25.4.07

Huoneitten ulkomaalista (II)





Oulun Wiikko-Sanomia, 41, 16.10.1852

(Lisää ja loppu wiime lehteen).

Tätä olen näin selitellen kertonut, ei sinua warten, waan sentähden, että saattaisit sanoa talonpoikaisillekin ihmisille, huoneitten ulkoa maalaamisen ei nousewan niin kalliiksi kuin he sitä taitawat peljätä nousewan, ja jonka tähden he niin harwoin maalauttawatkin huoneitansa. Minun mielestäni se ei ollenkaan olisi pahaksi, waan hywäksi, jos talonpoikainen kansa niin ulkoa, kuin sisältä rupeaisi paremmin, kuin tähän asti, asuin- ja muita huoneitansa kaunistelemaan. Taitaa kyllä moni luulla ja arwella, sitä ei ollenkaan tarwittawan, ja että se on ihmisellä yksi, jos asuisi tämän maallisen aikansa waikka suurimmassa siiwottomuudessa, kun waan sitte toisessa elämässä tulisi onnelliseksi. Niin kyllä onkin, mutta siitä ei millään tawalla seuraa, että siiwottomuuden asujamet toisessa elämässä saawuttawat paremman onnen, kuin ne, jotka täällä asuwat waikka kultaisissakin huoneissa. Peljättäwämpi on, että elämän ulkonainen törkeys yllä pitää mielen sisänäistäkin pimeyttä ja törkeyttä, ettei walistu, käsittämään ei maallisia eikä hengellisiä tarpeitansa. Mutta nämä wäli-mietteet eiwät kuulu'kaan asiaan, jonka tähden ne heti heitänkin, päästäkseni muista maaleisna nimittämään.

B. Keltaista wesimaalia seinille saadaan, jos 6: kannuun weteen seotetaan 12 luotia wihtrilliä, sama määrä suolaa, 2 naulaa ruis- taikka ohrajauhoja, 10 naulaa alunan kuonaa (alunslamm), 7 naulaa kliitua ja 8 naulaa keltaokraa. Tämä maali tulee pian kahdenkertaisesti punaisen maalin suhteen maksamaan.

Huokiampaa keltamaalia seinille saadaan sillä keinoin, että wihtrilli-sulaukseen (wihtrilli-veteen) hämmennetään kalkkia ja wettä, jotka sitä warten owat eri-astiassa toinen toisensa kanssa seotetut.

C. Wiheriätä (krööniä) wesimaalia seinille. Muita aineita tähän maaliin otetaan samoin werroin, kuin wasta mainittuun keltaiseenkin, paitsi kelta-okraa ja kliitua, jotka jätetään pois ja wihtrillin sijasta otetaan yhtä paljo wiheriätä (krööniä) alunaa.

D. Walkiata liima-maalia tehdään 4: naulasta kliitua, 8: luodista liimaa ja siitä määrästä wettä, mikä näyttää tarwittawan. Jos siihen hämmennetään 1 luoti hienottua lakmusta, niin saadaan sillä keinoin päärlymaalia. Kaikki nämät maali-seokset keitetään niin, kuin punaisesta wesimaalista alussa neuwottiin.

E. Tulen kestäwätä maalia sanoi Antti kuulleensa saatawan sillä tawoin, että seotetaan potaskaa weteen sen werran, kun sulaa, ja sillä tahkotaan maalattawa ala. Sitte hämmennetään potaska-sulaus enemmällä wedellä ja siihen seotetaan sen werran kelta-okraa ja jauhoja, kun tawallisen maalin sakeudeksi näkyy tarwittawan, ja sillä pyhkäistään sama maalaus-ala 3 eli 4 kertaa. Aineita 7: nelissyltään on mennyt: 20 naulaa kelta-okraa, 1 1/2 (puolitoista) naulaa jauhoja ja 1 naula potaskaa, wettä tarpeen mukaan. Tulipaloissa on tällä maalilla siwuttu seinä kestänyt 2 tiimaa, ennenkun walkia sillen on woinut mitään, ja sittenkin ei se ole ilmi tuleen syttynyt, waan ainoastansa hiiltynyt. Kelta-okra maksaa 6 kopeikkaa ja potaska 3 kopeikkaa hopiassa naula.

F. Maitomaalia sekä ulko- että sisäseinille. Se ei tule erittäin kalliiksi ja on sekä // siisti että kestäwä. Pari isompaa, hienoksi surwottua kalleppeliä keitetään 1/2 (puolesta) tuopista wiinaa, ja siihen seotetaan liima-sulausta siksi, että wispilöittäissä wahtoaa. Tämä seos hämmennetään sitte wispilöimällä 10: kannuun wasta lypsettyyn maitoon, ja siihen pieksetään 10 naulaa hienoa kliitua, jos maalia tahdotaan walkiaksi, taikka muita aineita (punamultaa, keltaokraa, wiheriätä alunaa j. n. e.), jos tahdotaan punaiseksi, keltaiseksi, wiheriäksi j. n. e.

G. Maalia ulkohuoneitten owille, kehnommille lattioille, trapuille, nawetan ja tallin sisärakennuksille, astiain ulkolaidoille j. n. e. Pikiöljyä eli ryssänöljyä keitetään padassa ja keitettäissä seotetaan siihen mielen määrin punamultaa, jolla sitte kelpaa nimitetyitä kappaleita maalata kerran eli kahdesti päälle pyyhkäisemällä. Tämä maali on hyvin kestäwää, eikä tule erittäin kalliiksi. Myös toisin tawoin saadaan hywin lujaa maalia, jos otetaan yksi osa terwaa ja 3 osaa raswaa (roskatalia, roskawoita, traania, ihraa) ja niihin yhteen keitettäissä pannaan wähä hartsia sekaan (tynnyriä wasten 3 naulaa). Se kyllä kuiwaa werkalleen eli hitaisesti, mutta ei se sitte heti lähdekään sijaltansa.

Öljymaalista oli aikomukseni wielä lisätä muutamia sanoja, mutta en tahtoisi uutta paperia tähän kirjaani ottaa, koska entinen on jo loppumaisillansa. Olisi minulla myös toimituksia ulkona, etten tällä kertaa hywäisesti kerkiä'kään. Jos haluttaa saadaksesi öljymaalinkin walmistamisesta muuta neuwoa, kun maan maalareilta ehkä sielläkin saanet, niin anna siitä tieto minulle, niin saat koko Järvelän Antin konstin käteesi. Sano nyt waan tuhansia ystäwällisiä terwehyksiä waimollesi, lapsillesi ja nadollesi!

weljelliseltä ystäwältäsi
A. K.

Ei kommentteja :