24.4.07

Moniaita osoituksia... Kolmas Osuus. Sinisestä wäristä.

Kirja on kirjoitettu alunperin fraktuuralla; tässä on kirjan tekstisisältö puhtaaksi kirjoitettuna. Kirjoittaja Pirkko on laittanut tekstin mukaan myös omia noottejaan, jotka ovat punaisella joukossa. Epäselviin sanoihin kaivataan vielä selityksiä.


Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan.
Th. Weiss’eltä.
OULUSSA, 1854.
Karlssonin Kirjapainossa.
Joh. Bergdahlin kustannuksella.



Kolmas Osuus.
Sinisestä wäristä.








  1. Värimorsinko

  2. Orgaaninen kultapigmentti, arseenitrisulfidi (As2S3), kuninkaankeltainen. HUOM! äärimmäisen myrkyllinen!



9 §.

Sinisten wärien luku, jotka owat muuttumattomia walon ja ilman waikutuksesta, ei ole suuri. Siihen wärjäykseen käytetään sini-wäriä (Indigo) ja niin nimitettyä sinihappo-rautaa (blåsyradt jern och weide1). Se eellinen antaa kestäwimmän wärin, kun se oikein walmistetaan. Siniwärillä painaminen jaetaan lämpömään ja kylmään kyyppiin.

Wärjäys kylmässä kyypissä tapahtuu ensin sillä tawoin: että 1 osa hienoksi jauhettua siniwäriä, 2 osaa sammuttamatointa kalkkia ja 150 osaa wettä sekoitetaan yhteen. Tämä sekoitus pidetään 6 tiimaa wähässä lämpimässä, ja listään 2 osaa puhdasta rauta-wihtrilliä. Sitte yhdistetään se kaikki wielä likemmin moniain tiimain pitämisellä 50 pykälän (gradin) kuumuudessa, ehitimiseen hämmentäin.

Kalu, joka tulee wärjättäwäksi, olkoon se sitten willaa, pumpulia, liinaa tahi silkkiä, upotetaan nyt tähän kyypiin, otetaan taas ylös ja ripustetaan ulko-ilmaan siksi kun se on tullut siniseksi, sitte upotetaan se uudelleen, ja siitä tehdään niin kauwan kun se on tullut niin tumman näköiseksi, kun on haluttu.

Toiseksi: Otetaan 1 osa hienoksi jauhettua siniwäriä, 2 osaa potaskaa ja 175 osaa wettä, joka keitetään puoli tiimaa ja hämmennetään, lisätään myös hämmennettäissä 1 osa wasta sammutettua kalkkia, keitetään taas ¼ osan tiimaa, ja pannaan wielä sekaan 1 osa hienoksi jauhettua niin nimitettyä auripigment2, jonka perästä se wielä kiehutetaan ½ tiimaa. Tämä kyypi on silloin walmis wärjäykseen.

10 §.

Wärjäys lämpimässä kyypissä, joka myös kutsutaan wede-kyypiksi, tapahtuu, kun 4 osa hienoksi jauhettua siniwäriä, 2 osaa potaskaa, 50 osaa weide, 2 osaa krappia ja 2000 osaa wettä keitetään moniaita tiimoja, jolla ajalla wähitellen pannaan kolmas osa wasta sammutettua kalkkia. Tämän sekoituksen annetaan nyt jähtyä, siksi kuin se jonkun ajan perästä alkaa käydä. 8 tahi 14 päiwän pasta on wäri-liemi walmis wärjäykseen, jossa edellä annetun neuwon jälkeen kalu wärjätään, kun wäri-liemi ensin on tullut lämmitetyksi.

Eli

Yksi osa hienoksi jauhettua siniwäriä sekoitetaan 4 osan kanssa sawuawaa wihtrilliä (swafwelsyra) ja annetaan seisoa 24 tiimaa ja pannaan sitte sekaan 30 osaa wettä.

Kalu liotetaan nyt moniaita tiimoja yhdessä sekoituksessa, johon on pantu 1 osa potaskaa ja 30 osaa wettä, ja wärjätään sitte siinä wielä lämpömässä wäri-liemessä.

Ei kommentteja :