Kirja on kirjoitettu alunperin fraktuuralla; tässä on kirjan tekstisisältö puhtaaksi kirjoitettuna. Kirjoittaja Pirkko on laittanut tekstin mukaan myös omia noottejaan, jotka ovat punaisella joukossa.
Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan.
Th. Weiss’eltä.
OULUSSA, 1854.
Karlssonin Kirjapainossa.
Joh. Bergdahlin kustannuksella.
Kahdeksas Osuus.
23 §.
Indigo-nesteen eli tinkturin walmistaminen.
Ehkä tätä wiheriäisiin wäriin tarpeellista ainetta mahtaa apteekeissä walmistettuna löytyä, seuraa tässä herra Th. Weiss’in ruotsalaiseen pääkirjaan otettu osoitus siinä osassa, nimittäin: että 1 osa hienoksi jauhettua sini-wäriä ja 4 osaa niin nimitettyä concentrerad nordhausisk swfaselsyra, jauhetaa sewoin yhdessä posliini astiassa, ja annetaan sen seisoa peitettynä 24 tiimaa; sitten pannaan wähitillen 4 osaa tisleerattua wettä. Joka sitten tallelletaan, niinkuin nimitetty indigo-neste eli tinkturi.
Kun wärjäyksiin yleisesti saatetaan käyttää ainoastaan puhdasta joki eli järwiwettä, ja sitä ei kaikin ajoin ole hywä saalis, niin saattaa kowimmanki weden tehdä siihen kelwolliseksi, kun panee 2 l. puhdistetua potaskaa 5:delle kannulle wettä, tihiään hämmentää ja antaa seisoa yli yön, ja sitte kaataa pois sen selwän weden.
Muistutus. Wäri liemet pitää tallellettaa, niin kauwan kuin niissä jotakin wäri-ainetta löytyy; sillä niitten sekoittamalla saatetaan monen kaltaisia wärejä synnyttää. Muutoin pitää pienien palaisten upottamalla wäri-liemeen koettaa wärin näköä, ennenkuin koko kalu wärjätään, ja site yhden eli toisen wäri-aineen lisäämisellä saada wärin mielenmukaiseksi, jos ei se heti olisi onnestunut.
... tiivistettyä jotakin? rikkihappoa... meinaan tuo "concentrerad nordhausisk swfaselsyra"
VastaaPoistaVanhoissa teksteissä puhutaan myös savuavasta rikkihaposta, kun en ole kemiaa lukenut niin kuvittelen sen olevan vain erityisen vahvaa happoa joka reagoi ilman kanssa.
Keskimmäisestä sanasta löytyi tällainen selitys ( http://runeberg.org/nfao/0473.html ):
"Genom destillation a£ rostad jernvitriol erhålles
en svafvelsyra, som till skilnad från den vanliga,
engelska, kallas sachsisk 1. nordhausisk (äfven
rykande) svafvelsyra. Denna syra, som äfven kan
erhållas, om ångor af svafveltrioxid
inledas i vanlig svafvelsyra, är en i luften rykande,
brunaktig, starkt frätande vätska med egentl,
v. 1,9. Den stelnar redan vid 0° och sönderdelas vid
upphettning i svafveltrioxid och svafvelsyra. Syran
har sammansättningen HO. S02. O. S02. OH eller H2 S04
+ S08. Den benämnes ofta pyrosvafvelsyra och användes
i industrien som lösningsmedel för indigo vid fårgning
med sachsiskt blått. p. T. c. "
Tuosta tinktuuran tekemisestä tulee mieleen vain se rikkihappoon liuotettu indigo jolla olen värjännyt jo monenlaisia sinisiä villoja. Liemi on niin hapan että muita kuituja ei oikein uskalla laittaa happokattilaan.