22.10.08

Pajun kuori.

Hämäläinen 14, 2.4.1868

Nyt kun lumet sulawat, tulee pajun pensaskin näkywiin. Siitä olisi aiwan hywä tulo tänä ahtaana aikana, jos waan siitä waari otettaisiin. Tietysti on pajun kuori paras parkitsemisen aine, mitä meidän maassa löytyy, kelpaawa siis ei ainoasti kotiteinollisuuden waraksi, waan myös ulkomaille wietäwäksi. Itäsuomesta sitä wiedäänki suuret joukot Wenäjälle, erittäin Pietariin, josta taas Suomeen tuodaan summatoin paljous sekä walmiita nahkoja että nahtakaluja. Suomesta wiety parkki (pajun kuori) saadaan siis ostaa takasin paljo korkiampaan hintaan kuin se myytiin. Mutta parempi sekin on kuin että pajun kuori jätetään tyhjäksi mätänemään eikä siitä saada mitään. Meille on hywäntahtoisesti annettu kirjoitus, joka erittäin kuwailee koko menetyksen tässä keinollisuudessa itäpuolella maata; ehkä saattaisi se olla joksikin opetukseksi näillä paikkakunnilla.

Täällä kaswawista puista pidetään pajupensas yksistään antawan karwausaineeksi kelwollista kuorta; kokoilia walitsee kernaimmin sen pajun, jota kaswaa pensaana. Sillä puuksi kaswaneella pajulla on kowa ja rypistynyt kuori, jota tuskin saadaan waiwatuksi niin pehmiäksi kuin tarpeellinen on. Maanwiljeliä katsoo myös niitun perkauksen ja muun wiljeltäwän maan raiwauksen samalla sopiwaiseksi kuoren kokoomiseen.

Pajun kuori kootaan kewäällä ja kewäsuwella, koska se helposti lähtee, elikä kirren sulamisesta aina heinän tekoon asti. Kuoren kokoomiseksi walitaan semmoiset päiwät, joina ei sadetta pelätä, niin että se saadaan päiwän paisteeesa kuiwatuksi, jos ei juuri tarpeetsi asti, kuitenkin enimmäksi osaksi. Siitä hetkestä, jona kuori erotetaan puusta, pitää se warjeltaman sateelta; sillä sateesta ruskettunut kalu ei ole ostajalle niin mieluinen kuin walkia tawara. Kokoilia siis, jos hänellä sateen sattuessa ei ole parempaa suojaa, laskee saaliinsa tuuhean puun warjoon.
Muutoin, jos päiwän helle on hywä, saattaa kuori tarpeeksi kuiwua yhtenä tahi kahtena päiwänä. Jos yökastetta odotetaan, kootaan kuoret läjiin. Jos sopimattoman sään tähden

kuorta ei saada tarpeellisen kuiwaksi, pannaan se lämmitettyyn riiheen, saunaan tahi muuhun huoneesen, siksi että se nkäypi kyllin hauraaksi, niin että sitä helposti taidetaan surwoa, se on: saada semmoiseen muotoon, jona se kelpaa myytäwäksi.
Surwominen tawallisesti toimitetaan loukuttamalla samaten kuin pellawa ja hamppu, taikka tappamalla riihessä elikä muussa huoneessa laattialla taikka siihen tarpeesen ennakolta puhtaaksi lakaistulla kalliolla. Jos kuiwaaminen toimitetaan riihessä tahi muussa huoneessa, warotaan mitä mahdollista ettei kuorta sawuteta eikä mustenneta. Mitä pehmiämmäksi, walkiammaksi ja hienommaksi kuori surwotaan, sitä enempi maksoa siitä saadaan. Walmiiksi saatu kuori kuljetetaan kernaimmin niinimatoissa tahi säkeissä myyntipaikkaan; mutta tarkoin se on warjeltawa märkyydestä, koska se märkänä pian rupee palamaan niinkuin sonta.

Kuoren hinta Pietarissa waihtelee aiwan paljo aina siellä olewan tarpeen mukaan kunakin aikana. Käkisalmessa maksetaan siitä 20 ja 50 kopekan waiheella puudasta (kahdesta leiwiskästä); Pietarissa sen hinta on 25 ja 80 kopekan wälillä. Mutta wiejät saawat harwoin Pietarista maksoa pikaisemmin kuin 6 kuukauden, wälistäin wasta wuodenki perästä, arwattawasti aina ostajain mukaan. Kuori kuljetetaan aluksissa Pietariin ja on tarkoin märkyydeltä warjeltawa. Mitä aluksen kannella kuljetetaan, peitetään tarkoin. Waatepeittoa arwataan liikakalliiksi, kun sanotaan että parkki sen pian häwittää. Nerollisemmat peittäwät sen tuuman paksuisilla laudoilla, joilla Pietarissa on hywä menekki. Kuinka suuresta arwosta tämä elinkeino on, nähdään siitä että ulkomaille wietyjen kuorten hinta wuonna 1864 arwattiin 370.000 markkaan.

Oulussa on ehkä maamme suurin karwauslaitos, johon ostetaan paljo pajun kuorta; sitä onkin siellä kyllin saatawana suurilta niittamailta likitienoissa. Kuori siellä tuodaan paikalle kimpuissa surwomattomana. Hinta lienee noin 10 tahi 12 markkaa kuormalta, jota ei olekkaan wähäinen hinta, jos tarkastetaan että päästään kaikesta surwomisen waiwasta ja että lapset ja heikommatki henget, joilla muutoin ei ole kewäkautena mitään työansiota, owat oikein omansa kuoren kokoilemiseen. — Surwominen siellä toimitetaan helposti omituisessa myllyssä.

Täällä Hämeenlinnassa kyllä myös ostetaan pajun kuorta karwauksiin, joita täällä on kymmenkunta. Yksi niistä sanoo wuoteensa näitä ostawansa 500 markkaan; mutta walittaa että täytyy kulkea maaseuduilla hakemassa, jos waan ei ole oikia nälkäwuosi. Niistä täällä maksetaan hywin waihtelewa hinta, aina kalun mukaan kuinka hywä se on ja kuinka pieneksi surwottuna. Säkillinen käy 40 pennistä, jos kuoret owat surwomattomia, mutta maksetaan aina kahteen markkaan pienuutensa mukaan.

21.10.08

(mainos: aniliinivärit)


Sanomia Turusta 10, 7.3.1873

Todellista Aneliini-wäriä naulottain ja wähemmissä osissa
G. I. Calenius'ella.

(Mainos: mm. väriaineita)


Pohjois-Suomi 98, 15.12.1877

Cochenilli-, anilini-, krappi-orleana-, sandel- ja brisilja-eli pruuninpainetta, mönjää-, lyijy- ja sinkwittiä ultramarin- ja pariisin-sinistä, kromkeltaista ja wiheriää y. m. wäriaineita.
Jahtisaapas- ja kiilto-woidetta.
Rommia, konjakkia, sherry-, port-, kirsi- marja- ja ransti-wiiniä sekä punaisia wiinejä potelleissa.
Brisslinkiä, herkku-anjowista, sardinejä, picklesiä, ruokaöljnä ja lihamehua.
Porsliineja ia laseja.
Orsa-, Gottlannin- ja englantilaisia kowasimia
C. J. Häggstöm'illä.

Wärjätty morsian.

Oulun Ilmoituslehti 93, 21.11.1888

Muudan lämmittäjä eräässä suuressa wärjäystehtaassa Berlinissä rakastui isäntänsä kauniisen piikaan, Mariaan. Kun tyttökin mielistyi tuohon siiwoon ja ahkeraksi tunnettuun lämmittäjään, näytti kaikki käywän niinkuin pitääkin ja kewäillä jo aiottiin pitää häät. Mutta wähitellen tuli tyttö kylmemmäksi sulhasellensa. Pian huomasi lämmittäjä, mikä tämän muutoksen oli morsiamessa waikuttanut. Tyttö nimittäin oli rakastunut erääsen rakuuna-upseeriin ja sen wuoksi kohteli sulhastaan niin kylmästi, aikoen hänet kokonaan hyljätä. Sulhanenpa miettikin kostaa morsiamensa uskottomuuden mitä kauheimmalla tawalla. Hän tiesi että tuo kaunis Maria joka maanantai-ilta peseytyi suuressa ammeessa, jossa ei wielä oltu wäriwaatteita pidetty. Eräänä maanantai-iltana sitten tämä petollinen morsian niinikään peseytyy ammeessa. Tällä kertaa oli hän houkutellut ammeesen kumppanikseen erään toisen palwelustytön. Mutta mitä ollakaan. Kun tytöt oliwat wähän aikaa olleet ammeessa, näkiwätkin he ihonsa muuttuneen heleänsiniseksi. Saatuaan hiukan waatteita
päälleen meniwät he walittamaan isäntäwäelle, miten heitä oli petetty. Tytöt koettiwat sitten saipualla ja hiekalla hangata wäriä ihottaan, waan ei mikään auttanut, wäri oli oikeaa siniwäriä. Kun lämmittäjää ruwettiin tutkimaan tapauksen johdosta, tunnusti hän panneensa ammeesen wäriä ja sen oli hän tehnyt että tuon uskottoman Marian ihon wäri paremmin soweltuisi rakuuna-upseerin uniwormun wärin kanssa. Hyljätyn sulhasen selitys liikutti niin uskottoman morsiamen sydäntä, että hän pyysi käytöstään anteeksi sulhaseltaan ja wannoi wast'edes pysywänsä hänelle uskollisena. Tytöt saiwat kuitenkin useita wiikkoja sopiwilla aineilla woidella ruumistaan ennenkuin taasen heitä woi pitää walkeaihoiseen rotuun kuuluwina. Lämmittäjän ja Marian häät pidettiin sitte kewäillä, kuten ensin oli aiottukin.

Mitä auringosta tiedetään.

Hämäläinen 6, 10.2.1870

Walo on se hieno side mikä meitä yhdistää maailman awaruuden kanssa; jos sitä ei olisi, emme luultawasti tietäisi mitään tähdistä, kuusta, auringosta. Walo se onkin, jonka kautta ihmisen järki on woinut tunkea ei ainoastaan taiwaan kappalten pintaan waan niiden sisustaanki.

Kukin on nähnyt kuinka walo mennessään särmäklasin (prisman) läpi esim. kruunuissa jakaantuu monenlaisiin wäreihin niinkuin taiwaan kaari. Walo on walkoinen klasiin mennessä, mutta monenwärinen sen läpi kuljettua. Siitä jo hawaitaan ettei se walkoinen walo, joka auringosta, kuusta ja tähdistä tulee, ole yksinkertainen, waan koottu monesta wäristä. Se tieto ou ensimäinen. Waikka wälikappale, prisma, tahottu kulmainen klasi, on hywin wähäpätöinen näöltään, kuitenkin sen awulla ihminen on woinut tunkea tutkimaan satoja miljonia penikulmia kaukaiset esineet.

Jos huoneessa ikkunat tukitaan että se tulee warsin pimiäksi, ja sitte awataan pieni reikä, josta walo saa tulla sisään ja mennä prisman läpitse, syntyy prisman takana kokonainen wäritaulu, spektrum nimeltä, jossa ymmärtäjä tutkii sen maailman kappaleen luontoa mistä walon säde tulee.

Walon sade on ikäänkuin monensäinen lanka, ja prisma se kone, joka säät erottaa toisistansa ja laskee ne erilleen lautaselle, jossa ne wierekkäin pantuna tekewät spektrumin. Prisma on niinkin tarkka että se aina laskee samanwäriset säät aiwan samalle paikalle ja kaikki aina samaan järjestykseen.

Jo puolitoista sataa wuotta sitten keksi Englantilainen Newton tämän walosäteen jakamisen. Mutta sittemmin hawaitsi Fraunhofer spektrumissa, tuossa taiwaan kaaren muotoisessa taulussa, mustia wiiwoja, aiwan niin säännöllisiä kuin olisiwat linjaalilla wedetyt. Sittemmin on prismat tehty täydellisemmitsi ja woimallisemmitsi ja siten on spektrumissa löytty lukematoin paljous mustia wiiwoja, paksumpia ja hienompia, harwemmassa ja taajemmassa. Oikiat kartat on tehty, jossa tarkoin nämät mustat wiiwat on kuwattu. Mutta mitä merkitsewät nämät wiiwat.

Nuot Fraunhoferin wiiwat merkitään spektrumissa nimillä A, B, C, D jne., niin että kukin kohta tietää mitä wiiwaa tarkoitetaan koska niistä puhutaan. Se on aiwan niinkuin klawerissa tangentit, joilla kullakin on nimensä, että aina tiedetään mitä nuottia tarkoitetaan.

Waloa saadaan helposti, miten tietty on, ilman auringottatin. Ruwettiin sentähden koettamaan mimmoisen spektrumin muut walot antawat. Kaikki koetutset todistawat sen että maallisista aineista tehty walo antaa spektrumissa kirkkaita loistawia wiiwoja, mutta ei yksikään mustia. Mutta aineeet antawat nämät loistawat wiiwat ainoasti siten että ne kuumennetaan hehkuwaksi kaasuksi Fraunhofer itse näin kuumensi sodiumia (sodium on pääaine sodassa) ja hän sai siitä kaksi kirkasta keltaista wiiwaa spektrumissa juuri sillä paikalla missä anringon spektrumi näytti mustan wiiwan D. Tämä on niin järkähtämätöin kokemus että koska hywänsä hehkuwa sodiumkaasu saa lähettää walonsa prisman läpitse, nämät kaksi kirkasta keltaista wiiwaa aina wastaawat sitä samaa mustaa wiiwaa, jonka auringon walo tekee spektrumissa.
Eräs saksalainen Kirchhoff wasta sai tähän tydyttäwän selityksen. Hän päästi täyden auringon walon läpi sodiumkaasun ja ihmeeksensä näki hän että mainitut mustat wiiwat D tuliwat näkywiin erinomaisella tarkkuudella ja selkeydellä. * Tämä tulee siitä että, miten kauan on tiedetty, walo niinkuin äänikin ei liiku suorasti eteenpäin kuin ammuttu nuoli, waan aallon tawalla. Kukin erilainen walo, punainen, keltainen, kulkee eri nopeudella ja eri muotoisena. Kun siis esim. keltawalon aalto kohtaa toista samanlaista, hämmentyy se eikä loista enään, waan sen siassa näkyy walou puutos, musta.Tästä on päätös seuraawa: sodiumkaasu antaa erinomaisen kirkkaat keltaiset wiiwat: mutta jos sen kaasun läpitse päästetään säteitä kaikesta laista niinkuin auringon säteet owat, tyrehyttää se elikä sammuttaa ne säteet, jotka owat samanlaatuisia kuin ne itsekin.* Kunkin aineen kaasu, jonka läpitse auringon säteet kulkewat, sammuttaa juuri ne säteet, jotka tulewat samanlaisesta aineesta. Ja siitä on siis selwä mitä nuot mustat wiiwat merkitsewät. Ne todistawat että auringossa on, aiwan samoja aineita kuin maassakin, mutta ne owt hehkuwassa kaasutilassa.

Sittemmin owat kaikki maalliset aineet käyneet läpi tämän koetuksen ja tuottaneet saman todistuksen. Sanottakoon tässä waan raudan waikutus; kaasuksi kuumennettuna antaa rauta speltrumissa koko 460 hienoa kirkasta wiiwaa, ja kukin näistä monesta wiiwasta wastaa yhtä mustaa wiiwaa auringon spektrumissa, ei ainoasti niin että ne owat tarkoin samalla paikalla, waan owat myös yhtä leweät ja yhtä tiiwit. On siis warsin mahdotoin epäillä ettei rautaa hehkuwassa kaasutilassa löytyisi auringossa. Ja samalla tawalla on löydetty kaikki muut maalliset aineet auringon hehkuwassa kehässä. Niin näkyy siis toteuwan mitä Laplace jo lähes sata wuotta sitte aawisti, nimittäin että kaikki planetat, niin maakin, owat järjestäntä eronneet yhdestä äärettömän suuresta nebulosasta, joka on jähtymisen tilassa. Aurinko wielä on sen nebulosan hehkuwa sydän.

Nebulosaksi kutsutaan semmoinen pilwen tapainen waloryhmä taiwaalla, jossa ei parhaimmatkaan suurennusklasit woi erottaa mitään erinäisiä tähtiä; semmoisia monta näkyy esim. linnun radassa taiwaalla.

Mutta ei siinä kyllä että nyt warmaan tiedämme auringon walokehässä löytywän, kullat, hopiat, raudat ja kaikki muut maalliset aineet hehkuwana kaasuna; on spektrumin awulla tultu tuntemaan ennen tuntemattomia maallisiakin aineita. Kun, näet, hawaittiin että auringon spektrumissa oli mustia wiiwoja, joihin ei saatu mitään wastaawaa waloisaa wiiwaa maallisista tunnetuista aineista, täytyi ajatella että aineita kuitenkin löytyi, waikka ei niistä wielä mitään tiedetty. Ja totta tosiaankin saksalainen Bunsen, Kirchhoffin jalo toweri löysi kaksi semmoista ennen tuntematointa ainetta, jotka hän nimitti rubidium ja caesium. Kerran alkuun tultua tähän spektralanalysiin, löysi Englantilainen Crookes w. 1861 kolmannen samanlaisen aineen, nim. metallin thallium, ja w. 1863 on löydetty samalla tawalla neljäs uusi metalli, kutsuttu indium.

Mutta waikka nyt tarkkaan tunnetaan walokehän laatu, ei sillä wielä isoon aikaan ole selitetty koko auriugon luonto. Mimmoinen on auringon sisusta, sydän, ja onko auringolla mitään semmoista ilmakehän tapaista, joka maan ympärilla tawataan? Edellinen kysymys on nähtäwästi paljo waikiampi tutkia kuin jälkimäinen; sentähden ei siitä juuri mitään luotettawaa tiedetäktään. Auringon ympäristöstä sen siaan on paljo enempi tietoja. Wasta muutama wuosi sitten keksittiin se merkillinen kone nimeltä spektroskop, jonka awulla nyt taidetaan katkeematta, hetki hetkeltä, päiwä päiwältä seurata muutoksia auringossa, joten on saatukin warsin kummastuttawia tietoja.

Kuumuus auringon walokehässä, joka pitää kaikki metallitkin ei ainoasti sulana waan höyryn tilassa, on niin suuri ettei meillä maan päällä ole mitään siihen werrattawana. Tästä seuraa ettei wesi siellä ole ollenkaan mahdollinen. Sen täytyy olla ei ainoasti höyrynä, waan alkuaineihinsa hajoitettuna. Wedessä etewin aine on wety (wäte, hydrogene), kaikkein köykäisin tunnettu aine maan päällä, Jos semmoista auringon tienoissa löytyy, sen siis täytyy kuumuudesta pysyä kaasuna ja paeta pois walokehästä maailman awaruuteen; mutta siellä jähdyttyä sen taas täytyy, miten sateessa meillä tapahtuu, pudota alas auringon walokehän pintaa kohden. Se on siis aiwan luonnollista, niinkuin joka päiwä näemme, ainoasti sillä erotuksella etta auringon ääretöin kuumuus tekee nämät liikunnot niin kauheiksi ettemme sitä oikein woi käsittääkään. Meidän myrskyt, tulispäät jne. owat paljasta leikkiä sen suhteen. Katsokaamme nyt mihin määrään tutkinto on nämät maalla luonnolliset ilmiöt toteuttanut auringossakin.

Kuun sattuessa auringon eteen syntyy auringon pimennys; mutta koska kuu on wähäisempi, jää täydellisenki pimennyksen ajalla kaita waloisa rengas loistamaan ympäri kuun kehää. Tätä kestää ainoasti tuokio, sillä kuun ja maan kulku pian siitä tekee lopun ja aurinko jälleen paljastuu antain waloansa; mutta tämä pieni tuokio on kallis: sillä auringon ollessa peitettynä käy laatuun tiedustella sitä heikompaa waloa, joka auringon walokehän ympärillä todellakin on. Siinä tawataan ensiksi ikäänkuin gloria, sädekehä jommoinen kuwataan pyhäinmiesten pään ympäri. Se kutsutaan kruunuksi, joka ulottuu äärettömän kauas walokehän pinnasta, jota ei wielä täydellisimmilläkään aseilla nähdä kuin pimenemisen tuokiona. Ainoasti arwellaan että se on saamaa laatua kvin meillä pohjasen palo, rewon tulet, mutta arwattawasti äärettömän suuremmassa mitassa. Suuren hienoutensa wuoksi on siis tämä kruunu wielä tutkinnon tarpeessa ja ne pyhät tuokiot auringon pimenemisessä ahkerasti siihen täytetäänkin: mutta ehkä keksitään niin woimallisia aseita, etta tämäkin hienon hieno aine saadaan selwille, jota ei kuitenkaan wielä ole tapahtunut.

Mutta pimenemisen tuokiona tawataan myös walokehän pinnalla kummallisia pilwen näköisiä kuhmuja, jotka pimenemisen ajalla loistawat ruusun-punaisina. Niiden muoto on muutoin kuin kummallisesti leikeltyjä ja rewittyjä kaistaleita. Näille on annettu nimitys protuberansit.

Jo kauan aikaa owat tähtimiehet arwelleet että nämät kuhmut, protuberansit, kuuluwat aurinkoon ja owat samaa laatua kuin sekin. Sen he päättiwät molempain yhtäläisistä liikunnoista. Mutta wasta w. 1868 on niistä saatu peräti luotettawa tieto, ja merkillistä kyllä kahdessa paikassa yhtä aikaa ja kahdella eri tawalla.

(Jatk.)

16.10.08

Valtioneuvoston päätös Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä.



N:o 200.
Valtioneuvoston päätös
Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä.


Annettu Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 1925.

Villa- ja puuvillakankaasta valmistettuja Suomen valtiolipun mallivärien näytteitä on valtioneuvoston kanslian toimesta hankittava ja annettava säilytettäväksi seuraavien viranomaisten hallussa, nimittäin:

ulkoasiainministeriön,
puolustusministeriön,
kauppa- ja teollisuusministeriön,
tasavallan presidentin kanslian,
sotaväen esikunnan,
yleisesikunnan,
divisionain esikuntien ja rannikkotykistön esikunnan,
laivaston esikunnan,
ilmailuvoimien ja teknillisten joukkojen esikuntien,
jääkäriprikaatin ja ratsuväkiprikaatin esikuntien,
kaikkien maaherrain,
Petsamon kihlakunnan kruununvoudin,
merenkulkuhallituksen,
teknillisen korkeakoulun,
valtionarkiston ja
kansallismuseon hallussa sekä
Hangon, Porin, Rauman, Tampereen, Kotkan, Sortavalan, Jyväskylän ja Kajaanin maistraattien hallussa.

Näytteet ovat, paperiin käärittyinä ja pahvikoteloon pantuina, säilytettävät hyvästi sulkeutuvissa, rautalevystä tai muusta metallista tehdyissä laatikoissa, jotka pidetään mahdollisimman kuivissa paikoissa.

Näytteiden kanssa yhdessä on säilytettävä oheellinen ilmoitus niiden värjäämiseen käytetyistä väreistä.

Maaherrain, Petsamon kruununvoudin ja maistraattien hallussa säilytettäviä näytteitä on vaadittaessa annettava yleisön nähtäväksi.

Viranomaiset, joiden hallussa näytteet säilytetään, ovat velvolliset, jos näyte vaalistumisen takia tahi muulla tasalla muuttuu tai vahingoittuu, ilmoittamaan siitä valtioneuvoston kanslialle uuden näytteen saamista varten.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 1925.

Pääministeri Antti Tulenheimo.

Nuorempi hallitussihteeri A. B. Voutilainen.

[---]



638 No 200
ILMOITUS
väreistä, joita on käytetty värjättäessä Suomen valtiolipun mallivärien näytteitä.


Valkoisen villakangasnäytteen väri on sinittämätön valkaistu.

Sinisen villakangasnäytteen värjäämiseen on käytetty 0.5 Alizarinsaphirol S E.

Valkoisen puuvillakangasnäytteen väri on sinittämätön valkaistu.

Sinisen puuvillakangasnäytteen värjäämiseen on käytetty 6 % Algolblau F B in Teig.

­Valtiolippuun ja erinäisiin erikoislippuihin kuuluvan valtakunnan vaakunan eri värien värjäämiseen on käytetty:


Villakankaalla:

punaiseen väriin
2.68 % Supraminrot B
0.02 " Alizarinirisol R

keltaiseen väriin
3 " Supramingelb R

harmaaseen väriin
0.02 " Alizarinirisol R
0.008 " Alizarinsaphirol S E

ruskeaan väriin
0.68 " Säureantracen braun R H extra
0.7 " Chromgelb D F.


Puuvillakankaalla:

punaiseen väriin
10 gr. Naphtol A S/ litr.
3.5 " Echtscharlach, R/litr.

keltaiseen väriin
3.5 % Benzoechtgelb 5 G L
0.8 „ Benzolichtgelb 4 G L extra
3 " Fosforsyrl. natron; jälkikäsittely 2 % alunassa;

harmaaseen väriin
0.3 " Helindonschwarz J. B
B dopp. Teig

ruskeaan väriin
15 " Algolbraun G in Teig
7.5 " Algolbraun R in Teig
7.5 "Algolgelb R in Teig.

Värjäämisessä on käytetty villakankaihin n. s. happamia villavärejä ja puuvillakankaihin n.s. kyyppivärejä, lukuunottamatta muutamia keltavärejä, jotka eräissä tapauksissa tekevät kankaan hauraaksi. Väritehtaiden käyttöohjeita on tarkasti seurattu.

14.10.08

Wirallisia ja laillisia julistuksia (Väripatentti siniselle villavärille)

Suomalainen Wirallinen Lehti 58, 11.3.1887

Wirallisia ja laillisia julistuksia.
Suomen Teollisuushallitus


Tekee tiettäwäksi: Teollisuushallitukselta on tehtaanhaltija Clemens Lohmann anonut patenttia kahdeksitoista wuodeksi eräälle hänen keksimälleen menetykselle sinittää willawaatetta ja muita animaalisia säikeisiä aineita, jossa tarkoituksessa hakija on lisännyt selityksen keksinnöstä.

Tämän hakemulsen johdosta on Teollisuushallitus nähnyt kohtuulliseksi myöntää hakijalle, tehtaanhaltijalle Clemens Lohmannille patentin puheena olewalle keksinnölle kahdentoista wuoden ajaksi helmiluun 25:teen päiwään asti w. 1899, jolloin tämä patentti-oikeus loppuu, niin että hakija saakoon mainitun ajan kuluessa, muut ulossulkien, yksin tahi muiden kautta, kaikkialla Suomenmaassa samaa keksintöä käyttää, jossa hakijan tulee noudattaa woimassa olewia asetuksia.
Patentinhaltija on welwollinen, patenttioikeuden menettämisen uhalla:
1:ksi kahden kuukauden kuluessa tämän jälkeen, kukin kuukausi kolmeksikymmeneksi päiwäksi luettuna, olemaan tämän patenttikirjan yleisesti kuuluttanut sen julkaisemisella kolme kertaa Suomen wirallisissa ruotsin- ja suomenkielisissä sanomalehdissä ynnä keksinnön selityksen kanssa, jota on samoin kuuluwainen kuin patenttihakemukseen liitettykin;
2:ksi kahden wuoden kuluessa tämän jälleen Teollisuushallitukselle toteen näyttämään, että hakija täysin käyttää patentillista keksintöänsä; sekä
3:ksi sittemmin joka wuosi koko patenttiaikana niin ikään Teollisuushallitukselle todeksi näyttämään, että keksintöä yhä edelleen käytetään.

Jos tämä patenttioikeus laillisen saannon kautta siirtyy toiselle omistajalle, pitä siitä Teollisuushallitukselle ilmoitettaman ja asianlaita todistettaman: ja tulee, jos uusi omistaja asuu ulkopuolella Suomenmaata, hänen jollekulle täällä asuntoa olewalle miehelle, jonka nimi ja olinpaikka owat Teollisuushallituksessa registröittäwäksi ilmoitettawat, antaa waltuuskirja sen miehen saada kaikessa, mikä patenttia koskee, patentinhaltijan puolesta puhua ja wastata.

Lopuksi on Teollisuushallituksen täten ilmoittaminen, että tämän patenttikirjan älköön katsottako tuottawan warmuutta siitä, että keksintö on uusi tahi että sitä woidaan edulla käyttää. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, Teollisuushallitukselta, 25 p:nä helmikuuta 1887.
Lennart Gripenberg. E. P. Solitander.
adj. Elis Furuhjelm.
Clemens Lohmann.
Köln'ssä Rheinwirran warrella.

Uusi menetystapa sinittää willoja ja muita animaalisiasäikeisiä aineita ja niistä walmistettua lankaa ja kangasta.

Tämä keksintö tarkoittaa uuden menetyksen sinittää willoja samoin kuin muita animaalisia säileitä aineita, joka on helpommin mahdollinen toimittaa ja halwempi kuin tähänasti tawallinen menetys indigolla ja antaa ihan aidon wärin.
Täksi menetykseksi käytetty wäri. jolle minä olen antanut nimen: "Direktwollblau", on kokoonpantu atsodifenylsinestä, sinipuuliuwoksesta, rikklihappoisesta kuparioksidista ja rikkihappoisesta rautaoksiduulista.
Hywä sekoitussuhde oloaineitten wälillä on
34 osaa atsodifenylsintä
30 " sinipuunliuwosta (kuiwana punnittua)
16 " rikkihappoista kuparioksidia
20 " rikkihappoista rautaoksiduulia.

Kuitenkin woi myös poikkeemuksia niistä suhdeluwuista tapahtua. Laitettaessa kylpyä lisätään yllämainitulle sekoitukselle wielä yhtä alkalibisulfaatia, mieluisimmin kaksinais-rikkihappoita natronia ja suolatehappoa. Mustansiniseksi wärjäykseksi sopii 100 painoosalle willawaatteelle käyttää 10 painoosaa sekoituksesta, 10 painoosaa kaksinaisrikkihappoista natronia ja 6 painoosaa suolahappoa. Waaleampia wärintuntuja waatiwat kaikista aineista samassa suhteessa wähemmän.

Aineet liuwennetaan yhdessä kuumassa wedessä taikka pannaan yht'aikaa ehkä jo wetelän sinipuunliuoksen sekaan. Liukenemisen perästä, jota woidaan jouduttaa keittämisellä, lisätään niin paljo kylmää wettä kylwylle kuin on tarpeellista sinitettäwälle määrälle willawaatteelle; pannaan ennen kastettu willavaate kylpyyn ja annetaan sen kiehua hywin noin 1½ tuntia. Jos wärin pitäisi olla pimeämpi, kuin se tämän perästä on, saawutetaan tämä enemmällä lisäytsellä rikkihappoisella kuparioksidilla, noin 5 painoosaa 100 osalle willawaatteelle ja jatketulla keittämisellä siksikun saadaan toiwottu wärintuntu.

Samalla kylwyllä woidaan sinittää useat kerrat jos waan joka kerta korwataan ne aineet, jolla willawaatteet owat imeneet itseensä.

Menetys sopii sekä willoille ja muille animaalisille säikeisille aineille, että niistä tehdylle langalle ja kankaille; se antaa wärin, joka kestää pesemisen, walon, ilman ja happoja, se waatii waan yhtä kylpyä, edeltäpäin keitettämättä tahi petsattamatta sinitettäwää ainetta ja wiimeksi owat menetyksen maksut waan noin neljäsosa niistä wärjäämisestä indigolla.

Patenttia waaditaan:
Menetykselle antaa willoille ja muille animaalisille säikeisille aineille ja niistä tehdylle langalle ja kankaalle aito sininen wäri keittämällä ne wedellä sekoitetussa atsodifenylsinen, sinipuuliuwoksen, rikkihappoisen kuparioksidin, rikkihappoisen rautaoksiduulin, yhden kaksinaisrikkihappoisen alkaln ja suolakehapon liuwoksessa.

Ilmoitus (värjäri)


Satakunta 49, 8.12.1877

Tämän kautta saan minä kunnioitetulle yleisölle ja wanhoille tutuileni ilmoittaa, että minä wastuudesti olen alkanut jo muutama wuosi sitten lakkautetun wärjäri-toimeni, sekä että lankoja, kangasta y. m. wärjäriammattiin kuuluwaa wastakin ja tawallisiin hintoihin wastaanotetaan wärjättäwäksi, wanutettawaksi ja walmistettamaksi wärjäri konttorissa kiwi rakennuksessa.
Wärjätyitä pumpulilankoja ja sarssi kankaita myydään huokein hintoin.
Porissa joulukuun 1877,
Amanda L. Malin.
N: 38 kauppatorin warrella

13.10.08

Purjehtiminen ilmassa. (Osaluku kertomuksesta)

Sanan-Lennätin 23, 7.6.1856

II.) Päiwä.

Rauhattomalla sydämmellä oli nuori maalari yönsä walwonut ja, hajottaaksensa surua, tunnusti hän emännän kissalle aamu-hämärässä sydämmensä murheet. Ihan samaan aikaan oli meno ja puuha erään, liki kaupunkia olewan kartanon tienolla. Kornelia seisoi päiwän waletessa iloisena kotinsa pihalla ja woi tuskin hallita riemuansa, kun ajatteli miten paljo oudollista ja herttaista hän kohta oli näkewä. Kaunis, pitkäläntä ja pulskea mies — muuten kyllä leikkisä ja iloinen, waan tänäpänä kalpea ja ykswakainen — pyöri ilmaleijun ympärillä; hän sitoeli nuoria maahan lyötyin pylwäisiin, toi, kanteli ja asetteli erikummaisia kapineita ja aseita, ja katseli usein sitä rutistuneessa tilassa olewata silkki-waatetta.

Toimessa oli mies ja Kornelia iloitsi; waan ympärillä seisowa kansa hämmästyi ja surulliseksi muuttui mielensä, kun se wähäinen tähän asti lätistyneenä ollut silkki-pussi wähittäin pullistui pullistumistaan, kaswoi wiimein jaloksi, järensuureksi palloksi ja ponnisti hirwittäwällä woimalla ne paksut nuorat, joilla se oli maahan sidottu.

Mies käweli usean kerran massinan ympärillä ja koetteli sen woimaa ja kuntoa monessa kohden. Wiimein kysäsi siltä nuorelta tytöltä wielä kerran, jos hänen tekee wielä mieli seurata; "seuraan kyllä," wastasi Kornelia. Kummastuksella katseli mies tyttöä, tarjosi hänelle kätensä ja saattoi hänet weneeseen. Ei hän nyt sanonut sanaakaan reissun waaroista, joista oli tytölle paljon jutellut kahta wiikkoa tätä ennen, sillä hän luuli Kornelialla näinä wiikkoina kyllä olleen aikaa ajatuksiin. Wielä odotteli mies muutaman minuutin, waan kun tyttö ei mieltänsä muuttana, astui hän itse paattiin, ja wanha mies oli kolmas henki. Tätä kolmatta henkeä piti Kornelia tieteiden palveluksessa harmaantuneena palwelijana.

Kaikki oliwat walmiina ja massina reilassa. Wielä wilkasi Kornelia puutarhaan, jossa puistikko seisoi melkeen pimeässä, katsoen hänen eroansa, — silloin kaikui nuoremman miehen huulilta se päättäwä käsky: "Antaa rohkean kotkan lentää, Jumalan nimeen! katkokaa nuorat!"

Kysky toteltiin; ja siepattu ilman tuhansilta näkymättömiltä käsiltä wapisi mainio pallo ja heilui sekunnin ajan sinne tänne, sitte kohottii se hiljaan, tempasi weneen maapinnasta ja, lisäten kiireyttänsä joka sekunnissa, lensi pallo wiimein nuolen sukkeluudella suoraan ylös ilman wasta syntyneeseen aamu-wirtaan. Samassa silmän-räpäyksessä loisti myös pallon pinnalla ja sen nuorissa auringon wälkkywät säteet, niin että Kornelia, äkkiään nähdessänsä tämän herttaisen näön, luuli koko ilmaleijun olewan ilmi tulessa; sillä juuri kuin tulisauwoina näkyiwät rihmat ja nuorat taiwaan mustan-sinisellä kannella, jonka koko awaruus säteili kuin mahdotoin aurinko. Jätetty maa oli musta, ja kotitienot makasiwat ihan tuntemattomina sywässä pimeydessä. Kaukana lanteessa näkyi tuo haalewa kuu, ikäänkuin lepäisi se pilwi-wuoteella.

"Kahl kuin ilma täällä on sywänsininen ja maa tuolla ihan musta," ihmetteli Kornelia.
"Niin se täältä katsoen nyt näyttää," wastasi nuorempi mies. "Samate kuin lasi ja jää hienoina lewyinä owat värittömät, mutta paksumpina palaisina näyttäiwät siniselle eli wiheriälle, niin on ilmanki kanssa laita. Ilmalla on kaunis sininen wäri, waikk'ei sen wäriä hawaita muuten, kuin koko ilmapiirin, melkeen 6 Ruotsin peninkulmaa paksuisena läjänä. Taiwaan tyhjä awaruus on taas ihan musta, ja sille se näyttäisiksi, jos ei ympärillämme ilmaa ollenkaan olisi. Mitä ohuemmalta ilmaa löytyy, sitä enemmän pilkoittaa awaruuden musta pimeys ilman läpi ja sitä mustansinisempänä näkyy meille taiwaan awara laki. Lakealla ja aukealla paikalla näyttäiksee ilman sineys mustemmalle päämme päällä kuin taiwaan rannassa siitä syystä, että me katsomme taiwaan rantaa paksumman ilmakerran läpi, kuin se ilmakerta on, joka löytyy päämme yläpuolla. Samasta syystä muuttuu taiwaan kansi aina sitä mustemmaksi, mitä korkeemma ja wähemmän tiheään ilmakertaan me ilmaleijulla nousemme."

"Koti-tienoihimme eiwät taas auringonsäteet wielä tähän aikaan aamua ole ehtineet. Siellä odottaawat he wielä auringon nousua, waikka me jo näemme auringon; siellä on yö meillä päiwä."

Hänen näin puheillessa, kohosiwat matkustajat aina ylemmä ja ylemmä, ja näkö-piiri laweuntui laweuntumistaan. Kaksi sydäntä, ja ehkä kolmasti waikka wanha, tykytti aina kowemmin ja kowemmin, odottaessa sitä suurta, ihmeellistä näköä, joka wielä oli heille ilmestywä.

Se ijankaikkinen Kaikkiwaltiaisuus alkoi nyt heidän silmiensä eteen lewittää, maalla asuwilta salatun, kirjansa, ja äärettömän awaruuden tunto waikutti heissä täydellisellä woimallansa. Matkustajat nousiwat ylemmä ja joutuiwat pilwien saarestoon. Samat pilwet, jotka juuri nyt lähdettiwät maalle punertawan aamu-ruskonsa, uiwat täällä yläällä wälkkyminä jää-läjinä ilman awarassa meressä, yhtyiwät ja halkeiliwat taas, awaten laiwalle reikiä ja rakoja, joita se hirwittäwällä rohkeudella etsiskeli. Kun likemmä tultiin, oliwat nämä hirwittäwät jääläjät ainoastaan walkeita, aaltowia sumuja, jotka eiwät mitään estettä weneelle tehneet, jos tapasiwatki. Samassa silmänräpäyksessä nousi aurinko maalla ja walaisi maapallon laweata pintaa. Turwalliset äiti-kaswonsa näytti maa, ja oli juuri kuin aiwan korkealta wuorelta katsottu seutu ; eroitus oli kuitenki, sillä ominainen, auringon säteistä kudottu punertawa walo suuteli maapintaa ja kullalla silasi samana hetkenä ikkunat sen nuoren maalarin suojassa.

"Kuinka korkeelle olemme jo nousseet, Koloman?" kysyi nuorempi mies wanhemmalta.
"Noin Montblankin korkeudelle," sanoi ukko, joka istui toisessa päässä wenettä, "enemmän kuin 11 tuhatta jalkaa, Herra."

"Hywä!" oli herran lyhyt wastuu.
(Jatketaan.)

Panssarivärit


N:o 58
PANSSARIVÄRIT
2 : n e n painos
TIKKURILAN TEHTAAT

[---]

[---]

PANSSARIVÄRIT
ja PANSSARIVERNISSA
2 : n e n painos

TIKKURILAN TEHTAAT
VERNISSA-, VÄRI- ja LAKKATEHDAS
Omistaja
A.B. Schildt & Hallberg O.Y.
Tikkurila

[---]

Helsinki
K. F. Puromiehen Kirjapaino O.-Y,
1939

[---]

SISÄLTÄÄ:
Mitä ovat panssarivärit ........................ siv. 4
Johdanto ........................ " 6
Miten Panssarivärit eroittuvat öljyväreistä........................ " 9
Panssarivärit ruosteenehkäisyväreinä........................ " 12
Miten rautarakenteet maalataan........................ " 15
Panssarivärit rakennusten maalauksessa........................ " 18
TEHO Kattovärit........................ " 19
TEHO Seinävärit........................ " 22
Panssarivärien muut käyttöalat........................ " 24
»Tuorepohja»-menetelmä........................ " 25
Panssarivernissa........................ " 27
Muita suojavärejä ........................ " 30

[---]

Mitä ovat PANSSARIVÄRIT ja PANSSARIVERNISSA ?

Panssarivärien sideaineena on erikoiskeittomenetelmän mukaan valmistettu standöljy.

Panssarivärien sideaine, panssariöljy, esihapetetaan tällä erikoiskeitto­menetelmällä, joka merkitsee sitä, että se happo, joka tavallisen öljy­värin kuivuessa on otettava ilmasta, suureksi osaksi jo löytyy val­miiksi sidottuna öljyhiukkasissa.

Panssarivärin muodostama pintakalvo on huomattavasti suuremmassa määrässä vettäläpäisemätön kuin tavallisen öljyvärin.

Panssariväri ei ole maalaustilaisuudessa yhtä riippuvainen lämpötilasta tai vuodenajasta kuin öljyväri.
Kylmä ja kosteus eivät vaikuta samassa määrin haitallisesti maa­laustulokseen.

Panssariväriä voidaan sivellä pakkasessakin. Panssarivärin pinta ei vahingoitu jo n. puoli tuntia värisivelyn jälkeen sattuvasta sateesta.

Panssariväri kuivuu pakkasesta ja sateesta huolimatta muodostaen si­leän ja kauniskiiltoisen pinnan.

Panssariväriä voidaan sekä sivellä että ruiskuttaa.

Panssariväri kuivuu rypistymättä vaikka sively tehdään paksultakin.

Panssariväri tekee n.k. »tuorepohjamenetelmän» mandolliseksi. »Tuorepohja-menetelmä» merkitsee huomattavaa ajan säästöä.

Panssarivärillä voidaan uusi sively tehdä edellisen päälle jo muuta­man tunnin kuluttua, ja uusi ruiskutus edellisen päälle n. puolen tunnin kuluttua.

Panssariväri kuivuu läpeensä kovaksi riippumatta siitä, kuinka monta tuoretta värikerrosta päällekkäin on sivelty tai ruiskutettu.

Panssarivärin päälle voidaan selluloosaväriä ruiskuttaa n. 2 tunnin kuluttua.

[5]

Panssarivärit ovat erikoisvärejä ulkoilmassa olevia rautarakenteita, kuten siltoja, johtopylväitä, nostokurkia y.m.s. varten.

Panssarivärit ovat myös erikoisen sopivia kuorma-autojen, rautatie-vaunujen, maanviljelyskoneiden, veneiden, puutarhakalustojen y.m.s. maalaukseen.

Panssarivärit ovat suuresta merkityksestä varsinkin niille teollisuus-laitoksille, joissa suurempien esineiden joukkomaalaus tulee kysymykseen.

Panssarivärejä toimitetaan 25 pääsävyä värikartan N:o 11 mukaan. Muita värisävyjä valmistetaan tilaajan värinäytteen mukaan.

Panssarivernissa on pohjustussivelyssä tavallista vernissaa edullisempi senvuoksi, että se täyttää puun huokoset ja muodostaa pintakalvon jo ensimmäisellä sivelyllä.

Panssarivernissa on niinmuodoin n.k. »säästöpohjustus»-vernissa.

Panssarivernissaa on vain yhtä lajia, jota käytetään sekä pohjustus-että viimeistelysivelyyn.

Panssarivernissa sekoitettuna viimeistelysivelyä varten valmistettuun ulkoseinämaaliin, tekee tämän huomattavasti vahvemmaksi.

[6]

Tikkurilan Panssariväreistä, niiden ominaisuuksista ja tärkeimmistä käyttötavoista.
Vernissaa on ikimuistoisista ajoista käytetty yleissideaineena värejä sekoitettaessa.

Sillä on ansionsa mutta puutteellisuutensakin.

Jo ikimuistoisista ajoista on pellavaöljyä vernissan muodossa käytetty värin sideaineena. Vernissa on ollut niin sanoaksemme yleissideaine, joka on saanut palvella kaikenlaisia tarkoituksia. Sitä on käytetty ulkoseiniin tarvittavien värien sekoittamiseen, samoinkuin sellaisiin väreihin, jotka on tarkoiteta sisäseiniin, lattioihin, kattoihin, rautarakenteisiin, ja sitä on käytetty kaikenlaisiin pohjustustöihin. jossakin tapauksessa on haluttu saada ilmastollisia vaikutuksia kestävä ja niitä vastaan suojeleva väri, jossakin toisessa tapauksessa taas väri, joka juoksee ja tasaantua hyvin ja jolla saadaan kaunis kiilto, kolmanneksi taas väri, joka kuivuu hyvin ja nopeasti muodostaen kovan pinnan ja lopuksi vielä lyhyt, helposti töpättäväksi sopiva väri j.n.e. On tietysti hyvin ymmärrettävää, että värejä, joilta vaaditaan näin suuresti toisistaan eroavia ominaisuuksia, ei voida valmistaa yhtä ja samaa sideainetta käyttämällä sellaisiksi, että ne joka

[7]

Nykyaikaistetuis­ta keittomenetel­mistä huolimatta on vernissa laadul­taan suurin piirtein jäänyt ennalleen.

Pellavaöljyn määrä­tietoiseen tutki­mukseen on kuiten­kin nyt ryhdytty.

Pellavaöljyä jalostetaan par­haiten keittämällä se standöljyksi.

Paras keittomenetelmä on maallmanpatentin suojaama.

suhteessa vastaisivat korkeimpia vaatimuksia, mutta vernissaa on kuitenkin käytetty yleissideaineena. Sillä on omat suuret ansionsa, mutta myöskin suuret puutteellisuutensa.

Vernissaa laadussa ei ole vuosikymmeniin tapahtunut mitään mainittavampia muutoksia. Tosin on sen keittomenetelmiä jossakin määrin nykyaikaistutettu ja sikkativointia parannettu ja Suomessa ovat Tikkurilan Tehtaat kiinnittäneet erikoista huomiota näihin seikkoihin, mutta suurin piirtein on vernissaa laatu jäänyt entiselleen. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa on pellavaöljyn tutkimus kuitenkin saanut uutta vauhtia ja useita mielenkiintoisia havainnoita on tällä alalla tehty. Työskentely on tapahtunut täysin tietoisena
pellavaöljyn sekä ansioista että puutteellisuuksista ja määrätietoisesti ja, voimaperäisesti on pyritty parantamaan sen vikoja ja kehittämään sen hyviä ominaisuuksia.

Pellavaöljyn jalostamiseksi on kokeiltu useitakin eri menettelytapoja. Viime aikojen tutkimukset ovat epäämättömästi osoittaneet, että pellavaöljyä voidaan parhaiten jalostaa keittämällä se n.k. standöljyksi. Mitä sitten
on standöljy? Se on hyvin korkeassa lämpötilassa määrätyn kokoomuksen omaavaksi keitettyä pellavaöljyä. Mutta myöskin tämä standöljyn keitto on läpikäynyt monet kehitysasteet. Kaikkialla maailmassa patentoidun menettelytavan mukaan saadaan paras stand‑

[8]

Tikkurilan Teh­taat hankkineet yksinoikeuden Suomessa Panssariöljyn voimistamiseen.
öljy keittämällä pellavaöljyä n. 300° samalla kun siihen keittämisen kestäessä puhalletaan ilmaa. Täten saavutetaan määrätynlainen esihapettuminen, jolla on omat hyvät puolensa ja joihin palaamme jälempänä. Tikkurilan Tehtaat ovat hankkineet yksinoikeuden tällaisen erikoisstandöljyn keittoon Suomessa ja käytetään tätä öljyä sideaineena meidän Panssariväreissämme.

[9]

Yleisiä ominaisuuksia, jotka eroittavat Panssarivärin tavallisesta öljyväristä.

Tavallinen öljyväri hygroskooppinen.
Panssariväri on vettäläpäisemätön,senvuoksi paremmin ruos­tetta ehkäisevä.
Vasta sivelty öljyväripinta turmeltuu sateesta.
Tuore Panssariväri kuivuu sateesta huolimatta.
Öljyväriä ei voida sivellä pakkasessa.

Tutkimuksia suoritettaessa on todettu, että tavallinen öljyvärikalvo on sangen hygroskooppinen; se imee kostean sään vallitessa hyvin runsaasti vettä, joka taas kuivalla sääIlä haihtuu pois. Panssariväri ei ole samassa määrässä hygroskooppinen. Se on hyvin suuressa määrässä vettäläpäisemätön ja sillä on senvuoksi huomattavasti paremmat edellytykset kuin öljyvärillä ruosteenehkäisyvärinä.

Jos esim. jokin ulkonaoleva rautarakenne maalataan tavallisella öljyvärillä, on maalaustyö kokonaan riippuvainen säästä. Sade turmelee ehdottomasti juuri maalatun öljyväripinnan; sadepisara emulsoi värissä ja muodostaa pintaan syvennyksen. Näin ei tapahdu Panssarivärillä maalattaessa. Niinkin pian kuin 1/2 tuntia värisivelynjälkeen sattuva sade ei enää vahingoita pintaa. Väri kuivuu sateesta riippumatta sileäksi ja kauniiksi pinnaksi.

Myöskään pakkasessa ei tavallisella öljyvärillä voi maalausta suorittaa; pinta rypistyy

[10]

Panssariväriä voidaan sivellä ankarassakin pakkasessa.

Öljyväripinnassa näkyvät sivellinjäljet.

Panssariväri tasaantuu emalintapaisesti.

Öljyväriä on sivel­tävä ohuesti ja tu­lee sen olla kuiva ennen seuraavaa sivelyä.

Ajanhukkaa.

Panssariväriä voidaan uudelleen sivellä 2 t. kuluttua, vielä tuoreelle pohjolle ja ruiskuttaa jo 1/2 t. kuluttua.

ja tulee sangen ruman näköiseksi. Panssari­värillä voidaan maalata ainapa —30° pakkasessa. Kuivuminen tapahtuu luonnollisesti jonkin verran hitaammin, mutta pakkasesta huolimatta tulee pinta yhtä kaunis ja sileä kuin normaalinkin lämpötilan vallitessa. Öljyvärillä maalattaessa jäävät myöskin siveltimen jäljet näkyviin maalipintaan. Väri on lyhyttä eikä senvuoksi tasaannu tarpeeksi hyvin. Panssariväri taas tasaantuu aivankuin emaliväri. Pintaan ei jää näkyviin mitään siveltimen jälkiä, vaan väri tasaantuu sileäksi ja kauniiksi kalvoksi.

Vanha, kultainen sääntö tavallisella öljyvärillä maalattaessa on, että sivelyn on tapahduttava ohuesti ja että seuraavaa sivelyä ei saa tehdä ennenkuin edellinen on täysin kuiva, jos sivelyt toimitetaan liian lyhyin väliajoin, nahoittuu väripinta ja rypistyy. Jokaisen sivelyn täydellisen kuivumisen odottaminen merkitsee huomattavaa ajanhukkaa. Sukupolvien aikana on tällaiseen asiaintilaan kuitenkin niin totuttu, että ajatuskin sen kumoamisesta on leimattu mielettömäksi. Panssariöljyn paksun kokoomuksen ja siinä tapahtuneen esihapettumisen ansiosta on varemmin mahdottomana pidetty nyttemmin tullut mahdolliseksi. Noin 2 tuntia Panssarivärisivelyn jälkeen voidaan uusi sively jo toimittaa ja jälleen 2 tuntia tämän jälkeen taas uusi sively. Väriä ruiskutettaessa voidaan tätä väliaikaa

[11]

»Tuorepohja>>-menetelmä.

Pohjustettaessa vernissa imeytyy kokonaan uuteen puupintaan.

Panssarivernis­sa muodostaa heti pintakalvon.


vieläkin lyhentää aina 1/2 tuntiin. Tällainen kolminkertainen värikalvo kuivuu nopeasta työtahdista huolimatta nahistumatta ja rypistymättä. Tämä n.k. tuorepohjamenetelmä on suuresta merkityksestä esim. monelle teollisuudelle, jossa säännöllisesti jatkuva maalaustyö tulee kysymykseen.

Käytettäessä tavallista vernissaa tai tavallista öljyväriä puun pohjustussivelyyn, imeytyy tämä ensimmäinen sively kokonaan puuhun, eikä muodosta juuri nimeksikään minkäänlaista kaivoa. Panssarivernissalla (Panssarivernissaksi kutsumme sopivalla tavalla ohennettua ja sikkativoitua Panssariöljyä) tai Panssarivärillä pohjustettaessa jää tämä ensimäinen sively osittain pinnalle, muodostaen värikalvon.

[12]

Panssariväri ruosteenehkäisyvärinä.

Panssarivärit ovat ennen kaikkea ruosteenehkäisyvärejä.
Rautarakenteita suojellaan ruostumiselta maalaa‑
malla.
Oikean maalivärin valinta ei ole helppoa.


Tikkurilan Panssariväreillä on epäilemättä suurin merkitys ruosteenehkäisyväreinä.

Rautasiltoihin ja rautarakenteisiin käytetyt pääomat ovat suunnattomia ja on senvuoksi kansantaloudellisessa suhteessa erittäin tärkeätä, että tehokkaalla tavalla taistellaan ruosteen muodostumista vastaan, koska ruosteen muodostuminen epäämättömästi automaattisesti myötävaikuttaa rautarakenteiden eliniän lyhenemiseen. Halvin tapa, millä rautarakenteita voidaan suojella ruosteen muodostumiselta, on niiden maalaaminen, samalla kun näin saavutetaan haluttu kaunistava väritysteho. Rautarakenteiden tarkoituksenmukainen hoito on sen vuoksi mitä suurimmasta merkityksestä.

Oikeiden maalivärien valinta ja niiden oikea käyttö eivät kuitenkaan ole helppoja sille, joka ei ole tähän erikoisalaan syventynyt ja paljon on tässä suhteessa erehdyksiä tehty, osaksi saastäväisyys-syistä osaksi puutteellisesta asiantuntemuksesta johtuen.

Taholla, missä ollaan vastuusta tietoisia, on kuitenkin jo alettu käsittää mitä vahinkoja epätarkoituksenmukainen maalaus tuottaa.

[13]

Valtionrautatiet m.m. Saksassa ja Suomessa määräävät vähintäin kolme sivelyä, joista pohjustus lyijymönjällä ja viimeistely standöljyvärillä.

Panssarivärit ovat standöljyvärejä.

Lyijymönjä on paras pohjustusväri ehkäisemään ruostetta.

Lyijymönjäväri ei sovi viimeistelyväriksi. Sen päälle on siveltävä säänkestävä väri.

M.m. ovat sekä Saksan että Suomen valtionrautatiet osoittaneet suurta kiinnostusta tähän kysymykseen. Monivuotisten kokeilujen jälkeen ovat nämä laitokset senvuoksi julkaisseet erikoiset siltojen ja rautarakenteiden maalauksessa noudatettavat määräykset. Lyhyesti sanottuna sisältävät nämä määräykset sen, että rautarakenne on siveltävä vähintäin kolmeen kertaan, joista sivelyistä pohjasively on tehtävä puhtaalla lyijymönjävärillä ja viimeistelysively puhtaalla standöljyvärillä.

Tikkurilan Panssarivärit ovat puhtaita standöljyvärejä ja niinmuodoin varsin hyvin soveltuvia rautarakenteisiin.

Paras pohjustusväri on epäilemättä puhdas lyijymönjä. Lyijymönjä omaa, kiitos kemiallisen kokoomuksensa, sen ominaisuuden, että se on suoranaisesti ruosteenehkäisevä suuremmassa määrässä kuin mikään muu tunnettu värijauhe.

Tavallisesti käytetään pohjavärinä lyijymönjäväriä, jonka jäyttäjä tavallisesti itse sekoittaa. Lyijymönjäväriä sekoitettaessa on tärkeätä, ettei väriä tehdä liian lihavaksi, koska se tällaisena kuivuessaan pyrkii nahoittumaan ja rypistymään, mikä hidastuttaa ja vaikeuttaa maalaustyön jatkamista.

Tikkurilan Tehtaat valmistavat lyijymönjäväriä nimeltä
Panssarimönjäväri N:o 41
joka tässä suhteessa tarjoaa sen edun että nahoittumista ja rypistymistä ei tapandu. Lyijy‑

[14]

Paras väri tätä varten on standöljyväri.

Kalliimpi, mutta tarkoituksenmukainen standöljyväri on aikaa myöten taloudellisempi kuin huokea öljyväri.

mönjäpanssariväri on aina sekoitettu oikeissa suhteissa, kuivuu nopeasti ja varmasti ja tekee mahdolliseksi työn nopeammin suorituksen.Lyijymönjäpanssariväri pysyy käyttökuntoisena, jos se säilytetään suljetussa purkissa. Sitä voi‑ daan sekä sivellä että ruiskuttaa ja se on riittoisampaa kuin tavallinen lyijymönjäväri.

Riippumatta siitä käytetäänkö pohjustukseen lyijymönjäöljyväriä tai lyijymonjäpanssariväriä, on tämä suojeltava viimeistelyvärillä.
Lyijymönjäväri nim. ei kestä ulkoilmassa, vaan rapautuu melko nopeasti, jos se välittömästi joutuu auringon ja veden. vaikutukselle alttiiksi. Lyijymönjävärion senvuoksi peitettävä ja on tähän käytettävä väriä, johon ilmastolliset olosuhteet eivät vaikuta. Aikaisemmin käytettiin tähän tarkoitukseen öljyväriä, tavallisesti lyijyvalkois-öljyväriä. Nyttemmin on kuitenkin tämän värin asemasta ryhdytty käyttämään standöljyvärejä, koska nämä ovat osoittautuneet huomattavasti suuremmassa määrin veden ja ilman kestäviksi.

Suuremman rautarakenteen maalauksesta johtuvat kustannukset eivät ole pienet. Näistä menoista itse värin hinta merkitsee vähemmän. Jos käyttämällä hyvää ja tarkoituksenmukaista väriä uudelleenmaalausta voidaan
viivyttää kaksi ehkä kolmekinvuotta, on viisasta ja taloudellista käyttää tällaista väriä, vaikka se ostettaessa onkin hieman kalliimpaa kuin kotona sekoitettu öljyväri.

[15]

Miten rautarakenne on maalattava.

Jos asennettaessa mönjäpohjustus on vahingoittunut, tehdään uusi sively.

Mönjäämättömästä rautarakenteesta poistetaan huolellisesti ruoste, rasva j.n.e. ja pohjustetaan se samana päivänä. Pinnan tulee olla kuiva.

Uusi rautarakenne toimitetaan tavallisesti valmiiksi mönjättynä. Ennenkuin rautarakenne on asennettu, on useimmiten tämä mönjäpohjustus paikoittain vahingoittunut, jonka vuoksi, ennenkuin maalausta jatketaan, rakenne on uudelleen siveltävä mönjävärillä.

Maalaamattomasta rautarakenteesta on ensiksi kaikki ruoste, valssipinta, rasva, lika ja tomu huolellisesti poistettava. Käsin poistetaan ruoste ja valssipinta vasaralla, raapinraudalla ja teräsharjalla. Koneellisesti tämä tapahtuu hiekkasuihkulla.

Mikäli mandollista tulee pohjustuksen tapahtua samana päivänä. Pinnan tulee luonnollisestikin olla täydellisesti kuiva. Jos maalaus tehdään aamulla, on huolehdittava siitä että aamukaste ensin tarkoin pyyhitään pinnasta pois.

Pohjustussively tehdään joko Panssarilyijymönjävärillä 41 tai lyijymönjäöljyvärillä.

Lyijymönjäpanssariväriä sivellään tavallisesti yhteen kertaan, mutta sikäli kuin todella hyvää työtä tavoitellaan, on tehtävä vielä toinen sively samalla värillä.

[16]

Lyijymönjäöljyväri saa olla suojelematta korkeintaan muutam. kk.

Välimaalaus öljyvärillä tai Panssarivärillä.

Viimeistely PANSSARI‑värillä.

Panssariväriä voidaan sivellä tuoreelle pohjalle.

Öljyvärin tulee kui­vua ennenkuin sen päälle maalataan.

1) Nokimustaa käytetään senvuoksi että toinen sively saisi ensimmäisestä hieman poikkeavan sävyn ja sen kautta helpommin voitaisiin tarkistaa, että sively on tehty huolellisesti.

Jos lyijymönjäöljyväriä halutaan käyttää, on ensimäinen pohjasively tehtävä laihalla värillä. Sopiva suhde on 9 kg mönjää 1 kiloon variä.

Tämän kuivuttua hyvin tehdään toinen sively hieman Iihavammalla mönjävärillä (7-7,5 kg lyijymönjää ja 10 grammaa nokimustaa1 1 kiloon vernissaa).

Mönjäöljyväri ei kestä aurinkoa ja ilmaa eikä sitä senvuoksi pidä jättää suojaamatta kauemmaksi aikaa kuin korkeintaan muutamaksi kuukaudeksi.

Ensimäinen peittovärisively tehdään joko Panssarivärillä tai tavallisella öljyvärillä. Sively on tehtävä tasaisesti ja kohtalaisen ohuesti. Tälle värille kehoitetaan antamaan viimeistelyväristä hieman poikkeava sävy, jotta paremmin voitaisiin tarkistaa onko viimeistelysively tehty huolellisesti.

Viimeistelysively tehdään Panssarivärillä.

Kun välisively on tehty Panssarivärillä, voidaan viimeistelysively tehdä n.k. »tuorepohjamenetelmän» mukaan, t.s. jo muutaman tunnin kuluttua.

Jos välimaalaus on tehty öljyvärillä, tulee tämän saada kuivua hyvin, ennenkuin viimeistelysively tehdään.

[17]

Panssariväriä on 25 pääsävyä.

Ohennetaan tärpätiliä tai Sangajol'illa.

Panssarivärejä toimitetaan 25 sävyä värikartan N:o 11 mukaan, mutta valmistetaan myös muita sävyjä värinäytteen mukaan. Sen johdosta , että valkoisella värillä on rajoitettu peittokyky, toimitamme erikoista Panssaripohjustusväriä N:o 396.

Panssariväri toimitetaan sivelykuntoisena, mutta voidaan sitä haluttaessa ohentaa tärpätillä tahi n.k. kivennäistärpätillä (Sangajol tai Varnolen).

[18]

TEHO Kattovärit ovat puhtaita Panssarivärejä.

TEHO Seinävärit ovat n.k. puoli-panssarivärejä.


Panssarivärit rakennuksien maalauksessa.

Rakennuksien maalauksessa soveltuvat Panssarivärit erittäin hyvin kattojen ulkomaalaukseen. Erinäisistä syistä olemme antaneet rakennuksien maalaukseen tarkoitetuille väreille sarjanimityksen TEHO. Meidän TEHO Kattovärimme ovat puhtaita Panssarivärejä, jotka ovat tarkoitetut pelti- ja huopakattojen sivelyä varten, kun taas TEHO Seinävärit ovat Panssarivärejä, joihin on lisätty öljyväriä, ja jotka ovat tarkoitetut ulkoseiniä varten.

[19]

Kattojen maalaus.

Mustapeltikatto puhdistetaan ruosteesta, ja pohjustetaan lyijymönjävärillä jonka jälkeen se sivellään yhteen tai kahteen kertaan TEHO-Kattovärillä.

Galvanoituja kattoja maalataan aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua.


TEHO Kattovärit.

Mustapeltiset katot.
Tavalliset mustapeltiset katot on mahdollisimman pian maalattava ruosteen muodostumisen ehkäisemiseksi. Puhtaina standöljyväreinä soveltuvat meidän TEHO Kattovärimme erikoisesti tähän tarkoitukseen.

Siveltävän peliin tulee olla ruosteesta vapaa. Jos siinä on ruostetta, on se poistettava teräsharjalla. Useimmissa tapauksissa sivellään TEHO Kattoväriä suoraan peltipinnalla yhteen tai kahteen kertaan. Vaikka tätä menettelytapaa säästäväisyyssyistä yleisesti käytetäänkin, ei se kuitenkaan ole oikea. Oikea menettelytapa on se, että peltipinta ensin pohjustetaan lyijymönjävärillä ja tämän pohjustusvärin päälle sivellään TEHO Kattoväriä yhteen tai kahteen kertaan.

Galvanoidut katot.
Katot, jotka ovat galvanoitua peltiä, on jätettävä maalaamatta 1-3 vuodeksi, jonka jälkeen ne maalataan samalla tavalla kuin mustapeltiset katot. Kohdat, joissa pelti on ruostunut, on pohjustettava lyijymönjävärillä.

[20]

Huopakatotkin maalataan TEHOLLA.

TEHO Kattoväriin ei vaikuta tunti sivelyn jälkeen sattuva sade.

TEHO Kattovärejä on 10 pääsävyä.

Menekki puhtaalla peltipinnalla.

Huopakatot.
Eräitä TEHO Kattovärin sävyjä, varsinkin N:o 4 tummanpunaista voidaan hyvällä tuloksella käyttää myös Semptaliini-ja huopakattoihin. Vanhojen huopakattojen maalaamiseen ei tarvita erikoisia ohjeita. Katossa mahd. esiintyvät viallisuudet paikataan uudella huovalla tai tarkoitukseen sopivalla kitillä vian suuruudesta riippuen, jonka jälkeen katto maalataan TEHO Kattovärillä.

Öljyväriin verrattuna on TEHO Kattovärillä se suuri etu, että se toisaalta on öljyväriä kestävämpää, toisaalta sen pintaa ei vahingoita sade, joka sattuu jo n. tunti sivelyn jälkeen.

Maalaus on aina suoritettava katon varjopuolella. Maalausta kuumassa auringonpaisteessa tai auringon kuumentamalle pellille on vältettävä, samoinkuin iltakasteen kostuttamalle pellille.

TEHO Kattovärejä toimitetaan värikarttamme N:o 10 mukaan 10 vakioväriä.

TEHO Kattovärien, värillisten, menekki voidaan laskea seuraavaksi:
1 kilolla maalataan puhdasta peltipintaa
N:o 2, harmaa, n. 8-9 m2
» 3, tiilen pun. » 9-10 »

[21]

N:o 4. tumm. pun. n. 13-15 m2
»5, tumm. vihreä » 11-12 »
»6, kuparin rusk. » 13-15 »
»8. lyijymönj. säv. » 10-11 »
»9, homeenvihr. » 11-12 »
»10, vaal. vihr. » 10-11 »
»11, vihreä » 10-11 »
»12, heleän pun. » 9-10 »

Ennen maalatulla peltipinnalla on menekki, riippuen vanhan maalipinnan huokoisuudesta, usein huomattavastikin suurempi. Yllämainitut numerot ovat vain jonkinlaisena ohjeena menekkiä määrättäessä ja annetaan sill edellytyksellä, että poikkeuksia niistä saattaa tapahtua. Värimenekkiin vaikuttaa mm. ei vain pinnan sileys tai rosoisuus vaan myös suuressa määrin lämpötila, joten aurinkoisena ja lämpimänä päivänä levykaton ollessa kuuman 1 kg:lla ei lähimainkaan sivellä yhtä monta neliömetriä kuin päivänä, jolloin katossa on normaali lämpötila.

TEHO Katto-lakka, musta.

Musta TEHO Kattolakka ei ole Panssariväri, vaan bitumipitoinen tuote, joka siis laadultaan täydellisesti eroaa värillisistä TEHO Kattoväreistä.

TEHO Kattolakan menekki riippuu pinnan laadusta. Huopa- ja betonikattoon voidaan laskea 1 kg. noin 5-6 m2 kohti ja peltikattoon 1 kg n. 13-15 m2 kohti.

[22]

Ulkoseinien maalauksessa ovat TEHO seinävärit öljyvärejä kestävämpiä.

Uusi seinä.


TEHO Seinävärit

TEHO Seinävärit ovat puoli-panssarivärejä. Ne eivät siis ole puhtaita standöljyvärejä, mutta sisältävät kuitenkin suurimmaksi osaksi Panssariöljyä. Niitä käytetään ulkoseinien maalaukseen ja ovat ne panssariöljypitoisuutensa takia huomattavasti vahvempia ja kestävämpiä kuin tavallinen öljyväri.

Maalauskaava. Uusi seinä.

Uusi seinäpinta pohjustetaan heti vernissalla, johon usein lisätään hieman keltamultaa. Itse maalaus olisi mieluimmin jätettävä seuraavaksi vuodeksi.

Seuraavana vuonna, tai uutta seinää heti valmiiksi maalattaessa, on menetelmä seuraava:

1) Pohjustus seoksella, jossa on 3-4 osaa vernissaa ja 1 osa halutun sävyistä TEHO Seinäväriä.

2) Välimaalaus TEHO Seinävärillä, ohennettuna n. 10-15 %:lla vernissaa.

3) Viimeistelysively TEHO Seinävärillä, ohentamattomana.

[23]

Vanha seinä:Vanha seinä.

Panssarivernissa sekoitettuna ulkoseinän viimeistelyväriin (raa'an pellavaöljyn asemasta) tekee sen vahvemmaksi.

Raakaa pellavaöljyä ei pitäisi sekoittaa ulkoseinäväriin.


1) Seinä raapitaan raapinraudalla tai terästasoittajalla hyvin puhtaaksi kaikesta irtaantuvasta maalista.

2) Pohjustussively vernissalla, johon on sekoitettu vähäisen Teho Seinäväriä.

3) Välimaalaus Teho Seinävärillä, ohennettuna n. 10-15%:lla vernissaa.

4) Viimeistelysively TEHO Seinävärillä, ohentamattomana.

1 kilolla TEHO Seinäväriä (ohentamatonta) voidaan maalata n. 5 à 6 m2 ala.

Ulkomaalaus väriä itse sekoitettaessa on tähän saakka usein käytetty sitä tapaa, että viimeistelysivelyä varten tehtyyn väriin sekoitetaan muutama kymmenen prosenttia raakaa pellavaöljyä (liinaöljyä). Viime vuosien kuluessa Tikkurilassa tehdyt ulkoilmakokeet näyttävät kuitenkin osoittavan, että raaka
pellavaöljy ulkoseinäväriin käytettynä on epätarkoituksenmukainen eikä tee väripintaa vahvemmaksi, pikemmin päinvastoin. Jos tähän viimeistelysivelyyn sitä vastoin sekoitetaan Panssarivernissaa sama määrä, tekee se värin huomattavasti vahvemmaksi kuin jos väriin olisi
käytetty yksinomaan vernissaa.

TEHO Seinävärejä toimitetaan 20 vakiosävyä meidän värikarttamme N:o 10 mukaan. Muitakin sävyjä valmistetaan värinäytteen mukaan.

[24]

Panssarivärit sopivat myös auton lavojen, puimakoneiden, veneiden, puutarhakalustojen ym. ym. maalaukseen.

Siveltynä pohjana uuteen puupintaan on Panssariväri n.k. »Säästöpohjustus».


Panssarivärien muut käyttöalat.

Ilman ja vedenkestävyytensä takia käytetään Panssarivärejä kaikenlaisia puupintoja maalattaessa, missä kestävyyttä vaaditaan, kuten esim. autonlavoja, rautatievaunuja, puimakoneita, veneitä, puutarhakalustoja y.m. varten.

Pohjustusvärinä käytetään joko Panssariväriä tahi öljyväriä. Siveltynä suoraan puupintaan on Panssariväri siitä edullinen, että se ei samassa määrin kuin öljyväri imeydy puupinnan sisään. Se on toisin sanoen n.k. »säästöpohjustus». Tästä on se hyöty, että tämän pohjustuksen päälle ei tarvitse tehdä niin monta sivelyä kuin jos pohjustukseen olisi käytetty öljyväriä.

Tämän pohjustusvärin päälle sivellään sitten Panssariväriä niin moneen kertaan kuin työn laatu vaatii.

Panssarivärikartan N:o 11 sävyt ovat etupäässä tarkoitetut rautarakenteiden maalaukseen. Auton lavoja, puimakoneita, veneitä y.m. varten olemme tilaisuudessa toimittamaan Panssariväriä mitä sävyä tahansa.

[25]

Tuorepohjamenetelmä tarkoittaa, että Panssarivärin pinta voidaan jälleen sivellä 2 tunnin kuluttua, vaikka edellinen sively ei vielä ole kuiva.

Hyvin aikaa säästävä.

Merkityksestä suurempien esineiden joukkotuotannossa.


Erikoisia maalausmenetelmiä, jotka perustuvat Panssariöljyn erikoisominaisuuksiin.

Tuorepohjamenetelmä.

Sivulla 10 on n.k. tuorepohjamenetelmä jo lyhyesti mainittu. Se tarkoittaa sitä, että kun yksi sively Panssarivärillä on tehty, toinen voidaan tehdä jo n. 2 tuntia myöhemmin huolimatta siitä, että edellinen sively ei silloin vielä ole kuiva. Tästä tavattoman nopeasta työvaiheesta riippumatta kuivuu koko värikerrostuma läpeensä nahoittumatta tahi rypistymättä. Tämä tuorepohjamenetelmä säästää tietenkin paljon aikaa missä sitä järkevästi voidaan sovelluttaa. Sitä voidaan käyttää monessa teollisuudessa, joissa suurempien esineiden joukko-maalaus tulee kysymykseen. Tällaisia teollisuuksia ovat esiin. rautatiekonepajat, missä rautatievaunuja maalataan, teollisuuslaitokset, jotka valmistavat puimakoneita, kuorma-autoja, erinäisiä venemalleja y.m. Erittäinkin jos ruiskulaite on käytettävissä, voidaan tällainen esine maalata valmiiksi yhteen menoon.

[26]

Tuorepohjamenetelmää ei kuitenkaan aina voida sovelluttaa käytännössä. Lattialle esim. ei voida astua kahden tunnin jälkeen toista sivelyä tekemään.

Huonekaluston pohjamaalausta ei voida hio ennenkuin se on läpeensä kuiva.

Tuorepohjamenetelmän käytännöllistä merkitystä ei ole yliarvioitava.


Luonnollista on, ettei tuorepohjamenetelmää voida noudattaa jokaisessa maalaustyössä.

Miten houkutteleva tämän menetelmän noudattaminen lattianmaalauksessa olisikin, on tällainen ajatus kuitenkin mandoton toteuttaa. Teoreettisesti se on kyllä mahdollista, mutta ei käytännössä senvuoksi, että jokainen tämäntyyppinen väri 2 tunnin kuluttua on vielä siksi tahmea, että sen päälle ei voi astua seuraavan sivelyn tekemista varten.

Myöskään huonekaluteollisuudessa se ei ole sovelias. Jotta kauniita pintoja tällä maalaustavalla saataisiin, on välttämätöntä, että pinta tavalla tai toisella hiotaan ennenkuin seuraava sively tehdään. 2 tunnin vanhan Panssarivärisivelyn hiontaa ei tietenkään voida ajatella, sillä tällainen pinta on vielä tahmea.

Tuorepohjamenetelmä on niinmuodoin aikaa-säästävä ja erinäisissä tapauksissa hyvä, mutta sen merkitystä ei saa yliarvioida.

[27]

Sopivasti ohennettuna ja sikkotivoituna voidaan Panssariöljyä myös myydä Panssarivernissana.

Tavallinen vernissa on ohutta. Värijauheet »sulavat» hel­posti siihen. Öljy­värin sekoittaminen on senvuoksi yksin­kertainen tehtävä.


PANSSARIVERNISSA.

Edellisissä luvuissa on selostettu Panssarivärien ominaisuuksia ja. käyttöaloja. Siinä on selvinnyt, että se aineosa, joka näille väreille antaa niiden erikoisominaisuudet, on se paksu, esihapetettu Panssariöljy, jonka valmistamiseksi Tikkurilan Tehtaat ovat hankkineet itselleen yksinoikeuden Suomea varten. Sopivasti ohennettuna ja sikkativoituna myydään tämä Panssarivernissana.

Värin sekoittaminen vernissasta ja värijauheena käyttäen lyijyvalkoista, sinkkivalkoista, okkeria y.m. on jonkinverran kokemusta omaavalle maalarille verrattain helppo tehtävä. Se on helppo sen takia, että vernissa, johtuen siitä että se on suhteellisen ohut öljy, helposti kastaa kaikki värijauhehiukkaset. Maalari käyttääkin senvuoksi sanontatapaa että »värijauheet helposti sulavat vernissaan». Vernissa on, kuten sanottu, suhteellisen ohutta ja muodostaa sen vuoksi värijauheen kanssa sekoitettuna sivelykuntoisen maalin ilman että siihen tarvitsee ohennusaineita lisätä. Vernissa on valmiiksi sikkativoitu ja tarvitsee ainoastaan eräissä erikoistapauksissa serotiinin lisäystä. Kaikesta tästä johtuu, että kokenut

[28]

Panssariöljyyn nähden on tilanne toinen.Se on paksu.

Värijauheet eivät »sula» siihen yhtä helposti. Panssarivärejä olisi senvuoksi jauhettava myllyssä.

Panssariöljystä vä­riä sekoitettaessa on tärkeätä, että ohennus tehdään oikeissa suhteissa.


maalari vernissaa käyttäen voi sekoittaa itselleen hyvän maalivärin silmämitalla ja »peukalon maun varassa» sekä käyttämättä vaakaa sekoituserien punnitsemista varten.

Panssariöljyyn nähden asia ei ole aivan näin yksinkertainen ja me puolestamme tahtoisimme välttyä siitä, että Panssariöljy saisi osakseen epäoikeutettua arvostelua, jos virheellisesti tehdyn sekoituksen takia maalari sitä käyttämällä tulisi vähemmän tyydyttäviin tuloksiin.

Panssariöljy on hyvin paksu, josta johtuu, että kuivat värit eivät siihen »sula» yhtä helposti kuin vernissaan. Saadaksemme hyvän tuloksen on Panssarivärit senvuoksi jauhettava myllyssä. Johtuen siitä, että Panssariöljy on paksua, on Panssarivärejä valmistettaessa öljy ohennettava ohennusnesteillä ja ohennusaineen lisäämistä säännosteltävä aivan riippuen käytetystä kuivasta väristä. Hyvän tuloksen saamiseksi on niinikään suotavaa, että sikkativointia ei tehdä yleiskaavan mukaan, vaan säännöstellään, riippuen sekä kuivasta väristä
että tarkoituksesta mihin väri valmistetaan.

Edelläsanotusta selviää että Panssarivärin sekoittaminen tuottaa maalarille jonkinverran hankaluuksia ja jos hänellä lisäksi ei ole vaakaa lähettyvillä, jolloin hän ei myös voi tehdä sekoitusta aivan oikeissa suhteissa, voi olla hyvin kyseenalaista, onnistuuko työ.

[29]

Senvuoksi on yksinkertaisempaa käyttää valmista Panssariväriä.

Panssarivernis­sa sekoitettuna ulkoseinämaa­liin, tekee sen vahvemmaksi.


Näistä syistä pidämme parempana pitää kaupan Panssarivärejä valmiiksi sekoitettuina oikeissa ohennussuhteissa.

Eniten käytetään Panssarivernissaa ulkoseinien maalausta varten valmistettuun öljyväriin, johon sitä voidaan sekoittaa aina 25-30 %:iin saakka vernissamäärästä. Ulkoseinäväri tulee siten huomattavasti vahvemmaksi.

[30]

Eristävien ja suo­jaavien peiteaineiden merkityksestä.

Eristyslakat ovat Teollisuuden, Maatalouden rakennusalan tärkeimpiä sivelyaineita.


Muita suojavärejä.

Eristävien ja suojaavien peiteaineiden taloudellinen merkitys käy nykypäivinä yhä selvemmäksi. Samoinkuin rautarakenteet on suojeltava ruostumiselta on myös betoni-, laasti- y.m.s. pinnat suojeltava kosteuden, happojen ja alkalien tuhoavilta vaikutteilta, sekä puu- y.m.s. pinnat homeelta, mätänemiseltä ja ennenaikaiselta lahoamiselta.

jokaista tällaista erikoistarkoitusta varten on nykypäivinä saatavissa tarkoituksenmukaisia erikoisvalmisteita. Kiinnitämme seuraavassa huomiota eräisiin tämäntapaisiin suojaväreihin.

Samoinkuin Panssarivärit ovat erikoisluokassa rautarakenteiden suojaväreinä, ovat bitumi- ja asfalttipitoiset n.k.
Eristyslakat
kieltämättä teollisuuden, maatalouden ja rakennusalan tärkeimpiä sivelyaineita.

Tikkurilan tehtaat valmistavat kahta tällaista eristyslakkaa nimiltään
TEHO ja VALTTI
joista ensinmainittu on bitumituote ja toinen asfalttituote.

[31]

TEHO Bitumal Bitumi-alumiini‑kattoväri.

ARBOL Puunsuojeluaine.

AURI Kivennäisväri ulkoseiniin.


TEHO Kattovärien rinnalla on bitumialumiini kattoväri

TEHO Bitumal

kestävyydeltään verraton sekä suuren peittokykynsä takia edullinen katon peittämisaine sekä pelti- että huopakattoihin.

ARBOL Puunsuojeluaine,
puurakenteiden kyllästämistä varten,

omaa tehokkaan bakteerien ja sienien tuhoamiskyvyn.

Kivi-, laasti-, sementti- y.m.s. ulkoseinien
maalaukseen on kauan kaivattu kohtuuhinnalla saatavaa kivennäisväriä, joka olisi tavallista kalkkiväriä kestävämpi. Tikkurilan tehtaat ovat nyt laskeneet kauppaan tällaisenkin erikoisvalmisteen

AURI-värin
nimellä.

Seuraavilla sivuilla selostetaan lähemmin edellämainittuja tuotteitamme.

[32]

TEHO Eristyslakka Bitumituote.

Sopii kaikenlaisiin pintoihin.

Pelti- ja huopakatot.

A.I.V. Rehukuopat.

Ensoniitti- ja Insuliitti pinnat.


ERISTYSLAKAT

Eristyslakkojen tarkoituksena on suojella betoni-, puu-, ja rautapintoja kosteudelta, mätänemiseltä ja ruosteelta.

Tikkurilan Tehtaat valmistavat kahta tällaista eristyslakkaa nimiltään

TEHO ja VALTTI.

Nämä eristyslakkalaadut eroavat toisistaan seuraavasti:

TEHO Eristyslakka
on paksumpi bitumituote, joka kuivuu kohtalaisen nopeasti, muodostaen hyvin täyttävän, kimmoisan pintakalvon, jota ei vahingoita aurinko vahingoita ja sade eivätkä mitkään säät tai lämpötilan vaihtelut, jonka vuoksi TEHOA erikoisesti suositellaan ulkoilmassa olevien pintojen sivelyä varten, kuten pelti- ja huopakattoihin sekä Ensoniitti- ja Insuliitti- y.m.s. pintojen eristämiseen. TEHO sopii muuten sisä- ja ulko‑ puolisiin betoni-, laasti-, tiili-, rauta-, puu-, huopa- ja pahvipintoihin, rakennusten pohjamuurien, vesirakennuksien ja siltojen perustusten, puu ja rautapylväiden, putkijohtojen y.m. eristämiseen, kellarien ja kaikenlaisten säiliöiden tiivistämiseen sekä sisäpuolisiin maalauksiin navetoissa, talleissa, teurastamoissa, tehtaissa y.m.s.

[33]

TEHOA on helppo sivellä suurillekin pinnoille.

Valtti Eristyslakka Asfalttituote.

Perusmuurit. Rehusäiliöt. Tierummut. Viemäriputket. Y.m.

Sopii kylmille ja tuoreillekin pinnoille.


Paksuudestaan huolimatta on TEHOA erittäin helppo sivellä myös suuremmille pinnoille.

TEHO Eristyslakan menekki voidaan laskea betonipinnalla, riippuen pinnan korkeudesta, n. 1 kg:ksi 3-4m2 kohden. Jos sively tehdään kahteen kertaan, on menekki toista sivelyä varten 1 kg n. 5-6m2 kohden. Peltikattoon voidaan laskea menevän n. 13—1.5m2:n alaan 1 kg ja huopakattoon n. 5-6 m2:n alaan 1. kg.

VALTTI Eristyslakka
on hieman ohuempi asfalttituote, joka kuivuu no­peasti, muodostaen kovan, emalia muistuttavan pintakalvon.
VALTTI imeytyy hyvin betonin huokoiseen pintaan ja suositellaan sitä erikoisesti perusmuureja, rehusäiliöitä, tierumpuja, viemäriputkia, patoja, kellareita y.m.s. varten ja yleensä pintoihin, jotka eivät ole auringolle alttiina tai jotka tulevat olemaan maan peitossa. Vaikka tällaiset pinnat sivelytilaisuudessa usein ovatkin kylmiä ja tuoreitakin, voidaan sively VALTTI Eristyslakalla kuitenkin suorittaa.

VALTTI Eristyslakka menekki raakaan betonipintaan voidaan laskea 1 kg:ksi 3-4m2 kohden ensimäistä sivelyä varten ja toista sivelyä varten 1 kg:ksi 4—5m2kohden.

TEHO- ja VALTTI-Eristyslakkojen muodostamiin pintakalvoihin ei vaikuta vesi, kosteus, lika, multahapot, parkkihapot, maito‑

[34]

Vesi, hapot, kaasut, pakkanen ja säät eivät turmele eristyslakkojen pintakalvoa.

Käyttövalmiit. Sivellään kylminä.


happo, suola- tai rikkihappo, ammoniakki, suudaliuokset, rikkioksiidi, savukaasut, ammoniakkipitoinen talli-ilma y.m.s. eikä niitä vahingoita pakkanen, lämpö eivätkä mitkään säät tai lämpötilan vaihtelut.

Eristyslakat toimitetaan käyttovalmiina. Ne on siveltävä kylminä eikä niitä saa lämmittää tulella. Ennen käyttämistä on astian sisältö sekoitettava, mutta sitä ei saa millään ohentaa. Siveltävien pintojen tulee olla kuivia, puhtaita ja pölystä vapaita. Rautapinnat puhdistetaan ruosteesta teräsharjalla hankaamalla.

Sively on tehtävä kohtalaisen paksulti ja tasaisesti. Kun on kyseessä eristäminen veden ja happojen vaikutusta vastaan, niin voi 2 tai 3 sivelyä, riippuen pinnan laadusta, olla tarpeen.

TEHO ja VALTTI Eristyslakkoja ei saa säilyttää lähellä tulta, mutta on niitä myös suojeltava pakkaselta. Kaivoja, syvempiä rehukuoppia y.m.s. siveltäessä on sively tehtävä alhaalta ylöspäin paremman ilmanvaihdon. vuoksi.

TEHO Bitumal

Siv. 19 selostetaan TEHO Kattovärejä. Näiden lisäksi kiinnitämme huomiota myös valmistamaamme bitumi-alumiini-kattoväriin:
TEHO Bitumal.
Tämä sisältää alumiinimetallia mikroskooppisen pienien lehtien muodossa. Kun lakka on

[35]

Bitumi-alumiini‑kattoväri TEHO Bitumal on kestävyydeltään verraton.

Edullinen käytössä.

Toimitetaan käyttövalmiina.

Tarttuu hyvin kaikkiin pintoihin.


sivelty, laskeutuvat nämä metallihiukkaset värikalvon pinnalle vaakasuoraan asentoon muodostaen siihen metallisen kalvon. Maalattu pinta saa täten metallisen kiiltävän, harmaanhohteisen pinnan. Metallilehtien kyky heijastaa auringon sateita vähentää suuressa määrin. näiden mandollisuuksia turmella pintakalvoa, joten TEHO Bitumalin metallipitoisuus on omiaan suuressa määrin lisäämään värin kestävyyttä Ja siis myös sen suojaavaa kykyä. Koska alumiinivärin lämmönsäteilykyky, kuten tunnettua, on hyvin huono, muodostaa se kattovärinä käytettynä myös lämpoä eristävän kerroksen, minkä kautta varsinkin ullakkohuoneet pysyvät viileämpinä kuin jos katto oli maalattu tavallisella kattolakalla tai öljyvärillä esim. mustaksi.

TEHO Bitumalia toimitetaan tehtaasta käyttövalmiina, eikä sitä pidä lämmittää eikä millään ohentaa. Jos se kuitenkin pitempiaikaisesta varastoimisesta, ohennusaineiden haihtumisen takia olisi käynyt paksummaksi, voidaan sitä ohentaa bensoolilla tahi myös kivennäistärpätillä (Sangajol tai Varnolen).

TEHO Bitumalia voidaan käyttää kaikenlaisten pintojen kuten rautalevy-, galvan. levy-, huopa-, betoni-, puu- y.m.s. kattojen sivelemiseen, tarttuen se hyvin kiinni kaikkiin pintoihin. Siveltäessä luistaa TEHO Bitumal-väri hyvin keveästi. Yhdellä kilolla sivellään puhdasta peltipintaa n. 13-14 m2. Huopapinnalla

[36]

Kestää sään ja lämpötilan vaihteluita muuttumatta.

Panssarimönjäväri N:o 4 1.

ARBOL puurakenteiden kyllästämistä varten.


tai ennen maalatulla peltipinnalla on menekki, pinnan huokoisuudesta riippuen, jonkinverran suurempi.

TEHO Bitumal ei juokse katosta auringon paisteessa, eikä se sisällä syövyttäviä aineita, Se kestää kosteutta ja kaikkia sään ja lämpötilan vaihteluita muuttumatta ja säröilemättä. Vanha kattopinta on huolellisesti puhdistettava kaikesta irtaantuvasta vanhasta maalista, liasta y.m.s. Pienempiä rakoja ja vuotoja ei tarvitse paikata. TEHO Bitumal tiivistää sellaiset kertasivelyllä. Suuremmat raot tiiviste­tään TEHO Kattokitillä.

Jos peltipinnassa on ruostetta, on sellaiset kohdat hangattava hyvin puhtaiksi teräsharjalla ja pohjustettava Panssarimönjävärillä N:o 41.

Maalaus on aina, mikäli mandollista, suoritettava katon varjopuolella. Maalausta kuumassa auringonpaisteessa on vältettävä, samoinkuin sivelyä auringon kuumentamalle pellille ja myös maalausta iltakasteen kostuttamalle pellille.

Puunsuojeluaine ARBOL.

Tehokas bakteerien ja sienien tuhoamiskyky.

Tärkeimmät ominaisuudet, joita hyvän puunsuojeluaineen tulee omata, ovat seuraavat:
1) tehokas bakteerien ja sienien tuhoamiskyky;

[37]

ARBOL omaa tehokkaan bakteerien ja sienien tuhoamiskyvyn.

Ruskeata ja miltei väritöntä.

Estää mätänemistä ja hometta. Karkoittaa kärpäset, muurahaiset y.m. tuholaiset.


2) mahdollisimman pieni veteen liukenevaisuus, joten sade ja kosteus eivät sitä liuota.

3) se ei saa olla liian haihtuvaa, jotta ainetta vuosikausiksi jäisi puuhun. Määrätty haihtuvaisuus on kuitenkin suotavaa, jotta puun »hengityksessä» myrkkyainetta aina löytyisi syvemmälläkin olevissa huokosissa;

4) mahdollisimman vaaratonta sekä ihmisille että eläimille;

5) sen tulee tehdä kyllästetty pinta kauniin näköiseksi.

Kaikki edellämainitut ominaisuudet olemme onnistuneet yhdistämään puun suojeluaineessa ARBOL.

Luonnollisista syistä on suotavaa että puu, joka on kyllästettävä, on mahdollisimman kuiva. Kuivaan puuhun ARBOL tunkeutuu syvälle sisään, jonka kautta sen bakteereja tuhoava kyky pääsee täysiin oikeuksiinsa.

ARBOLia sivellään pintaan tarkoitukseen sopivalla siveltimellä tahi sudilla.

Tavallinen ARBOL on verrattain tumman ruskeata ja antaa puulle kauniin ruskean värin, joka muistuttaa antiikkitammea. Sitä paitsi voidaan ARBOLia toimittaa vaaleampana niin
että se vain heikosti värittää puun.

ARBOL suojelee puuainesta mätänemiseltä ja homehtumiselta sekä huonemätää ja tuholaisia vastaan, karkoittaa kärpäset, muurahaiset y.m.s.

[38]

Kaikenlaisten puurakenteiden kyllästäminen

Höylätylle pinnalle 1 kg = 12-14m2

Kivennäisväri ulkoseiniin.

Kivettyy pinnalle veteen liukenemattomaksi värikalvoksi.

Rappaus-, tiili-, sementti-, kivi-, lasi-, y.m. pint.


ARBOLia käytetään laajalti kaikenlaisten puurakenteiden, asuinrakennusten, tehdas- ja varastorakennusten, siltojen, aitojen, proomu‑ jen, tallien, navettojen ja kanaloiden, palotikapuiden, johtopylväitten y.m.s. kyllästämiseen, joita syystä tai toisesta ei haluta maalata.

Arbolin menekkiä on vaikeata täsmälleen määrätä, koska se luonnollisestikin jossain määrin riippuu siveltävän puunpinnan kovuudesta ja huokoisuudesta, siis siitä kuinka paljon nestettä imeytyy puun sisään, mutta keskimäärin voitaneen laskea, että höylätylle puunpinnalle 1 kg ARBOLia riittää n. 12--14m2 :rin alaan, ja höyläämättömälle pinnalle n. 5-6 m2:rin alaan.

AURI-väri.
Ulko-ja sisä-kiviseiniä varten. Kivettyy pinnalle veteenliukenemattomaksi värikalvoksi! Valonkestävä! Taloudellinen!

AURI-väri sisältää värijauheena AURI värijauhetta ja sideaineena AURI nestettä, jotka ennen maalausta sekoitetaan toisiinsa. AURI‑
värin
aineosat ovat puhtaita kivennäisaineita. Kuivuessaan AURI-väri kivettyy pohjapinnalleen. A URI-väri on valon, veden ja pesunkestävä ja soveltuu rappaus-, sementti-, tiili-, kivi-, lasi- y.m. pintojen sekä sisä- että ulkomaalaukseen. Kestää kaasujen, vesihöyryjen, ujen, vesihöyryjen, happojen y.m. vaikutteita.

[39]

Kestää kaasuja, happoja y.m.

Huokoiset pinnat pohjust. laimenne­tulla Auri-nesteellä.

Öljyväripohjalle Auri ei sovi.

AURI-värijauhe ja AURI-neste toimitetaan erikseen. Sekoitus tehdään työpaikalla.


Pohjan, mille AURI-väriä sivellään, tulee olla puhtaan, kiinteän ja kuivan eikä se saa olla huokoinen. Huokoiset pinnat on pohjustettava laimennetulla AURI-nesteellä. Sopiva pohjustusneste on: 1 osa AURI-nestettä ja 2 osaa vettä. Laimennus tehdään puhtaalla vedellä. Vanha maali on ensin joko harjaamalla tahi pesemällä poistettava. Vanhalle öijyväripohjalle AURIa ei voida sivellä, sensijaan kyllä vanhalle kalkki- tai lieteväripohjalle, josta kuitenkin teräsharjalla hankaamalla kaikki lohkeilevat hiukkaset ensin on poistettava. Maalausta AURI-värillä ei saa suorittaa sadeilmassa, paahtavassa auringossa tai pakkasessa.

Värisekoitus tehdään vasta työpaikalla eikä kerrallaan pidä sekoittaa suurempaa määrää kuin mitä päivän työhön lasketaan tarvittavan. Vieraita aineita ei pidä sekoittaa AURI-väriin. Tarvittava määrä värijauhetta sekoitetaan hämmentäen nesteeseen. Tavallisin sekoitussuhde on 2 kg AURI värijauhetta 3 kiloon AURI­nestettä. 1 kg:llä tätä väriseosta sivellään n. 2-3 m2:n suuruinen pinta.

Maalausmenetelmä riippuu pohjan laadusta. On senvuoksi syytä ensin tehdä koesively pieille pinnalle. Ulkoseiniä maalattaessa on usein kaksi sivelyä tarpeen. Jokaisen sivelyn jälkeen on värin annettava kovettua 24 tuntia. Maalaustyön kestäessä on värisekoitusta silloin tällöin hämmennettävä. Koska

[40]

Kuivuu nopeasti

Levitetään siveltimellä tai Kalkkimaaliruiskulla.


AURI-väri kuivuu hyvin nopeasti on työ suoritettava keskeytymättä niin että pinta pysyy tuoreena, jolloin saumoja ei synny. AURI-väriä voidaan myös ruiskuttaa tavallisella kalkkimaaliruiskulla.

Maalauksessa käytetyt välineet kuten siveltimet y.m. on heti käytön jälkeen puhdistettava vedellä. Ikkunalasit on joko peitettävä tahi niihin on siveltävä rasvaa, sillä lasipinnalle kovettunutta AURI-väriä on hyvin vaikea poistaa. Lasille sattuneita pienehköjä väriroiskeita voidaan kuitenkin poistaa teräsvillalla hiomalla.

AURI-värijauhe on säilytettävä kuivassa paikassa. AURI-nestettä on suojeltava kylmältä ja pidettävä ilmatiiviisti suljetussa astiassa. AURI-värijauhetta toimitetaan paperipusseissa, AURI-nestettä gallonissa, kannuissa tai astioissa.

[41]


Oulu Oy:n nostureita ja ilmaratapukkeja. Maalatut PANSSARI-värillä.

[42]

[43]


A. Ahlström Oy., Varkaus. Ilmaratapukkeja, maalatut PANSSARI-värillä.


A. Ahlström. Oy., Varkaus. Ilmaratapukkeja, maalatut PANSSARI-värillä.

[44]

[45]


Väänteen silta Pohjan pitäjässä. Maalattu PANSSARI-värillä.


Pohjan silta Tammisaaressa. Maalattu PANSSARI-värillä.

[46]

[47]


Korian maantiesilta. Maalattu PANSSARI-värillä.


Tesjoen maantiesilta Ruotsinpyhtäällä. Maalattu PANSSARI-värillä.

[48]

[49]


Kuokkalankosken rautatiesilta Lempäälässä. Maalattu PANSSARI-värillä.


Lempäälän kanavan silta. Maalattu PANSSARI-värillä.

[50]

[51]


Crichton—Vulcan'in laivatelakan, Turussa, suuret nostoranat, maalatut PANSSARI-värillä.

[52]

[53]


Bensiini-säiliövaunuja, maalatut PANSSARI‑Alumiinivärillä.


A Victor Ek O/Y:n, Helsingissä, 20 kuorma-autoa, maalatut PANSSARI-värillä.

[54]

[55]


Presidentin linna ja Korkeimman Oikeuden talo Hel­singissä, joiden katot ovat maalatut TEHO Kattovärillä.


Vaasan Kaupungintalo. Maalattu TEHO Seinävärillä.

[56]

[57]


Viipurin sataman nostureita. Maalatut PANSSARI-värillä.

[58]

[59]


Imatran sähköjohtopylväitä. Maalatut PANSSARI-värillä.

[60]

[61]


Maalarimestari Tall, Viitasaarelta vaimoineen maalaamassa maantiesillan rautakaiteita Tikkurilan PANSSARI-siltavärillä, jota väittää »maailman parhaimmaksi väriksi».

12.10.08

1938 kevät ja kesä (Kestilän pukimon esite)

1938 kevät ja kesä

MUOTIKATSAUS








Valtavasti suurin osa tämän kevät- ja kesäkauden takeista on vartalonmukaisia ja kokopitkiä. Edellisenä keväänä oli kokeilumielessä hyväksytty mallistoihin kellohelmaisia takkeja. Koska niitä tänäkin keväänä kysytään, on myös KESTILÄN mallistossa muutamia tämän suunnan edustajia.

Toisena tulokkaana, jolla kuitenkin tuntuu jo alusta alkaen olevan suuremmat mahdollisuudet naisten suosion saavuttamiseen, esiintyy kaulukseton takkityyppi. Tämä onkin kevätkauden mallistoille leimaa-antavia piirre.

Pitkien takkien ohella on valittavissa lyhyitä, 3/4 tai 7/8 takkeja, jotka yleensä ovat väljiä. — Hameelliset yhdistelmät ovat tältä kaudelta melko tarkoin kadonneet, Kävelypuvuissa havaitsemme jatkuvasti suosiota saavuttavan smokkimallin ohella sekä mielikuvitusmallisia että urheiluhenkisiä, herrojen takkimallia muistuttavia, tampilla tai vyölläkin varustettuja kävelypukuja.

[---]

MUOTI MÄÄRÄÄ

Mallistoa tarkastellessa kiintyy huomio kauluksettomien takkien runsauteen. Kauluksen korvaa värikäs kaulaliina, jollaisen saa haluttaessa myös takin mukana ja joka on valittu takin väriin sopivaksi.

Olkapoimut ovat muuttaneet muotoaan. Entinen runsas poimutus korvataan pienin sisäänotoin, jolloin olkapäille muodostuu pieni kohoke. Hihan alapuoli on yleensä suora ja rannepoimut ovat melko tarkoin kadonneet.

Varsinaisesta koristelusta on ensinnäkin mainittava palkovekki-ja tikkauskoristelu. Viimemainittu on mitä moninaisimmin muodoin käytetty kaulusten, kauluskäänteitten, selän ja taskujen somisteena.

Taskuja on tämän kauden takeissa runsaasti, eräissä malleissa jopa neljäkin kappaletta. Osa näistä saattaa olla valetaskuja, jolloin ne ovat saaneet kullekin mallille ominaisen tyylittelyn.

[---]

Napit ovat koristeellisia ja suuria. Niitten käyttö on runsasta varsinkin kauluksettomissa takaisia, joissa napitus on aivan keskellä. Myöskin on huomattava muodin suosimat kangaspäällysteiset napit, jotka valmistetaan samasta kankaasta kuin takkikin.

Vyön käyttö on runsasta. Kangasvyön ohella esiintyy myös nahkavöitä. Värikkäitä, eläin- ja kukka-aiheisia vyön kiinnittimiä tulee käytäntöön.


VÄRIT

Kellertävät vivahteet beigestä ruskeaan saakka ovat etutilalla. Näitten rinnalla sininen tulee kilpailemaan niitten suosiosta, joille tämä väri soveltuu. Tämän kevään muotisininen on huomattavasti takavuosina muodissa ollutta sinistä vaaleampi. Musta esiintyy jälleen arvokkaana haluavien naisten mielivärinä.

[---]

KANKAAT

Velourit ja velourintapaiset kankaat ovat välitakeissa suosituimmat. Useimmiten ne ovat yksivärisiä ja kuviottomia.

Kesätakeissa sensijaan ohuet kampalankakankaat tweedien ja mielikuvituskankaitten ohella saavat ensisijan. Mielikuvituskankaista suurin osa on kirjavia.


MIELIKUVITUSRIKKAUS

on leimaa-antava tämän kauden takki-malleissa. Taskujen ja vyön runsaampi käyttö, tikkauskoristelujen monipuolinen esiintyminen sekä kauluksettomien takki-mallien tuoma erikoislisä antavat erittäin suuret mahdollisuudet valita kunkin yksilöllistä makua tyydyttävän takin. Ja KESTILÄN mallisto on mitä edustavin, sillä sitä luotaessa on muotisuunta tarkoin huomioitu ja "tarkistettu" lukuisten, johtajamme ja mallienpiirtäjämme suorittamien ulkomaanmatkojen avulla.

KESTILÄN PUKIMO OY

TURKU . HELSINKI . VIIPURI . TAMPERE . PORI