24.4.07

Moniaita osoituksia... Ensimäinen Osuus. Punaiset paineet.

Kirja on kirjoitettu alunperin fraktuuralla; tässä on kirjan tekstisisältö puhtaaksi kirjoitettuna. Kirjoittaja Pirkko on laittanut tekstin mukaan myös omia noottejaan, jotka ovat punaisella joukossa.


Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan.
Th. Weiss’eltä.
OULUSSA, 1854.
Karlssonin Kirjapainossa.
Joh. Bergdahlin kustannuksella.



Ensimäinen Osuus.
Punaiset paineet.












  1. 1 kortteli = 0.327 litraa
  2. 1 kannu = 2,6172 litraa
  3. 1 luoti = 13,2 grammaa. Huom. Tässä julkaisussa l. tarkoittaa aina luotia, ei litraa!
  4. Bresilja, punapuu (Caesalpina) Ruots. Färnbock, fernambuk.
  5. Viinikivi, kaliumvetytartraatti
  6. kokenilli
  7. Sievesi = typpihappo
  8. karmiininpunaista
  9. Antimoni on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sb. Antimonisulfidia käytetään mm. tulitikuissa sytytysaineena ja väriaineena. Toisen luokan myrkky.
  10. leseitä - kts. kommentti (tieto tarkistettu)

1 §
Turkin punaista pumpulille ja liinalle.

Yksi [naula] hywästi puhdistettua painettawaa kalua lioitetaan yhdessä sekoituksessa, johon on wispattu 5 munan walkoista 3:n korttelin1 weteen, wäännetään waroin, kuiwataan ilmassa, lioitetaan uudelleen ja kuiwataan, siksi kun se on imenyt sisälleen kaiken munan walkoisen. Sillä tawoin walmistettua pannaan se yhteen lioitukseen (Beta), jossa on ½ [naulaa] etikalla hapatettua sawi-maata (ättikssyrad lerjord) ja 6 korttelia wettä, läpi lioitetaan hywästi, että märkyys on yhtä tasaisesti tunkeunut sen läpitse, jonka perästä se kuiwataan ilmassa ja taas lioitetaan syötteessä (beetassa), siksi kun se on sen kokonaan imenyt sisälleen, ja kuiwataan taas; sen perästä pestään kalu joki- eli järwi-wedessä ja wärjätään seuraawalla tawalla:

Kolme kannua2 wettä kadetaan yhteen kuparikattilaan ja siihen pannaan ¾ osaa [naulaa] hywää krappia, ja 4 luodia3 raspattua fernbokkia4 , se wärjättäwä kalu pannaan myös kattilaan, käännellään tihiään, ja kattila kuumennetaan siihen määrään; että saattaa kätensä siiinä polttamatta pitää. Sillä tawala wärjätään kalu tiiman aikaa, jonka perästä sitä kiehutetaan ¼ tiimaa.

Nyt otetaan se wärjätty kalu ylös, wirutetaan ja keitetään ½ tiimaa puhtaassa wedessä, johon on sekoitettu wähän kliitä10, wieläkin kerran wirutetaan ja annetaan kuiwaa.

2 §.
Toinen keino Pumpuli-langalle.

Otetaan 9 luodia karkeaksi muserretuita kall-eppeliä, 4½ luodia muserrettua ja puhdistettua wiinakiweä5 (winsteeniä), 12 l. alunaa ja 5 [naulaa] wettä, jotka walkian päällä kiehutetaan ¼ osa tiimaa. Sitte pannaan lanka siihen ja keitetään myös ½ tiimaa, jonka tehtyä se otetaan ylös ja kuiwataan. Wäri liemeksi otetaan 4 l. Roomin alunaa, ¾ osaa [naulaa] hywää krappia ja 5 [naulaa] wettä, joka saa olla kylmänä 24 tiimaa; sen perästä pannaan se tulelle ja pidetään ensin wähällä walkialla, sitte pannaan lanka sisään ja kiehutetaan 10 minuutia. Nyt otetaan se ylös, wirutetaan ja kuiwataan.

3 §.
Sharlatan-punasta willalle.

Tina-kattilassa sulataan 6½ luodia puhdistettua wiinakiweä (winsteeniä) ja ½ l. tinasuolaa, lämmittämällä 1 kannun wedessä, siihen pannaan 2 [naulaa] wärjättävää kalua, keitetään 1 tiima, ja annetaan sen siinä olla 24 tiimaa.

Wäri-liemi walmistetaan silä tawoin, että 1 luodi puhdistettua wiinakiweä liotetaan 1 kannun wedessä, joka tapahtuu tina-kattilassa walkialla; niin pian kuin sekoitus kiehuu, lisätään 4 l. muserrettua Cochenille6 ehtapuna-wäriä, ½ l. tina-suolaa, sulattu 2 l. wedessä, se wärjättäwä kalu pistetään äkisti siihen, keitetään siinä ½ tiimaa, otetaan sitten ylös, jähdytetään, wirutetaan puhtaassa wedessä ja kuiwataan warjossa.

4 §
Tumman punaista willalle ja pumpulille.

Kahdelle [naulaa] painettawaa kalua otetaan syötteeksi (beetaksi) 5 luodia muserrettua ja puhdistettua wiinakiweä, 1 l. tina-suolaa (eli tinaa sulattuna siewedessä7 ) ja 4 [naulaa] wettä, joka ensin kiehutetaan ¼ osa tiimaa kalun kanssa ja annetaan sitten wielä sen olla alallaan 24 tiimaa siinä. Wäri-liemi tehdään sitte, johon pannaan 12 luodia krappia, 20 l. fernbokkia, 16 l. alunaa ja 3 tuoppia wettä, ja se kiehutetaan sekaisin. Siihen pannaan se wärjättäwä kalu, annetaan ¼ osa tiimaa kiehua, otetaan sitte ylös, wirutetaan ja kuiwataan.

5 §.
Hywin kaunista punasta sekä langalle että Pumpuli- ja Liina-waatteelle.

Kahteen tahi kolmeen [naulaan] kalua, otetaan syötteeksi (beetaksi) 6 luodia karkeaksi muserretuita kalleppeliä, 2 l. alunaa ja 4 [naulaa] wettä, jotka keitetään sekaisin ensin ilman kalun sekaan panematta, sitte pannaan se siihen, jonka perästä se wielä saa kiehua ¼ osan tiimaa. Wäri-liemen walmistukseen pannaan 6 l. krappia, 12 l. fernbokkia, 12 l. alunaa, 2 l. tina-suolaa ja 3 tuoppia wettä, joka keitetään yhteen. Se wärjättäwä kalu lasketaan sekaan ja kiehutetaan ¼ osa tiimaa, ja 2 eli 3 tiiman pasta otetaan ylös, wirutetaan ja kuiwataan.

6 §.
Karmusiini punasta8, willalle, pumpulille, linalle ja silkille.

Kaksi tahi kolme [naulaa] pumpulia eli liinaa liotetaan 24 tiimaa yhdessä sekoituksessa (Beta) jossa on 12 l. alunaa ja 3 tuoppia kalkki-wettä, wirutetaan ja sitten wärjätään.

Wäri-liemen walmistukseen pannaan 3 l. krappia, 14 l. fernbokkia ja 3 tuoppia wettä ja se keitetään ½ tiimaa; jonka perästä 1 l. tina-suolaa, sulattu 4 luodin wedessä, siihen lisätään. Se wärjättäwä kalu pannaan siihen, ja keitetään monta tiimaa. Sen jälkeen kun lisätään enemmin tahi wähemmin wettä, tulee wäri waaliammksi eli tummemmaksi. Jos toisen werran niin paljon wettä otetaan, niin siinä saattaa wärjätä 5 eli 6 [naulaa] kalua ruusun punaiseksi.

Jos willaa tahdotaan tällä liemellä wärjätä, niin se ensin lioitetaan 24 tiimaa, jossa on 12 l. alunaa, 10 l. keitto- eli ruoka-suolaa ja 1 kannu wettä.

7 §.
Ruusun punaista silkille.

Yhteen tahi 1½ [naulaa] silkkiä otetaan 4 luodia fernbokkia, keitetään se 2 tiimaa 1 tuop. wedessä ja 1 tuop. etikassa, siinä sulataan 1 l. alunaa ja 1 l. walkiaa sokeria ja lisätään 10 noppaa spitsklanssia9 eli antimonii-woita (butyrum antimonii) ja annetaan kalun siinä maata 2 tiimaa. Sen jälkeen otetaan se ylös ja wirutetaan haaliassa joki-wedessä. Jota enemmän aikaa kalu makaa liemessä, sitä tummempi tulee wäristä.

2 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Eestin kielen klii tarkoittaa lesettä, ja Webistäkin löytyy vanhoja suomenkielisiä tekstejä, joissa puhutaan esim. rukiin kliistä. Onko mahdollisesti joskus hyödynnetty leseitä värjäyksen apuna?

Päivi kirjoitti...

Tämä kommentti on jäänyt minulta aikanaan huomaamatta, mutta kiitos siitä silti! Tiedosta on ollut huomattavaa apua! Tieto on myös nyt päivitetty tekstiin!