25.2.18

Nahan värjääminen.

Kutoma- ja paperiteollisuus 4, 1915

Nykyaikaan, jolloin värien saanti nahkateollisuusaloillakin tekee vaikeuksia, lienee paikallaan tuoda esiin entisajan värjäystavat, jolloin väreinä käytettiin kasvivärejä. Musta on nahkaväreistä tärkein, sen saa nahalle syntyinään sinipuuliuoksella, käyttäen apuna rauta- ja kalibikromatisuoloja. Näiden ohella käytetään apuaineina keltapuuta, sumachia y. m. Ellei ole käytettävissä sinipuu-uutosta sellaisenaan, valmistetaan uutos itse väripuusta siten, että noin 3,5 kgr. puulastuja keitetään puolessa samaa määrää vettä puolisen tuntia. Liuos suoditaan ja pannaan joukkoon noin 15 gr. kaliumibikromatia ja noin 4 gr. keltaista vesisuolaa liuotettuna sopivaan vesimäärään. Jos anilinisuolaa on käytettävissä tehdään väriliuos noin ½ kgr. puulastuja keitettynä, noin 5 litroissa vettä ja liuokseen pannaan liuos, joka on tehty 28 gr. anilisuolaa ja sama määrä kuparivihtrilliä. Kyseessä olevat vesiliuokset soveltuvat silloin kuin nahka värjätään vaan pinnaltaan. Tämä tapahtuu siten, että nahalle sivellään harjalla hyvin nopeaan, mutta tasaisesti väriliuosta ja nahka pannaan kuivumaan. Työ uusitaan siksi kunnes saadaan nahalle haluttu väri.

Väriliuokset soveltuvat myöskin upotusvärjäämiseen. Tällöin asetetaan kaksi nahkaa lihapuolet vastakkain ja syrjästä kiinni pitäen upotetaan nahat liemeen.

Hyvin mustan ja hankausta kestävän värin saa myöskin seuraavalla väriliuoksella: ½ kg. sumach-uutosta 51° Bé liuotetaan 9 1tr. kuumaa vettä. Tällä liuoksella sivellään nahan pintaa ja kuivataan. Tämän jälkeen harjataan pinnalle rautapeitta-liuos, joka on tehty ½ kgr. rautanitratia eli typpihappoista rautaa liuotettuna 4,5 litraan vettä. Pikimustan värin saa nahalle, jos sille ensin sivellään liuos, joka on tehty ½ kgr. sinipuu-uutosta, 100 gr. sumach-uutosta ja 100 gr. keltapuuuutosta liuotettuna noin 12 litraan vettä. Siveltämisen jälkeen kuivataan ja sivellään päälle rautapeittaliuosta.

On itsestään selvää, että nahka, jos sitä tahdotaan värjätä, on ensin tehtävä aivan puhtaaksi sivelemällä sille rasvojaliuottavia aineita kutein laimeaa sooda- ja ammoniakkivettä. Yleensä ei ole eduksi käyttää väkeviä väriliemiä. Väri tulee tasaisempaa ja kestävämpää jos siveleminen toimitetaan laimeilla liuoksilla nahalle useampaan kertaan.

Edellä esitettyjä väriaineita voidaan myöskin käyttää silloin kuin nahat värjätään valkissa. Erityisemmin soveltuu tähän tarkoitukseen väriuutos joka on tehty 4,5 kgr. sinipuu-uutosta ja ½ kgr. keltapuu-uutosta liuotettuna lämpimään veteen ja käytettynä 6° Bé väkevänä. Liuos käytetään korkeintaan 49-55° C lämpimänä ja saavat nahat olla liuoksessa noin tunnin ajan. Tämän jälkeen saa liuos valua nahoista pois ja joutuvat nahat rautapeittaliuokseen, jossa on 4,5 litfaa rautapeittaa ja ½ litraa typpihappoista rautaa liuotettuna 45 litraan vettä. Nahat saavat olla liuoksessa ½ tuntia, liuos saa valua pois ja nahat virutetaan vedellä. Ellei väri tullut mustaksi, uusitaan värjäys ja peittaaminen.

Rautapeittaliuokset voi valmistaa itse varsin hyvin. N. s. rautapeitta valmistetaan siten, että tavalliseen puuetikkaan pannaan valurautalastuja. Kirkas liuos käytetään peittaamiseen. Typpikappoinen rantapeitta valmistetaan rautavihtrillistä liuottaen se rikkihappn ja typpihapon seokseen.

Ei kommentteja :