitetään tiiman aikaa puolentoista kannun puhtaassa wedessä, johon sitten sekoitetaan 8 luotia puhdistettya potaskata ja 4 luotia jauhettua Indigo nimistä painetta.
Karmosiinipunasta: 1 naula Bresiljapuun jauhoja ja puolitoista kannua wettä keitetään tiiman aikaa; sitte pannaan luoti hienoksi jauhettua Konsionell'i painetta sekaan ja wielä keitetään puolen tiimaa.

Aurora- eli Lihawäriä: 1 uoti Orleana painetta, 2 luotia potaskaa ja naula wettä keitetään, ja tätä pyihitään puulle kuumana, sitte kun puuta ensin on woideltu liepiällä aluna wedellä.

Keltasta saadaan, kun puu ensin woidellaan aluna wedellä ja sitte keitetään Gulholtz nimistä painepuuta wedessä, jolla puu painetaan.
Sinistä wäriä: Indigokurmiini nimistä painetta eli Saksan sinia liotetaan wedessä ja pannaan sekaan Tulikiwihappoa, Ruotsiksi (Swafwelsyra) niin paljo että sekoitus wähä happanee, ja wielä alunaa, saman werra kun Indigokurmiiniaki, jonka jälkeen paine haalistetaan. Wettä ja Siniä pannaan senjälkeen kuinka tummaa eli waaliata puusta tahdotaan.

Wehriää saadaan, kun puu painetaan ensin keltaseksi ja sitte pannaan sinipainetta niin paljo, että se muuttuu wiheriäiseksi.

Mahogny näköistä: Puhtaan mahognypuun sahajauhoja keitetään joki eli sadewedessä niin kauan että kahdeksas osa on jälellä ja tällä puu painetaan Eli toisella lailla:
Otetaan 1 osa Siewettä ja neliä osaa puhdasta wettä eli Spirituswiinaa, jotka sekoitetaan, ja tällä pyihitään puu. Sitte otetaan 3 luotia parasta Raakin werta (Ruotsiksi Drakblod) ja 1 luoti hiilihappo-Natron (ruotsiksi kolsyradt // Natron) jotka annetaan sulautua ja sekautua kannussa spirituswiinassa.

Mustaa saadaan, kun otetaan 8 luotia kampeschepuuta, joka keitetään 9 naulassa wettä, ja kun on pantu sekaan 1 luoti hywiä hienottuja Galläppeliä, keitetään wielä puoli tiimaa ja wieläki sekoitetaan 3 luotia Rautawitriolia, 1 luoti Etikanhappokuparioxid ja 6 luotia Gummi arabicum.

Jos se painettawa puu on pieni, pannaan se jo paineen sekaan kiehumaan niin kauaksi että paine on mennyt jotaki sywältä noin 3/10 osaa tuumaa sisälle. Mutta isommat kalut ja puut painetaan näin walmistetuilla paineilla niin että paine pyyhitään kiehuwana pehmiällä penselillä kuiwatulle ja lämpimässä olewalle puulle 4 eli 5 kertaa ja annetaan aina wälissä hywästi kuiwaa. Kun puu on painettu ja kuiwannut kihnataan pinta siliäksi ja kiiltäwäksi, ja lakeerataan.

(Lisää toiste.)

*) Jo wain tietäwät Suomalaiset tämän keinon; silloinki kun Kalewalan Runot syntyiwät, koska ensimmäisessä Runossa lauletaan kyyttosilmä(?) Lappalaisesta, joka waani Wäinämöistä ampuakseen: Sai nuolet suliheksi, wasamat wanuneheksi.