1. Se äärettömän hieno, juoksewa ja kaikkialle hajoawa eli lewenewä aines, joka saattaa kappaleet näkywiksi meidän silmiimme, kutsutaan waloksi eli walon aineeksi.
3. Paistawista, loistawista ja kiiltäwistä, sanalla sanoen: walistawista kappaleista, lähtee jokaisesta paikasta, eli pistämästä walon säteitä kaikille puolillen aiwan suoraa johtoa, jos wälillä on ainoastansa yhtä läpinäkywää ainetta; mutta jos säet tulee käymään usiamman waliaineen läpi, joista toiset owat tiwiämmät, toiset harwemmat, niin taittuu se tiwiämmässä kohden, harwemmassa hajallepäin witeeseen käydessä, mutta kohdastansa eli suoralla loukkomella käydessänsä aiwan suoraan ilman taittumatta, joka nähdään, jos suora puikko, eli keppi pistetään weteen, sillä se näyttää aina weden rajasta olewan poikki. Walon suoraan waikutus näkyy jokapäiwäsesti, jos auringon paistet hywin pienestä reijästä pääsee pimiään huoneeseen, jossa se walaisee jokaisen pölytomun näkywäksi ja näyttämään suoraa johtoansa.
Ainet jonka läpi walo waikuttaa kutsutaan wäliaineeksi, joka on kirkas jos selwästi sen läpi näkyy; mutta samia eili himiä jos toisella puolella olewa walo kyllä läpi näkyy, mutta haamun rajat ei tule tarkoin ja selwästi näkymään, ja läpinäkymätöin eli pimiä jonka läpi walo ei ollenkaan waikuta.
6. Waloin pikaisuus on sanomatoin. Tähtein tutkinnossa on hawaittu sen joutuwan likimaille 28. tuh 900 peninkulmaa lerkauksen[?] (sekundin) aikana. Niin näkyy siis maan päällä kaikki samassa kuin tapahtuu. Auringon sakeet luullaan weräwän 7 tai 8 lerkkausta; mutta sitä on etääkin 14 tai 15 kertaa tuhannen tuhatta peninkulmaa.
9. Minkätähden on selkiä taiwas waalean sinisen karwainen?
Sentähden, että ilma, joka on meidän wälillämme pitää puolessansa kaikki muut walosäkeen säät ja päästää silmään ainoastansa sinisen.
15. Minkätähden kuwajastaa muutamin paikoin niin, että näkyy wuoria, metsiä, wesiä ja kaupunkeja, joita ei olekkaan nähtäwän matkan päässä?
Sentähden, että auringon alla ilmapiiri on korkiampi ja siitä niinkuin monikertainen, niin kuwajastaa toisesta kerrasta toiseen arwattamattomia matkoja kuwailema, kaupungin meren keskelle ja järwen erämaan keskelle.
Suuremmilla Pohjanmaan järwillä näkywät järwen rannat wälittäin juuri kuin korkialla ilmassa, wälittäin ei näy paljo muuta kuin puun ladwat. - Minä olen nähnyt niitä tuulen ilmoittajaksi olletikin Oulun järwen rannoilla.
55. Minkätähden näyttää sininen waatet wiheriäiseltä tuliwalolla?
Sentähden, että tuliwalosta aina tulee keltaisia ja ruskioita walon säitä, yhdistywiä waatteesta tulewain sinisten kanssa, joka liitos myös tekee wiheriäisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti