8.11.10

Siniwäri ja hengelliset-liikkeet Sawossa. (Jatkoa wiime n:roon.)

Tapio 5, 30.1.1869

Jo edellisessä olemme näyttäneet sen turhuuden ja wahingon mitä siniwäri-kiihko waikuttaa kansassa; waan siinä ei ole kyllä, että rahat sen kautta hupenewat ulkomaille, eikä siinä, että työtä ja waiwaa uhrataan sen saamiseksi arwaamatoin määrä, mutta sama kiihko waikuttaa paljon tapain turmiota Sawon naisissa. Äitit tyttönensä harjoittamat sen tähden paljon kotowarkautta, josta seuraa taloudessa, sekä yhteistä wahinkoa että perheellistä riitaisuutta. Ja kaikki nämät onnettomuudet näyttäwät waan wuosi-wuodelta enentymän ja lisääwän turmiota maakunnissa, joiden poistamiseksi olisi siis jo tarpeellinen ruweta käyttämään soweliaita keinoja. Papit seurakunnissa ja läänin talousseura saattaisiwat paljon, sekä puheilla että kirjoituksilla waikuttaa tämän kalliin siniwärikiihkon poistamista kansassa. Yhteisen hyödyn edistämiseksi ja häpeällisen tuhlaamisen poistamiseksi saattaisi talousseura antaa wuotuisia kunniapalkinnoita niille perheille, jotka kaikissa tiloissa rakastawat pitää huokiawärisiä kotitekowaatteita. Muistamme, joku aika sitte, herra tohtori Nylanderin pitäneen tästä asiasta puhetta eräässä tämän läänin talousseuran kokouksessa, joka puhe waikutti kansassa paljon huomiota ja keskinäistä kiistaa siniwärikiihkosta. Semmoisia selwityksiä ja puheita olisi aina sopiwissa tiloissa uudistaminen ja turhuus olisi näytettäwä turhuudeksi niin yksinkertaisella tawalla, että kansa sen ymmärtää.

Mutta nyt woipi joku lukioistamme ajatella ja sanoa: eikö sitte muussa turhuudessa ja ylöllisyys-tawarain nautinnossa menekkään maastamme rahaa ulkomaille kuin ainoastansa siniwärissä, ja onko kansamme muissa asioissa jo tarpeeksi säästäwäinen? Tämä on kysymys joka ansaitsee pienen katsastuksen tässä suhteessa maamme oloihin. Siniwärin kautta tuhlaamista olemme tässä enimmästi osoittaneet Sawon ja Karjalan kansassa tapahtuwan, ei kuitenkaan peräti eroittaen siitä muitakaan Suomen paikkakuntia pois, olletikin niitä seutuja missä edellä mainitut hengelliset liikkeet owat raiwonneet; mutta nyt käännymme, Kirjallisen kuukauslehden mukaan, lyhykäisesti silmäilemään koko Suomen kansan tuhlaawaisuutta ja ylellisyystawaroita, joita hekuma-tarvetten täyttämiseksi tuodaan ulkomailta.

"Tämä on kowa puhe, kuka woipi sitä kuulla?"
Köyhyys ja kurjuus loistaapi maassamme suuremman asukas-luwun elämässä ja raskas waltiowelka makaa kansan hartioilla, sitä tiedämme kaikin. Mutta onko tämmöinen köyhyys wälttämätöin ja auttamatoin seuraus maamme asemassa kuuden ja 70:nen lewyasteen wälillä ja onko se siis semmoiseksi aina jääpä? Sitä emme usko. Me uskomme että paremmalla työhalulla ja suuremmalla säästäwäisydellä woidaan suuresti kartuttaa maamme warallisuutta. Työtä maassamme kyllä tehdään kowaa, waan puututaan taitoa ja tointa, josta sananlasku puhuu aiwan totta: "hullu paljon työtä tekee, elää wiisas wähemmälläkin." Säästäwäisiäkin täällä ollaan tawallansa, sitä ei woi kieltää, siellä missä petäjä on ihmisten rawintona; mutta tämä on wielä suuressa määrässä willi-kansain säästäwäisyyttä. Kuin ei muuta ole, niin kelpaa petäjä ja olki; jos penni on liikenemään, se pannaan wehnäsiin, kahween, wiinaan y. m. semmoisiin. Emme tässä ollenkaan tarkoita ainoastansa alhaisemman kansan elämätä; ylhäisemmissäkin kansaluokissa on kyllä sama willien tapa. Rehellinen köyhyys, joka pitäisi olla kaunistuksemme ja kunniamme, ei suinkaan miellytä monta. Kauniit huoneet ja huonekalut, tryffelit ja champagnit, se se on kunniaa ja se waimo joka wetää perässänsä pisimmän silkkisen lieppeen katuliassa, se on onnellisin waimo, siitä enin pidetään, olkoompa waikka kaikki tämä perustettu yksityisten ja maakunnan häwiöön. Tiedämme kyllä, että rikkaimmissa maissa ja kansoissa on wieläkin suurempi ylellisyys; mutta werraten eri kansojen yhteiseen warallisuuteen, ei suinkaan missään ole yleisempää ylöllisyyttä kuin meillä. Ja me rohkenemme suoraan sanoa tämmöisestä siwistyksestä: se on willittyä näin köyhässä maassa. — Eräs kirjailija kysyy maamme
oloista:

"Onko se maa köyhä, joka wuosiitain tuottaa ulkomailta 5½ miljonan edestä kahwia, 5½ milj. edestä kankaita, 4½ milj. edestä sokuria, 1½ milj. edestä aarraklia ja rommia,1 miljoonan edestä wiinejä ja 600,000:nen edestä koristustawaroita, jotka yhteensä jo tekevät 10 markkaa joka hengeltä, miehiltä, waimoilta ja lapsilta: tähän wielä lukematta wiinaa tupakkaa ja muuta?" Mikä ansiolista!! Me woisimme kysyä: onko se mies köyhä jolla on waroja juopua joka päiwä? oletteko siellä ympäristöllänne nähneet henkilöitä, miehiä ja waimoja, jotka panewat altiiksi rahansa, kunniansa ja sielunsakin, että woisiwat näyttäytä joka päiwä silkissä, sametissa ja suuressa prameudessa? Owatko ne köyhiä? Owat kyllä, mutta hillimättömien himojensa tyydyttämiseksi hakewat ja löytäwät aina wiimeiseen asti keinoja. Eikö tämä kaikki ole willittyä? jossa on köyhyytemme perustus, eikä ainoastansa kylmässä ilma-alassamme. Mutta poistetaanhan willitys walistuksella ja siwistyksellä. Sitä on tuhannesti sanottu, mutta sangen harmwoin ajateltu, että semmoinen walistus ja siwistys joka näitä willityksiä on woimallinen poistamaan, nousee waan mähitellen. Niin kauwan kuin wiina on haluttamampi kuin ruoka, niin kauwan kuin laiskana wenyminen on elämän suloisin nautinto, niin kauwan kuin Pariisillinen hattu on rakkaampi kuin perheellinen elämä ja kotimainen yksinkertaisuus rehellisessä köyhyydessä, — niin kauwan emme woi kotimaisen siwistyksen totisia hedelmiä odottaa, ja niin kauwan kansamme onnellisuus wierastaa maatamme.

Wetäkäämme tähän arweluita miten yleinen talous olisi asetettawa maassamme. Kansa on walistusta wailla, se autettakoon jakamalla walistusta runsaasti kansan omalla kielellä — jos mahdollista — ilman rahatta, ilman hinnatta. Siitä nousewat rikkaat hedelmät aikojen kuluessa. Kansa rippuu liian kiintiästi wanhoissa hyödyttömissä tawoissa, sitä poistettakoon parempain esimerkkien kautta. Kansalla on paljon rasitusta hallinnon suhteen, jota poistettakoon parempain lain-sääntöjen ja hywäin wirkamiesten asettamalla maahan. Mutta näiden toimeen saamiseksi "on wiisain neuwo, että köyhässä maassa eletään köyhäin tawalla."

Ei kommentteja :